Keskiviikkona 15.10. julkaistava raportti tarkastelee Suomen luonnonsuojelun nykytilaa. Raportti sisältää lisäksi katsauksen luonnon monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin ja velvoitteisiin sekä keinoihin, joilla niihin voidaan päästä. Siinä annetaan konkreettisia suosituksia muun muassa suojelurahoituksen kasvattamiseksi sekä verotusta ja luontohaittojen korvaamista koskevista muutoksista.

Medialle avoin seminaari päivänpolttavista yhdysvaltalaisen kulttuurin teemoista tuo tutkija- ja opetusvaihdossa olevat stipendiaatit Turun yliopistolle. Perinteikäs American voices -seminaari järjestetään nyt jo 32. kerran.

Vuoden kasvuyritys 2025 valitaan keskiviikkona 29. lokakuuta Kasvu Open Karnevaalissa Jyväskylässä. Vuoden kasvuyritys -kisa antaa kasvot kasvutahtoisille pk-yrityksille, jotka luovat liiketoimintaa ja työpaikkoja Suomeen. TOP 10 -finalistit julkaistaan 16.10.2025.

Tuore tutkimus tarkastelee, miten kotitalousvähennys vaikuttaa siivouspalveluiden kulutukseen ja harmaan talouden torjuntaan. Ruotsin vuoden 2007 uudistusta hyödyntävä analyysi osoittaa, että verokannustimen vaikutukset jäivät odotettua vähäisemmiksi: kulutus ei kasvanut merkittävästi eikä veronkierto vähentynyt.

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin syyskuussa yhteensä 591 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 194 miljardia euroa.

Palvelualoilla riittämätön kysyntä on noussut suurimmaksi kasvun esteeksi, kertoo Palvelualojen työnantajat Paltan tuore suhdannekatsaus. Kuluttajien lisääntynyt säästäminen on leikannut kulutuksesta yli 9 miljardia euroa viimeisen kahden vuoden aikana. Viennin veto ei yksin riitä, sillä lähes 80 prosenttia Suomen työllisistä on riippuvaisia kotimaisesta kysynnästä. Yksityisen rahankäytön merkitys korostuu entisestään julkisen kulutuksen vähentyessä.

Suomen luonto voidaan saada elpymään laajamittaisella ennallistamisella. Suomen ympäristökeskuksen tuore Policy Brief -julkaisu tarjoaa suosituksia kansallisen ennallistamissuunnitelman tueksi.

Talotekniikka-alan suhdannekysely kertoo karua kieltä alan pirstaloituneesta markkinatilanteesta, varsinkin alueellinen kuilu syvenee entisestään. Uudistuotannon lasku jatkuu, mutta odotukset ovat hieman parantuneet keväästä. Korjausrakentamisen kasvumahdollisuuksia heikentävät tukimuutokset.

Jyväskylän Sinetin uudistaminen nykyaikaiseksi, valtion yhteiseksi työympäristöksi on kokonaisuudessaan valmistunut. Vapaudenkatu 58:n Sinetin virastotalo on uudistettu 16 valtion organisaation yhteiseksi monitilaympäristöksi ja julkisen hallinnon Suomi-pisteeksi. Valtion toimitiloista vastaavan Senaatti-kiinteistöjen toteuttama hanke on osa laajempaa valtion palvelu- ja toimitilaverkkouudistusta.

Keskuskauppakamarin syksyllä toteuttama kysely paljastaa kiinteistömarkkinoiden tilanteen vakiintuneen, vaikkei odotettua vilkastumista ole juurikaan tapahtunut. Markkinakyselyyn vastasi 123 auktorisoitua kiinteistöarvioijaa. Vastauksista käy ilmi, että asuntomarkkinoilla suurin kiinnostus kohdistuu kohtuuhintaisiin, vain vähäistä remonttitarvetta vaativiin uudehkoihin perheasuntoihin.

Jyväskylän yliopisto sijoittui välille 401-500 tutkimuspainotteisia yliopistoja vertailevalla Times Higher Education World University Rankings (THE) -listalla.

Akava Worksin tuore seurantatutkimus osoittaa, että toimintaterapeutit kokevat työolonsa keskimäärin paremmiksi kuin muut sote-ammattilaiset. Samalla huoli asiakasväkivallasta, eettisestä kuormituksesta ja vaikutusmahdollisuuksien heikkenemisestä on edelleen suuri.

Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Pressrelease in English (kela.fi). Vuonna 2024 työttömyysturvaa maksettiin yhteensä 4 miljardia euroa, mikä oli 5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Ansioturvan menot kasvoivat selvästi, mutta perusturvan menot vähenivät. Tiedot käyvät ilmi Kelan tuoreesta työttömyysturvatilastosta.

Välfärdsområdesreformen är den största omstruktureringen någonsin i Finlands offentliga förvaltnings historia och dess effekter märks på många sätt i kommunerna. Reformen har skapat en ny förvaltningsstruktur med tre nivåer där statens starka styrning, en oklar ansvarsfördelning, ekonomiska utmaningar och det praktiska samarbetet skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena.

Hyvinvointialueuudistus on Suomen julkisen hallinnon historian suurin muutos, ja sen vaikutukset näkyvät kunnissa monin tavoin. Uudistus on luonut uudenlaisen kolmikerroksisen hallintorakenteen, jossa valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut, taloushaasteet ja käytännön yhteistyön haasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä. "Kunnilla ja hyvinvointialueilla on oltava niille määritellyn itsehallinnollisen roolin mukaisesti riittävästi liikkumavaraa omassa toiminnassaan ja yhteistyössään, jota tehdään yhteisten asukkaiden hyväksi. Isot uudistukset vievät aikaa, mutta asukkaiden palvelutarpeet eivät odota", Kuntaliiton Liisa Jurmu alleviivaa.

Valtuusto kokoontui 8. lokakuuta ja hyväksyi Hernesaaren uuden asemakaavan sekä asemakaavan muutoksen. Valtuusto päätti kokouksessa myös Vuosaarenlahden pienvenesataman kaavasta.

Lapsia koskevat uudet kansalliset digisuositukset ovat valmistumassa. Suositukset koskevat 0–13-vuotiaiden digilaitteiden ja -sisältöjen käyttöä vapaa-ajalla. Suositukset ovat laatineet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Opetushallitus (OPH).

Tuoreen tutkimuksen mukaan koulun kosteus- ja mikrobivaurio ei lisännyt oppilaiden riskiä sairastua astmaan. Tutkimuksessa oli mukana 110 suomalaista ala- ja yläkoulua, joiden 30 000 oppilaan terveyttä seurattiin kansallisista rekistereistä 16 vuoden ajan.

Kasvun ja oppimisen lautakunta päätti pysyvästä ratkaisusta Kilon ja Keran alueen koulupalvelujen järjestämisestä sekä Espoon yhteislyseon nimestä 1.8.2027 lähtien.

Lautakunta piti kokouksensa 8.10.2025.