Varsinais-Suomen ja Satakunnan Luonnon monimuotoisuuden maakunnalliset ohjelmat ovat edenneet työpajatyöskentelystä yleisötilaisuuksiin, joissa ovat esillä ohjelman luontotietokarttaluonnokset. Kartoissa maakunnat on jaettu luonnoltaan eriäviin aluekokonaisuuksiin, joille on määritetty kunkin kokonaisuuden kannalta merkittävimmät luontotoimet sekä maakunnan monimuotoisuuden keskittymät. Laajassa sidosryhmäyhteistyössä syntyvät ohjelmat keskittyvät vapaaehtoisen luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Tilaisuuksissa kerrotaan tarvittavista luontotoimista sekä rahoitusmahdollisuuksista. Seuraavat LUMO-ohjelmien alueelliset yleisötilaisuudet järjestetään Paraisilla 19.11.2026 ja Salossa 16.12.2026.

Hämeenmaa-konserni on Kanta- ja Päijät-Hämeessä merkittävä yhteisöveronmaksaja ja alueensa suurin yksityinen työnantaja. Vuonna 2025 konserni maksoi yhteisöveroja 9,1 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroja 2,2 miljoonaa euroa.

EU-komission Digital Fairness Act -esitys uhkaa kasvattaa suomalaisten pienyritysten sääntelytaakkaa verkkokaupassa. Esitys toisi yrityksille uusia velvoitteita. Ne koskevat muun muassa verkkokaupan toimintaa, hinnoittelua ja kuluttajille annettavia tietoja. – Pienillä yrityksillä on rajalliset mahdollisuudet hallita jatkuvasti kasvavaa sääntelyä, Suomen Yrittäjien asiantuntija Sanna Lempiäinen sanoo.

Yliopiston Apteekin asiantuntijoiden kehittämä YA-tuotesarja on laadukas ja edullinen vaihtoehto koko perheen ihonhoitoon. Valikoima täydentyy nyt uusilla ihonhoitotuotteilla, jotka sopivat päivittäiseen käyttöön niin kasvoille kuin vartalolle.

Suomen kehitys köyhyyden torjunnassa kulkee tällä hetkellä täysin päinvastaiseen suuntaan kuin mihin Suomi on Euroopan unionissa sitoutunut. Kansanedustaja ja suuren valiokunnan jäsen Helena Marttila (sd.) vaatii hallitukselta vastausta siihen, aikooko Suomi noudattaa EU:n köyhyyden vastaista strategiaa vai onko tavoitteista käytännössä luovuttu.

Hallintovaliokunta, jonka jäsenenä toimii kansanedustaja Christoffer Ingo (RKP), on saanut valmiiksi mietintönsä laista väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi eli niin sanotusta rajaturvallisuuslaista.

Suomessa on hiljattain hakkeroitu kylmälaitteita, joiden tietoturvaongelma oli ollut tiedossa jo pitkään. Turvaurakoitsijat ry varoittaa, että myös kiinteistöjen lukitus-, kulunvalvonta- ja kamerajärjestelmät voivat olla alttiita kyberhyökkäyksille, jos niiden tietoturvasta ei huolehdita.

Eduskunnan suuri valiokunta valmistelee huomautusta, jonka mukaan EU-komission uusi kohtuuhintaista asumista koskeva asetusehdotus on toissijaisuusperiaatteen vastainen. Valiokunnan mukaan komissio ei ole riittävästi perustellut, miksi kansalliseen asuntopolitiikkaan ja kiinteistöjen käyttöön liittyviä kysymyksiä pitäisi säännellä EU-tasolla.

Laadukkaat opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeet on turvattava. Jos niissä mitattavia ominaisuuksia ei arvioida ennen opiskelijavalintaa, on riskinä, että opettajankoulutukseen hakeutuu ja pääsee nykyistä enemmän henkilöitä, joiden asenteet eivät tue koulutuksen yhdenvertaisuus- ja turvallisuustavoitteita.

