Kasvun ja oppimisen lautakunta päätti esityksen mukaisesti lukuvuoden 2026–2027 oppilaspaikoista vuosiluokilla 7–9. Esitys sisälsi muun muassa seitsemännen vuosiluokan lähikouluihin osoitettavien oppilaiden koulukohtaiset enimmäismäärät. Lautakunta päätti perustaa ryhmämuotoiset perusopetukseen valmistavan opetuksen luokat vuosiluokkien 7–9 oppilaille esityksen mukaisesti. Lautakunta merkitsi myös tiedoksi englanninkieliseen opetukseen, kaksikieliseen opetukseen (suomi-englanti), ruotsin kielikylpyopetukseen ja painotettuun opetukseen 7. luokalle lukuvuodeksi 2026–2027 valittujen oppilaiden määrät. Lautakunta päätti perustaa lukuvuodeksi 2026–2027 vaativan tuen vammaisopetuksen erityisluokan Martinkallion kouluun vuosiluokille 6–9 (Espoonlahden oppilasalue) sekä kaksi vaativan tuen vammaisopetuksen erityisluokkaa Westendinpuiston kouluun vuosiluokille 1–9 (Matinkylä–Olarin ja Tapiolan oppilasalueet). Kasvun ja oppimisen lautakunta keskusteli kokouksessaan Kilonpuiston koulun erityisluo

Opetusministeri Anders Adlercreutz kutsui keskiviikkona 25. maaliskuuta edeltäjänsä yhteiselle lounaalle Valtioneuvoston juhlahuoneistoon. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 13 entistä opetusministeriä, ja keskustelun keskiössä olivat suomalaisen peruskoulun kehitys ja tulevaisuus.

SDP:n valtuustoryhmä jätti tänään kaupunginvaltuuston kokouksessa aloitteen, jonka mukaan Helsingin kaupunki ja sen tytäryhteisöt eivät solmisi perusteettomia määräaikaisia työsuhteita, vaikka lainsäädäntö sen tulevaisuudessa mahdollistaisi.

Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr) pitää Euroopan komission päätöstä lykätä Venäjän öljyntuonnin täyskieltoa virheenä. EU-komissio poisti lakiesityksen huhtikuussa päätettävien lakiesitysten listalta. Niinistö neuvotteli parlamentin pääneuvottelijana Venäjän kaasutuonnin kiellosta. Maakaasun ja LNG:n tuontikielto astui voimaan nyt maaliskuussa.

RKP:n entinen puheenjohtaja, europarlamentaarikko Anna-Maja Henriksson, joka toimii myös keskustaliberaalin Renew Europe -ryhmän varapuheenjohtajana, saapuu torstaina Suomeen suuren europarlamentaarikoista koostuvan delegaation kanssa.

Pohjois-Irlannissa 4.–17. toukokuuta pelattavan EM-lopputurnauksen televisioinnista tiedotetaan myöhemmin.

I den ena av bilagorna till Utbildningsstyrelsens meddelande ”Totalt 149 000 sökte en studieplats vid vårens andra gemensamma ansökan till högskolor” som publicerades den 25 mars 2026 kl. 12.30 fanns ett fel. I bilagan där antalet sökande vid vårens andra gemensamma ansökan presenterades enligt högskola fanns felaktiga siffror för Helsingfors universitet, Humanistinen ammattikorkeakoulu och Hämeen ammattikorkeakoulu. Själva meddelandet innehöll inget fel. Vi ber om ursäkt för det inträffade och distribuerar här meddelandet på nytt med korrigerad bilaga.

Opetushallituksen 25.3.2026 klo 12.30 julkaiseman tiedotteen ”Kevään toisessa yhteishaussa korkeakoulupaikkaa tavoittelee 149 000 hakijaa” toisessa liitetiedostossa oli virhe. Liitteessä, jossa eriteltiin korkeakoulujen kevään toisen yhteishaun hakijamäärät korkeakouluittain, oli virheelliset luvut Helsingin yliopiston, Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammattikorkeakoulun kohdalla. Itse tiedotetekstissä ei ollut virhettä. Pahoittelemme tapahtunutta! Alla kyseinen tiedote uutena jakeluna – mukana korjattu liite.

