Horeca-alan johtava kotimainen ammattitapahtuma Gastro Helsinki avaa ovensa 11.–12.3.2026 Helsingin Messukeskuksessa. Tiiviissä vuoropuhelussa alan toimijoiden kanssa rakentuva tapahtuma kokoaa yhteen ravintola-, hotelli- ja elintarvikealan ammattilaiset keskustelemaan alaa puhuttavista teemoista, tulevaisuuden näkymistä ja osaamisen kehittämisestä.

SDP ei ole hallituksen kanssa eri mieltä talouden sopeuttamisen tarpeesta tai mittakaavasta vaan politiikan valinnoista. Hallitus ajaa omalla talouspolitiikallaan Suomen entistä suurempiin vaikeuksiin, sanoo Joona Räsänen.

Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) kulkee käsi kädessä laadukkaan koulutuksen kanssa. TKI-toiminta keskittyy jatkossa viiteen strategiseen vahvuusalueeseen. Niiden avulla vastaamme aikamme keskeisiin haasteisiin. Vuoden 2026 alussa toimintansa aloitti seitsemän tutkimusryhmää, jotka kytkeytyvät teemoiltaan TAMKin vahvuusalueisiin. Tutkimusryhmät avaavat mahdollisuuden tutkijan urapolkuun.

Miten Suomen taloudella meni vuonna 2025 – kasvoiko bruttokansantuote? Miten rakentaminen, teollisuus ja palvelut kehittyivät? Vaikuttiko kauppasota ulkomaankauppaan? Tule kuulemaan tuoreimmat tiedot!

Turkin matkailu teki vuonna 2025 kaikkien aikojen ennätyksen sekä matkailijamäärissä että matkailutulossa.

Mihin maaseuduilla varaudutaan, milloin varautuminen on tarpeellista ja miten tavoitteet saavutetaan yhdessä? Muun muassa näihin kysymyksiin etsittiin ja saatiin vastauksia Varaudumme älykkäästi maaseudulla -hankkeen aloituswebinaarissa, joka kokosi linjoille reilut 80 osallistujaa eri puolilta Suomea.

Työeläkeyhtiö Ilmarinen julkistaa tilinpäätöksen vuodelta 2025. Tervetuloa tulosinfoon perjantaina 13.2.2026 klo 13 Ilmariseen (Porkkalankatu 1, Ruoholahti, Helsinki). Voit osallistua myös etäyhteydellä. Ilmoittaudu mukaan ja tule kuulemaan ajankohtaisista asioista sekä kysymään lisää.

S-market Heinävesi uudistuu kevään 2026 aikana: uudet energiatehokkaat kylmäkalusteet, paistopiste ja sähköauton lataus parantavat palveluita.

Pianisti Reetamaria Rajala on levyttänyt koko säveltäjä Cecilia Damströmin julkaistun pianotuotannon 6. helmikuuta ilmestyvälle uudelle levylleen Stories (Alba Records). Damström on säveltänyt Rajalan nyt tulkitsemat seitsemän teosta vuosina 2009-2024. Rajala soittaa levyn kappaleet Helsingin Steinway Galleriassa järjestettävässä yksityistilaisuudessa torstaina 5. helmikuuta ja julkaisua juhlitaan Rajalan konsertilla myös Tukholman Steinway Galleriassa 18. helmikuuta.

Satu Rämön supersuosittuun dekkariin pohjautuva Hildur alkoi Ruudussa ja Nelosella viime maanantaina. Nelonen Median suurhankinta on osoittautunut jättimenestykseksi.

Teknologiateollisuuden tilauskannat ja uudet tilaukset ovat vahvistuneet merkittävästi, vaikka kauppa- ja geopoliittinen tilanne on ollut poikkeuksellisen epävakaa. Kasvun ajurina on ollut selkeästi telakkateollisuus, mutta vuoden 2025 viimeinen neljännes oli koko toimialalla yllättävänkin positiivinen. Suhdannetilanteessa ei kuitenkaan näy vielä merkittävää käännettä parempaan, ja kysynnän kasvu on edelleen nihkeää.