Hallintovaliokunnan demarijäsenet Saku Nikkanen, Eveliina Heinäluoma, Paula Werning ja Juha Viitala pitävät rajaturvallisuuslain voimassaolon määräaikaista jatkamista välttämättömänä Suomen kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

Tampereen Kirjafestarit täyttävät Tampere-talon kirjallisuudella, musiikilla ja kohtaamisilla 28.–29. marraskuuta. Kahdeksassa salissa ja yhdeksällä lavalla nähdään noin 300 esiintyjää ja 250 ohjelmanumeroa kirjailijahaastatteluista ja ajankohtaisista keskusteluista työpajoihin ja palkintojenjakoihin. Tämän vuoden uutuuksia ovat kaksi kirjallista festariklubia, Taito Shopin käsityöalue sekä koululaisille suunnattu Lukeva Tampere -päivä.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Timo Furuholm pitää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreita laskelmia pienituloisuuden lisääntymisestä karuna osoituksena Orpon hallituksen epäoikeudenmukaisesta talouspolitiikasta.

Espooseen suunnitellun uuden turvakodin toteutuminen on vaarassa kaavatulkinnan vuoksi (HS 11.11.). Kansanedustaja, Demarinaisten puheenjohtaja ja Espoon kaupunginvaltuutettu Helena Marttila (sd.) vaatii Espoon kaupunkia ratkaisemaan tilanteen viipymättä.

Traficom on sallinut Teslan Avustettu ajo -järjestelmän käytön Suomen tieliikenteessä. Järjestelmän käyttöönotto ei edellytä Ifin asiakkailta muutoksia autovakuutuksiin tai ilmoitusta vakuutusyhtiölle. Kuljettajan vastuu ajamisesta säilyy myös ajoavustinta käytettäessä.

Vaasan yliopistossa tarkastettava aluetieteen väitöskirja käsittelee julkisten toimijoiden roolia ylirajaisessa aluekehittämisessä, erityisesti pohjoismaisessa akkuteollisuudessa. Ejike Okonkwon väitöstutkimus osoittaa julkisten toimijoiden keskeisen mutta rajallisen roolin uuden teollisuudenalan kehityksessä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma vaatii SDP:ltä selvitystä sen veroesitysten vaikutuksista suomalaisten toimeentuloon. SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen vakuutti viime viikolla, ettei puolue korottaisi pieni- ja keskituloisten verotusta. Samaan aikaan SDP esittää arvonlisäveron korottamista myös ruoasta ja lääkkeistä.

Kuitujen merkityksestä suolistolle on puhuttu jo pitkään, mutta nyt fibermaxxing-trendi on tuonut ilmiön suursuosioon. Fibermaxxing on sosiaalisessa mediassa leviävä hyvinvointitrendi, jossa tavoitellaan mahdollisimman suurta määrää ravintokuitua arjen ruokavaliossa. Trendi näkyy kauppojen hyllyillä muun muassa kasvipohjaisten tuotteiden kasvaneena kysyntänä.

Keski-Suomen hyvinvointialueella käytiin yhteistoimintaneuvottelut 24.8.–10.11.2026. Neuvottelut liittyivät vuoden 2027 talousarvion ja johtamisjärjestelmän valmisteluun sekä työntekijöiden työskentelyalueen yhdenmukaistamiseen. Neuvotteluiden piirissä oli hyvinvointialueen koko henkilöstö, noin 12 500 työntekijää.

Jos tutkijat eivät uskalla tutkia arkaluonteisia aiheita tai tietokirjailijat vaikenevat painostuksen pelossa, olennaista tietoa voi jäädä syntymättä tai julkaisematta. Samalla kaventuvat yhteiskunnan tietopohja ja kansalaisten mahdollisuudet saada tietoa, arvioida vallankäyttöä ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Ammatillisen koulutuksen vetovoimaa vahvistavat laadukas koulutus, vahvat työelämäyhteydet ja monipuoliset mahdollisuudet jatkaa opintoja korkeakoulussa. Vetovoimaa heikentävät kuitenkin edelleen sitkeät, osin vanhentuneet käsitykset. Eurooppalaisessa VET2Sustain-hankkeessa selvitettiin, mistä ammatillisen koulutuksen vetovoima rakentuu ja miten sitä voidaan vahvistaa. Tuloksia esiteltiin Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus -tilaisuudessa Helsingissä 5.11.2026.