Energiateollisuus ry:n mukaan hallituksen julkistama neuvottelutulos valtion budjetista säilyttää energiainvestointien toimintaympäristön vakaana.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta ihmettelee, miksi RKP antoi hallituksen pysyä pystyssä ja katsoi läpi sormien rasismiriihtä, jos se ei edes vastineeksi saanut tehdä kunnianhimoista koulutuspolitiikkaa.

Hallitus julkisti myöhään tiistaina talousarvioesityksensä vuodelle 2026. Budjettiriihessä tehtiin noin miljardin euron lisäsopeutukset, jotka ovat mittaluokaltaan ymmärrettäviä ja välttämättömiäkin julkisen talouden tasapainottamiseksi. Valitettavasti osa leikkauksista osuu teollisuuteen ja sen toimintaedellytyksiin – ja siten talouskasvun ja työllistämisen mahdollisuuksiin.

Orpon hallitus sai tänään budjettiriihensä päätökseen ja tiedotti uusista leikkauskohteista ensi vuodelle. Hallitus päätti keväällä mittavista erityisesti suurituloisia hyödyttävistä veronalennuksista ja näiden valtion talouteen jättämän aukon paikkaamiseksi hallitus päätti nyt budjettiriihessä uusista sopeutuksista.

Rasismikohusta toiseen kompasteleva Orpon hallitus sai riihessä puitua laimean ja näköalattoman budjetin. Talouden rohkean uudistamisen sijaan saatiin taas liuta lisää leikkauksia, joilla Suomi ei nouse.

Hallituksen päätökset toimeenpanna kasvupäätöksiä kuten veronalennuksia ovat Keskuskauppakamarin mukaan erinomainen asia. Veronalennukset antavat sysäyksen kotimaiselle kulutukselle ja yritysten investoinneille. Lisäksi työllisyyden edistämiseksi suunniteltu nuorille kohdistettava työllistymisseteli on myös hyvä päätös. Sen sijaan kaivosteollisuuden veronkorotukset ovat myrkkyä ennakoitavuudelle.

Hallitus on tänään päättänyt vuoden 2026 valtion budjetista.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen verolinjaa odotettuna ja pääosin onnistuneena kokonaisuutena. Kevään kehysriihessä linjatut veromuutokset toteutetaan lähes sellaisenaan. -Ansiotulojen verotuksen muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia. Tärkein muutos on ansiotulojen verojen yleinen keventäminen, jonka yhteydessä myös alennetaan selvästi korkeimpia marginaaliveroja. Suomessa toteutetaan siis vihdoin marginaaliverojen uudistus, jonka naapurimaamme Ruotsi käynnisti jo vuonna 2020 poistamalla tuloveroasteikosta ylimmän asteikkoluokan. - On jo korkea aika kohtuullistaa erityisen ankaria ylimpiä marginaaliveroja myös Suomessa. Lehtinen muistuttaa, että näiden alennusten jälkeenkin hyvätuloisten lisäansioista menee edelleen yli puolet veroihin. Esimerkiksi 8000 euroa kuukaudessa ansaitsevan hyväpalkkaisen lisätuloon kohdistuva marginaalivero alenee nykyises

Suomen suurin vientiala teknologiateollisuus on tyytyväinen hallituksen budjettiriihessään tekemistä päätöksistä vauhdittaa yritysten T&K-toimintaa sekä pysyä parlamentaarisesti sovitussa T&K-tavoitteen aikataulussa. Sen sijaan T&K-kasvun edellyttämän, korkeasti koulutetun työvoiman turvaaminen edellyttää lisätoimia nopeasti.

-Tavalliset suomalaiset joutuvat jälleen odottamaan kunnon veronkevennyksiä, koska hallitukselle miljonäärit tulevat aina ensin. Nyt pitää vahvistaa keskiluokan luottamusta ja ostovoimaa, mutta hallitus jakelee kultaisia kädenpuristuksia vain omille eturyhmilleen, jyrähtää kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan vastaava Joona Räsänen (sd).

Hallitus on tehnyt budjettiriihessä päätöksiä valtion ensi vuoden talousarvioksi. Budjettiesitys sisältää joitain parannuksia elokuussa esiteltyyn luonnokseen nähden, mutta uudet päätökset vetävät kokonaisuuden ojasta allikkoon.

Orpon ja Purran hallitus sai illansuussa valmiiksi budjettiriihensä. Rasismikohujen varjostaman riihen tulokset olivat vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalle pettymys.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on tänään päättyneessä budjettiriihessään päättänyt nostaa kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen tarkoitettua korkotukilainavaltuutta 135 miljoonalla eurolla valtiovarainministeriön vuoden 2026 budjettiehdotukseen nähden. Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry pitää lainavaltuuden nostamista myönteisenä asuntorakentamisen kannalta. KOVA esitti hallitukselle, että korkotukilainavaltuuden taso olisi ollut ensi vuonna tämän vuoden tasolla, eli 1 750 miljoonassa eurossa. Tämä olisi ollut 615 miljoonaa euroa suurempi kuin hallituksen budjettiriihessä päättämä lainavaltuuden taso.

Hallitus päätti budjettiriihessä miljardin euron lisäsopeutuksesta. Kevään kehysriihessä verotusta päätettiin keventää yli kaksi miljardia euroa ja silloin luvattiin, että vajaaksi jääneen miljardin kuittaavat niin sanotut dynaamiset vaikutukset.

"Suomen Yrittäjät pitää Orpon hallituksen budjettiesitystä pääosin tasapainoisena: ansiotuloverotus kevenee, yrittäjien verotaakka ei kasva ja työntekoon kannustetaan”, johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo.

Akava on tyytyväinen, että hallitus päätti työttömien opiskelumahdollisuuksien laajentamisesta, jota Akava on ehdottanut. Yritystukien leikkausta Akava pitää perusteltuna, mutta järjestelmä kaipaa kokonaisuudistusta. Oli myönteistä, että budjettiriihessä ei tehty uusia leikkauksia korkeakoulujen rahoitukseen tai luovuttu TKI-tavoitteesta.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää talouskasvun ja yritysten toimintaedellytysten näkökulmasta tärkeänä sitä, ettei hallitus budjettiriihessä perunut keväällä tekemiään päätöksiä kasvutoimista.

OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto on tyytyväinen siihen, että koulutus säästyi hallituksen budjettiriihessä lisäleikkauksilta, mutta harmittelee samalla jo aiemmin tehtyjä merkittäviä koulutusleikkauksia. Budjettiriihtä varjosti vakava rasismikeskustelu, jolla voi olla kielteisiä vaikutuksia tarvittavaan maahanmuuttoon ja kotoutumiseen.

Hallituksen budjettiriihessä tehdyt päätökset nostavat suomalaisen elinkustannuksia. Erityisesti alkoholiin ja virvoitusjuomiin kohdistuvat veronkorotukset osuvat jokaisen arkeen ja syövät ostovoimaa.

”Hallituksen työn linja pitää. Yli miljardin euron kevennykset työn verotukseen vahvistavat työnteon kannusteita, kotitalouksien ostovoimaa ja koko kansantalouden kasvua. Hallitus teki budjettiriihessä myös uusia sopeutuspäätöksiä, joiden myötä velkasuhde tasaantuu vuonna 2027”, sanoo sopeutustyöryhmää vetänyt kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja Ville Valkonen.