Naantalilainen tietokirjailija ja luontomatkailuopas Tuomo Kesäläinen kertoo Saariston rengastiestä Naantalin pääkirjastossa torstaina 19.3. klo 17.30.–18.45.

Suomi on sitoutunut eliminoimaan hepatiitti C -viruksen kansanterveysongelmana vuoteen 2030 mennessä. Pirkanmaan hyvinvointialue on saanut valtionavustusta edistääkseen hepatiitti C:n eliminointia alueellaan. Keskeisenä tavoitteena on parantaa hepatiitti C:n testauksen ja hoidon saavutettavuutta.

Lähes kaksi kolmesta kuluttajasta (65 %) käyttäisi todennäköisesti tai melko todennäköisesti kiinteistönvälittäjää asuntonsa myynnissä nyt, käy ilmi Suomen Kiinteistönvälittäjät SKVL ry:n IRO Researchillä teettämästä 1000 suomalaista -kyselystä. Erittäin todennäköisenä välittäjän käyttöä piti 37 % vastaajista, ja naisista useampi (41 %) kuin miehistä (33 %).

Suomalainen terveysteknologiayritys Omply Health on jättänyt patenttihakemuksen uudelle tekoälypohjaiselle etädiagnostiikan teknologialle. Ratkaisun tavoitteena on tuoda lääkinnällinen diagnostiikka osaksi ihmisten arkea.

Helsingin Kirjamessut järjestetään 22. – 25.10.2026 Helsingin Messukeskuksessa. Ohjelman teema on tänä vuonna kieli. “Helsingin Kirjamessut juhlii vuonna 2026 kieltä, pohtii sen kehitystä ja merkitystä. Näytämme, mihin suomen kieli on menossa ja mihin se kirjailijan käsissä taipuu. Uusi monikielinen ohjelma tuo Helsingin Kirjamessuille koko nykysuomalaisen kielten kirjon”, kertoo ohjelmajohtaja Ville Blåfield.

Terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon lääkäripula jatkuu sote-alan säästöistä huolimatta. Pulaa on myös lähihoitajista ja sairaanhoitajista sekä psykologeista.

Suomalaisten asumiskustannukset pysyvät useimmilla hallinnassa, mutta arjen yllätykset ovat silti tavallisia. S-Pankin teettämän tuoreen kyselyn mukaan lähes joka toinen suomalainen on viimeisen vuoden aikana kohdannut tilanteen, jossa asumisen kuukausikustannukset ovat olleet suuremmat kuin mihin oli varautunut. Yli puolella suomalaisista on yli 1 000 euron säästöt yllättäviä asumismenoja varten.

Suomen talous on kääntynyt varovaiseen kasvuun, mutta kasvun rakenne herättää huolta erityisesti työllisyyden näkökulmasta. Palvelualojen työnantajat Palta ry:n tuoreen suhdannekatsauksen mukaan talouskasvu painottuu pääomavaltaisiin toimialoihin, joilla työllisyys reagoi hitaasti. Laaja-alaisempi käänne edellyttäisi yksityisen kulutuksen vahvistumista. Uudenmaan palvelusektori on ainut sektori, joka pystyy sulattamaan nykyisen työttömyyden ja kääntämään työllisyyden kasvuun.

Pohjoismaiden johtava kiinteistösijoittaja Urban Partners (entinen Nrep) ja asuntojen kehittämiseen erikoistunut Newil&Bau aloittavat strategisen yhteistyön, jonka tavoitteena on vauhdittaa omistusasuntorakentamista ja tuoda kauan odotettua kaunista ja kestävää omistusasuntorakentamista Suomeen. Yhteistyö tähtää yli tuhannen uuden sukupolven N&B-kodin kehittämiseen ja rakentamiseen tulevien viiden vuoden aikana. Urban Partnersin hallinnoimien rahastojen pääomat mahdollistavat hankkeiden käynnistämisen tarvittaessa myös ilman taloyhtiölainaa, mikä on kriittistä aikana, jolloin perinteinen asuntorakentamisen rahoitus on kiristynyt. “Yhdistämällä mittavat pääomat, vahvan kehittäjäkumppanin ja uudenlaisen asuntokonseptin voimme käynnistää hankkeita aikana, jolloin vapaan rahan asuntohankkeita nähdään muutoin hyvin vähän. Haluamme tarjota kuluttajille houkuttelevan vaihtoehdon hankkia uudisasunto tässäkin markkinatilanteessa tuomalla myyntiin kauniita, laadukkaita, kohtuullisesti hinnoitelt

Suomalaiset, ruotsalaiset ja tanskalaiset suhtautuvat kriittisesti lasten ja nuorten tekoälyn käyttöön, kertoo teknologiayhtiö Solitan tuore tutkimus. Suomalaisista 80 prosenttia on sitä mieltä, että alle 13-vuotiaat lapset eivät saisi käyttää tekoälyä. Suomalaisista 38 % ajattelee, että lasten tulisi aloittaa tekoälytyökalujen käyttö aikaisintaan 16-vuotiaina. Ruotsalaiset (39 %) ja tanskalaiset (40 %) ovat asiasta suomalaisten kanssa samoilla linjoilla. Joka kymmenes suomalainen on sitä mieltä, ettei lasten tulisi käyttää tekoälytyökaluja ollenkaan.