Kevät on tunnetusti aikaa, jolloin ProAgrian luonnonmukaisen tuotannon peruskurssit pyörähtävät käyntiin. Jos tulevana kasvukautena aikoo luomuviljelijäksi ryhtyä ja hakea luomusitoumusta, saa kurssin käymällä täytettyä sitoumuksen ehtona olevan koulutusvaatimuksen.

Helsinki pystyy omassa toiminnassaan luopumaan laitoshoidosta kokonaan vuoden 2027 loppuun mennessä. Suurin osa nykyisistä laitoshoidon asukkaista siirtyy palveluasumisen asukkaiksi jo vuoden 2026 aikana.

Talouden käänne näkyy yleensä ensin tuotannossa ja vasta myöhemmin lisääntyneinä työntekijöinä. Nyt on käynyt toisin päin, minkä vuoksi käänne on jäänyt monilta huomaamatta, kirjoittaa tänään julkaistussa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.

Tarvitaanko asiantuntijoita tulevaisuudessa? Mitä menestyminen edellyttää? Miten varmistamme osaamisen säilymisen työelämän muutoksissa? Tervetuloa Akavan työelämäseminaariin Havaintoja asiantuntijatyön tulevaisuudesta keskiviikkona 11.2.

Vihreä siirtymä on noussut merkittäväksi talouden alaksi maailmalla. Energiatuotannon uudistaminen, liikenteen sähköistäminen ja teollisuusprosessien uudistaminen ovat paitsi välttämättömiä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi, myös merkittäviä kasvualoja. – Talouden ja teknologian osalta vihreässä siirtymässä on otettu viime vuosina merkittäviä edistysaskelia. Muutos on globaali ja näkyy vahvasti myös kehittyvissä maissa. Samalla uhka on politiikan kääntyminen siirtymää vastaan. Tästä on jo esimerkkejä USA:sta, Euroopasta ja muualtakin, STTK:n ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija Jaakko Haikonen korostaa. STTK:n vuotuisessa talousseminaarissa keskustellaan tänään vihreästä siirtymästä palkansaajan näkökulmasta. Siirtymä on suuri mahdollisuus myös Suomelle. Talouskasvua piristävät investoinnit, vahvistuva kauppatase, geopoliittinen asema ja ilmastotavoitteet ovat hyviä kannusteita. Suomessa onkin varsin laaja yhteisymmärrys vihreän siirtymän mahdollisuuksista. – Kansalai

Maaliskuu on jännityksen ystävän juhlaa, pitipä lukija sitten skandijännäreistä, leppoisammista brittidekkareista tai tiukkaotteisista jenkkitrillereistä. Sen takaavat Jørn Lier Horstin, Ann Cleevesin, Emelie Scheppin, C. L. Millerin ja Chris Carterin uutuudet.

Miten lento- ja meriliikenteen päästötavoitteet saavutetaan vuoteen 2030 mennessä? Missä aikataulussa vety ja synteettiset polttoaineet voivat oikeasti tulla käyttöön terästeollisuudessa, merenkulussa ja ilmailussa? Millainen rooli Pohjoismailla ja Pohjois-Suomella on Euroopan vetytalouden kehityksessä? Miten geopoliittinen tilanne ja EU-sääntely ohjaavat vetytalouden investointeja?

Erikoissairaanhoitoon pääsy nopeutui ja leikkausjonot lyhenivät Päijät-Hämeessä viime vuonna. Avosairaanhoitoon pääsy oli hyvällä tasolla. Ikääntyneiden palvelutarpeen arviointi toteutui 5,2 päivässä, ja perhe- ja sosiaalipalvelujen käsittelyajat paranivat. Pelastuslaitos pelasti vaarasta 137 henkilöä. Hyvinvointialue tehosti tilankäyttöä ja teknologia- ja tekoälyratkaisuja otettiin käyttöön.

Talouden käänne näkyy yleensä ensin tuotannossa ja vasta myöhemmin lisääntyneinä työntekijöinä. Nyt on käynyt toisin päin, minkä vuoksi käänne on jäänyt monilta huomaamatta, kirjoittaa tänään julkaistussa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.