EU-maat ovat kohdentaneet vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikan rahoituksestaan 34,6 miljardia euroa uudelleen EU:n kiireellisimpiin strategisiin painopisteisiin. Näitä ovat kilpailukyky, puolustus ja siviilivalmiudet, kohtuuhintainen ja kestävä asuminen, vesiresilienssi ja energiayhteydet. Suomi on tässä yhteydessä kohdentanut 180 miljoonaa euroa puolustukseen. Tällä EU:n rahoituksen ohjauksella vahvistetaan Euroopan kilpailuetua sekä sen turvallisuutta ja valmiutta. Lisäksi sillä turvataan energiansaantia ja lisätään Euroopan teknologista riippumattomuutta. Uudelleenkohdennetuilla varoilla tuetaan myös siviilivalmiuteen, puolustukseen ja kyberturvallisuuteen liittyvien taitojen kehittämistä sekä hiilestä irtautumista. Muuttuneet strategiset painopisteet Koheesiopolitiikka on joustavaa: jäsenmaat voivat mukauttaa investointiprioriteettejaan kesken kauden. Geopoliittinen tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti vuosien 2021–2027 koheesio-ohjelmien käynnistämisen jälkeen. Sen vuoksi komis

Eduskunnan talousvaliokunta on antanut mietintönsä hallituksen esityksestä, jolla halutaan keventää asuntorahoitusta koskevaa sääntelyä. Valiokunta ehdottaa hallitusta enemmän höllennyksiä sääntelyyn. Merkittävimpiin lukeutuva muutos on asuntolainan enimmäispituuden nosto 40 vuoteen nykyisen 30 vuoden rajan sijaan. Finanssiala on valiokunnan mietintöön ja sen esittämiin muutoksiin tyytyväinen. Mietintö etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. On oletettavaa, että eduskunta siunaa talousvaliokunnan mietinnön valmiiksi lainsäädännöksi. Lakimuutosten tarkka voimaantuloaika ei ole tiedossa.

Sekä Puolalla että Suomella on kriittinen rooli vahvan EU:n vetytalouden kehittämisessä. Suomi on yksi kilpailukykyisimmistä vihreän ja vähähiilisen vedyn sekä erityisesti vedyn johdannaisten, kuten sähköpolttoaineiden, tuotantopaikoista. Puolalla puolestaan on merkittävää kysyntäpotentiaalia useilla kriittisillä teollisuudenaloilla sekä laajaa teknologista osaamista ja asiantuntemusta. Lisäksi Puolan merkittävä potentiaali vedyn geologiseen varastointiin antaa sille keskeisen roolin koko Itämeren alueen vetymarkkinan kehityksessä.

I klientdatasystemet ProConsona upptäcktes en informationssäkerhetsavvikelse, där gamla bilagor relaterade till socialvårdsklienter i Lojo förstördes i samband med en servermigrering.

ProConsona-asiakastietojärjestelmässä on havaittu tietoturvatapahtuma, jossa Lohjan sosiaalihuollon asiakkuuksiin liittyviä vanhoja liitetiedostoja on tuhoutunut palvelinsiirron yhteydessä.

Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin tänään 25.3.2026 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2025, käsitteli toimielinten palkitsemisraportin 2025, myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä päätti hallituksen jäsenten palkkioista.

Työperäisen maahanmuuton lisääminen herättää keskustelua tilanteessa, jossa työttömyys on korkealla. Varapuhemies, kansanedustaja Tarja Filatov muistuttaa, että ristiriita ei ole uusi, eikä myöskään yksiselitteinen.

Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma jää eläkkeelle Kelan toimialajohtajan tehtävästä 1.8.2026. Mäki-Lohiluoma toimii parhaillaan Kelan vs. pääjohtajana.

Tengeliönjoen vesistössä kolme vesivoimalaitosta omistava Tornionlaakson Voima Oy myydään isobritannialaisen sijoitusyhtiö Downingin hallinnoimille rahastoille. Downing jatkaa Tornionlaakson Voiman toimintaa. Kaupan on tarkoitus toteutua kevään 2026 aikana.

Kanta‑Hämeen hyvinvointialueella on otettu käyttöön lasten ja nuorten keskittymisvaikeuksien polku Oma Suunta.

Vuoden 2025 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen perusteella Pirkanmaa on onnistunut erittäin hyvin hyvinvointialueuudistuksen toteuttamisessa sekä talouden ja toiminnan yhteensovittamisessa. Onnistuminen on perustunut erityisesti edellisen strategian toimeenpano-ohjelmaan, palveluiden verkoston kehittämiseen, digitalisaatioon, monituottajuusohjelmaan ja talouden ennustamisen kehittämiseen.

Kokoomuksen kansanedustaja Janne Heikkinen tyrmää Teollisuusliiton ulostulon, jossa liitto vaatii vientimallin purkamista ja työmarkkinauudistusten perumista. Teollisuusliiton esitys veisi Suomea taaksepäin: vientimalli romukoppaan ja lakot takaisin painostuskeinoksi sivullisten kustannuksella. Heikkisen mukaan työntekijän etu on vakaat työmarkkinat, jossa yritykset uskaltavat investoida ja työllistää myös tulevaisuudessa.