Monilokeroinen jäteastia, johon voi lajitella muovi-, kartonki ja lasipakkaukset sekä pienmetallin, on nyt tarjolla kaikille taajama-alueilla sijaitseville 1–4 asunnon kiinteistöille pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Pakkausjätteiden lajittelu voi alentaa kiinteistön jätehuollon vuosikustannuksia jopa viidenneksellä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY laajentaa pakkausjätteiden keräyspalvelua kesäkuusta 2026 alkaen. Tavoitteena on helpottaa materiaalien kierrättämistä uusiokäyttöön.

Climate change, geopolitical tensions and economic uncertainty are shaping decision making in ways that cross traditional organisational and sector boundaries. In an article published in the State Treasury’s 150th anniversary publication The quiet promise that holds society together, a phenomenon is highlighted that often remains overshadowed by economic discourse and administrative structures: Finland relies on networks where knowledge moves, problems are solved, and trust is built. This invisible collaboration is what determines how smoothly society functions.

Klimatförändringen, geopolitiska spänningar och ekonomisk osäkerhet formar beslutsfattandet på sätt som överskrider traditionella organisations- och branschgränser. I en artikel i Statskontorets 150-årsjubileumspublikation, Det tysta löftet som håller samhället samman, lyfts ett fenomen fram som ofta hamnar i skuggan av ekonomiskt språkbruk och administrativa strukturer. Finland vilar på nätverk där kunskap rör sig, problem löses och förtroende byggs. Just detta osynliga samarbete avgör hur smidigt samhället fungerar.

Ilmastonmuutos, geopoliittiset jännitteet ja talouden epävarmuus muovaavat päätöksentekoa tavoilla, jotka ylittävät perinteiset organisaatio- ja toimialarajat. Valtiokonttorin 150-vuotisjuhlajulkaisussa ilmestynyt artikkeli "Verkostot ovat yhteiskunnan hiljainen lupaus" nostaa esiin ilmiön, joka jää usein talouspuheen ja hallinnollisten rakenteiden varjoon. Suomi nojaa verkostoihin, joissa tieto liikkuu, ongelmat ratkeavat ja luottamus rakentuu. Juuri tämä näkymätön yhteistyö määrittää, kuinka sujuvasti yhteiskunta toimii.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen aluehallitus kokoontui 10.3.2026 puheenjohtaja Mirja Vehkaperän johdolla. Aluehallitus käsitteli erikoissairaanhoidon hoitojonojen tilannetta ja tehtyjä toimenpiteitä. Pohteen lausunto lakiesityksen luonnoksesta, joka koskee hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamista, hyväksyttiin.

Liikkeellä on parhaillaan paljon huijauksia Suomi.fi-palvelun sekä pankkien, kuten Nordean ja POP Pankin, nimissä. Viesteissä vastaanottajaa kehotetaan esimerkiksi päivittämään tietoja tai vahvistamaan henkilöllisyys kiireellisesti.

CoE Group on allekirjoittanut avainkumppanuussopimuksen Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa. Avainkumppanuus mahdollistaa systemaattisen ja tuloksellisen yhteistyön.

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisen luokan synteettisiä molekyylejä, jotka pystyvät sitomaan ennennäkemättömän tehokkaasti vedessä esiintyvää sulfaattia, joka on laajalle levinnyt teollinen ja ympäristöllinen haitta-aine. Kietoutuneita molekyylirakenteita on pitkään pidetty lähinnä kemiallisina erikoisuuksina, mutta tutkimus osoittaa, että niitä voidaan suunnitella käytännön sovelluksiin, kuten veden puhdistukseen, kemikaalien havaitsemiseen ja ympäristön seurantaan.

Kaatumiset ovat yleisin tapaturmatyyppi Suomessa, ja erityisesti ikääntyneille niiden seuraukset ovat usein vakavia. Perjantaina 13. maaliskuuta vietettävä Tapaturmapäivä muistuttaa keinoista, joilla kaikenikäiset voivat ehkäistä kaatumisia.

Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen