Turun Osuuskaupan tammi–kesäkuun veroton vähittäismyynti oli 408 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 1,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Kennelliitto esittää, että eläinsuojelurikosten tekijöille määrättäisiin nykyistä useammin eläintenpitokieltoa, jonka keston tulisi olla nykylinjaa pidempi. Oikeuden määräämää eläintenpitokieltoa rikkoville tulisi voida tuomita sakon lisäksi myös vankeutta.

Arviolta noin 500 yksityishenkilöä on vaarassa menettää sekä asuntonsa että siihen sijoittamansa varat. Heille aiheutuvan taloudellisen vahingon yhteismäärä voi nousta kymmeniin miljooniin euroihin. Lakiasiaintoimisto Heikkilä & Co on jättänyt keskiviikkona 16.7.2025 rikosilmoituksen 235 Omaksi-sopimuksen tehneen yksityishenkilön puolesta koskien mahdollisia rikoksia Lakea Oy:n ja sen toimintaan liittyvien henkilöiden toiminnassa.

Heinäkuulle tyypillisesti sinilevien määrä on lisääntynyt Lounais-Suomessa. Kuluvalla viikolla sinilevää on havaittu vaihteleva määrä jo kymmeneltä vakioseurantapaikalta. Viime viikolla sinilevästä ilmoitettiin kuudelta vakiopaikalta. Sinilevät esiintyvät paikallisesti, joten veden uinti- ja käyttökelpoisuus kannattaa varmistaa aina paikan päällä.

Ennätyksellisen korkea tilauskertymä, liiketoiminnan suorituskyky parani

Myönnetty pyyntilupamäärä nousi edellisvuodesta 35 prosenttia. Edellisellä metsästyskaudella Lapissa saatiin saaliiksi 4 343 hirveä, joista reilu 37 % oli vasoja. Myönnetyistä 4 458 pyyntiluvasta käytettiin 79 prosenttia.

Pihla Group on ylpeä saadessaan olla mukana kattavasti edustettuna vuoden 2025 Asuntomessuilla Oulussa. Asuntomessut järjestetään Oulun Hartaanselänrannan alueella 18.7.-17.8.2025 ja alueelle rakentuu korkeatasoinen, kestävän kehityksen mukainen asuinalue, joka edistää asumisen yhteisöllisyyttä.

Tapulikaupungissa sijaitsevan Maatullinpuiston peruskorjaus on alkanut kesäkuussa. Kyseessä on LUMO-pilotti, jossa kiinnitetään erityistä huomiota luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja ennallistamiseen. Alueelle tulee myös uusi leikkipuisto.

Tilastokeskus on julkaissut vuokratilastot vuoden 2025 toiselta neljännekseltä huhti-kesäkuulta. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 0,5 prosenttia vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudulla vuokrakehitys kääntyi selvästi laskevaksi – vuosimuutos oli -0,3 prosenttia. Muualla Suomessa vuokrat nousivat selkeästi enemmän, 0,9 prosenttia. Yhä useammalla alueella vuokrakehitys on jatkanut hidastumistaan ja pääkaupunkiseudun vuokrakehitys on selvästi laskevaa. Vuokrakehityksen kärjessä jatkavat Rovaniemi ja Oulu, sekä uutena kärkikolmikkoon nousi Vaasa, kommentoi Suomen Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson.

Valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat nousivat vuoden 2025 toisella neljänneksellä keskimäärin 3,4 prosenttia vuoden takaisesta, mikä on alhaisin taso kahteen vuoteen. Tämä selviää Tilastokeskuksen tänään julkaisemista aineistoista. Aineistosta ei paljastu merkittäviä eroja eri kokoisten asuntojen välillä. Keskimääräinen valtion tukemien asuntojen vuokra oli 13,40 euroa kuukaudessa.

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 0,5 % huhti-kesäkuussa 2025 vuodentakaisesta. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat kuitenkin laskivat 0,3 %, kun muualla maassa nousua nähtiin 0,9 %. Vuokrat nousivat suurista kaupungeista eniten Rovaniemellä (2,0 %) ja laskivat eniten Vantaalla (-0,8 %).

Kesäpäivän piknik puistossa tai rannalla on monen kesäperinne. Samalla kun nautitaan ulkoilmasta ja eväistä, syntyy väistämättä myös jätettä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY muistuttaa, että jätteen lajittelu onnistuu helposti myös piknikroskille – erityisesti nyt, kun muovi- ja kartonkipakkausten lajitteluohjeet ovat muuttuneet entistä selkeämmiksi valtakunnallisten ohjeiden päivityksen myötä.

Naisten osuus suurten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä nousi ensimmäistä kertaa 40 prosenttiin, mikä on uusi ennätys. Kun tarkastellaan kaikenkokoisten pörssiyhtiöiden hallituksia, on naisten osuus niissä nyt 35 prosenttia. Hallituksen sukupuolijakauma on tasapuolinen jo 70 prosentissa pörssiyhtiöistä. Tiedot käyvät ilmi Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta.

Euroopan komissio esitti tänään ehdotuksensa EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Kunnianhimoisen ja dynaamisen budjetin koko on lähes 2 biljoonaa euroa, mikä vastaa 1,26:ta prosenttia vuosien 2028–2034 keskimääräisestä bruttokansantulosta EU:ssa.

Euroopan komissio julkaisi tänään esityksensä seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF) vuosille 2028–2034. EU:n pitkän aikavälin budjettiesitys osuu myrskyiseen maailmantilanteeseen. Vihreiden europarlamentaarikot Ville Niinistö ja Maria Ohisalo painottavat, että EU tarvitsee monivuotisen rahoituskehyksen, joka vastaa EU:n keskeisiin painopisteisiin: ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaan, kokonaisvaltaisen turvallisuuden vahvistamiseen, oikeusvaltion puolustamiseen sekä ihmisten hyvinvointiin.

EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) on tarjottava uskottavat panostukset Euroopan kasvukäänteen, kilpailukyvyn, investointien ja turvallisuuden vahvistamiseksi. Ukrainalle on varmistettava riittävä rahoitus sekä jälleenrakentamiseen että puolustustarvikkeiden hankintaan. Komissio julkisti 16.7. esityksensä EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034 (Multiannual Financial Framework, MFF). EK odottaa uudelta rahoituskehykseltä sekä selkeitä painopisteitä että joustonvaraa kriisitilanteiden varalle. Ensivaikutelman mukaan painopisteet vaikuttavat EK:n arvion mukaan oikeilta, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”EU-rahoitusta on ohjattava entistä vahvemmin vauhdittamaan kilpailukykyä ja talouskasvua sekä vahvistamaan turvallisuutta, mukaan lukien puolustusteollisuus. Euroopan on panostettava uskottavalla ja vaikuttavalla tavalla uusiin teknologioihin, innovaatiorahoitukseen, vihreään siirtymään ja turvallisuuden vahvistamiseen.”

EU-komission toistaiseksi antamat tiedot ohjelmakauden 2028-2034 maatalouspolitiikasta ja etenkin sen rahoituksesta saavat MTK:lta täyden tyrmäyksen. Komissio on aikeissa maksattaa muuttuneen maailman kasvaneet menotarpeet viljelijöillä. Leikkausten sijaan maatalouspolitiikka ja suomalaisten ruokaturva vaativat toteutuakseen lisärahoitusta, totesi MTK:n johtokunta ylimääräisessä kokouksessaan keskiviikkoiltana.

Elintarviketeollisuusliitto (ETL) haluaa varmistaa pohjoisten erityisolosuhteiden huomioimisen EU:n tulevassa budjetissa, jotta ruuantuotanto olisi mahdollista koko unionissa. Liitto varoittaa, että suunniteltu suuryrityksiä koskeva EU-vero uhkaisi investointeja ja työllisyyttä myös suomalaisessa elintarviketeollisuudessa. ETL korostaa, että alan kilpailukyvyn parantaminen edellyttää kohdennettua EU-rahoitusta.

Euroopan komissio julkaisi tänään (16.7.2025) uudistetun monivuotisen rahoituskehyksensä vuosille 2028–2034. Energiateollisuus ry pitää tärkeänä, että rahoituskehys keskittyy vahvistamaan EU:n kilpailukykyä ja vihreää siirtymää, mutta pyrkii myös varautumaan kriisiaikoihin. Puhtaan siirtymän investointien rahoitus kuusinkertaistuu ja energiainfran rahoitus viisinkertaistuu.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Salla pitää Euroopan komission esitystä uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034 liian varovaisena ja vanhentunutta tulonsiirtounionia ylläpitävänä. Tyytymättömyys maksajamaissa, kuten Suomessa, kasvaa kun budjetti perustuu suurelta osin jatkuviin tulonsiirtoihin.