Ammattikorkeakoulut ovat helpottuneita, ettei niiden rahoitukseen kohdistettu uusia leikkauksia hallitusohjelmassa jo tehtyjen leikkausten lisäksi. Suomen tavoitteet nostaa voimakkaasti nuorten aikuisten koulutustasoa sekä TKI-rahoituksen kasvattaminen 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta edellyttävät, että korkeakoulujen perusrahoituksen taso turvataan nykyistä paremmin. Uusi TKI-rahoitus tulee kohdentaa sellaiseen rahoitukseen, jotka edellyttävät yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä.

Hallituksen kehysriihen päätöksillä halutaan vahvistaa teollisuuden puhdasta siirtymää, mahdollistetaan uusia investointeja ja lisätään kasvua.

Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.

Kehysriihen myönteisiä linjauksia ovat Akavan mielestä, että TKI-panostukset ja perusopetuksen rahoitus säästyivät leikkauksilta. Hallitus teki kehysriihessä isot sopeutustoimet, jotka eivät kohdistuneet juurikaan yrityksiin. Akava pitää epätasapainoisena ratkaisuna, että hallitus lisäsi kansalaisten verorasitusta.

Petteri Orpon hallitus piti kiinni hallitusohjelman koulutusta, osaamista ja tutkimusta koskevista tavoitteista, mutta päätti kuitenkin leikata sadalla miljoonalla eurolla ammatillisen koulutuksen rahoitusta. OAJ kantaa samaan aikaan huolta kuntien taloustilanteesta, sillä niiden rooli kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjänä on keskeinen.

Hallitus on päättänyt kehysriihessään kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta. Koska Suomi on jo taantumassa, STTK:n mielestä riski on, että näin merkittävä lisäsopeutus ensi vuonna pidentää taantumaa entisestään. - Hallitus ei puuttunut riittävästi Suomen julkisen talouden keskeisimpään ongelmaan eli kokonaisveroasteen romahdukseen. Kokonaisveroaste laskee hallituskauden aikana noin kahdeksan miljardia, mutta kehysriihessä tehtiin veropäätöksiä ainoastaan vajaan kahden miljardin euron edestä, pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa. Sopeutus on hallituksen toimenpiteissä pahasti epätasapainossa painottuen leikkauksiin. Arvonlisäveron kiristäminen puolestaan syö pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Sosiaaliturvan varassa oleville alv:n korotusta ei kompensoida edes osittain, sillä indeksitarkistukset ovat jäissä. - Valmiste- ja liikenteen verotus olisi kannattanut kiinnittää indeksiin. Yhdessä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen korjaamisen kanssa verotuloja olisi saatavissa yli mi

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kritisoi hallituksen kehysriihessä tekemää ratkaisua laskea ympärivuorokautisen vanhustenhoidon vähimmäishoitajamitoitus tasolle 0,6. – Riittävä koulutetun henkilöstön määrä on edellytys asiakas- ja työturvallisuudelle ja hyvälle hoidolle. Vanhustenhoidossa kamppaillaan riittämättömän henkilöstömäärän kanssa, mikä heikentää alan veto- ja pitovoimaa merkittävästi. Jaksamisongelmat ovat todellisuutta ja työntekijöiden työoloja tulee parantaa, ei heikentää, Paavola kertoo.

Kuntaliitto ja kunnat ovat helpottuneita, että hallitus lupasi kehysriihessä kompensoida edes osan sote-uudistuksen loppulaskuun liittyvästä valtionrahoituksen leikkauksesta. Jos leikkaus olisi toteutunut täysimääräisesti, se olisi merkinnyt 400 miljoonan euron pysyvää vähenemistä kuntien valtionosuuksiin. Myös kunnallisverotuksen efektiivisyyden parannus tuo pitkällä aikavälillä kuntien taloudenhoitoon lisää liikkumavaraa.

Hallituksen päätös suurten puhtaan siirtymän investointien verohyvityksen käyttöönottamisesta on vahva signaali Suomelta investointikilpailussa. Teolliset investoinnit ovat ratkaisevassa asemassa sekä taloudellisen kasvun että päästötavoitteiden saavuttamisessa.

Hallitus on toteuttamassa Suomen historian suurimman kertakorotuksen, 1,5 prosenttiyksikköä, arvonlisäveroon. Suomi on jatkossa Euroopan toiseksi kovin verottaja tällä saralla. Samalla hallitus jättää tietoisesti korotuksen kompensoimatta pienituloisille, joiden kukkaroon se pahiten iskee.

Hallitus on kehysriihessään päättänyt sairaalaverkon tulevaisuudesta. Kansanedustaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd) arvioi, että uutiset ovat Savonlinnalle erittäin surullisia.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko pitää Suomen talouden tilannetta vakavana. Saarikko katsoo hallituksen onnistuneen heikosti tänään julkistetuissa kehyspäätöksissään. - Vajaan vuoden vastuussa olleen oikeistohallituksen aikana maassa on kasvanut vain velka ja työttömyys. Nyt tämän hukkaan heitetyn vuotensa päätteeksi hallitus pysäyttää Suomen ja peruu aiempia päätöksiään. Verolinja veivaa ylös alas, tuloksia ei synny ja leikkauskierre syvenee. Visiota Suomen nostamiseksi ei hallitukselta löydy. Saarikko on erityisen huolissaan juuri kasvunäkymien puutteesta. Vain niiden avulla Suomi nousee. - Aiemmat hallituksen kasvutoimet on todettu tuottamattomiksi, Turun tunnin juna on tästä surullisin esimerkki. Nyt näistä ei luovuta, vaan huonoa pohjaa paikkaillaan ohuesti. Hallituksen kasvuresepti on toimimaton ja riittämätön. Ilman vaikuttavaa kasvupolitiikkaa ei Suomen asioita saada kestävälle tolalle. Suurin näkemysero Orpon-Purran hallituksen ja Keskustan välillä liittyvät sosiaali- j

Hallituksen kehysriihessä päättämät säästöt ja veronkorotukset ovat Keskuskauppakamarin mukaan välttämättömiä, jotta hallitus onnistuu taittamaan valtion velkaantumisen hallitusohjelman suunnitelmien mukaan. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että sopeutustoimien ja veronkiristysten rinnalla hallitus päätti myös kasvua tukevista toimista, joilla voidaan kääntää Suomen suunta.

Yrittäjät pitää tarpeellisina toimia julkisen talouden tervehdyttämiseksi. – Suomen taloustilanne on erittäin vakava. Tarvitaan muutos, vaikka se on kipeä. Vaikutus voi olla vielä kipeämpi myöhemmin, jos suuntaa ei saada käännetyksi, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Teknologiateollisuus ry pitää hyvänä hallituksen kehysriihilupausta yritysvetoisten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten (TKI) lisäämisestä. Vihreän siirtymän ja murrosteknologioiden tukeminen antaa suomalaiselle teknologiateollisuudelle mahdollisuuden uusien vientituotteiden ja -palveluiden synnyttämiseksi. Tämä luo edellytyksiä kestävälle kasvulle, uusille työpaikoille ja hyvinvoinnille tulevaisuudessa.

Hallituksen kova talouspolitiikka sai jatkoa, kun hallitus kokoontui tämän viikon alussa kehysriiheen linjaamaan tulevien vuosien talouspolitiikasta.

Hallitus on päättänyt kehysriihessä yhteensä noin kolmen miljardin euron sopeutuksesta, josta 1,6 miljardia toteutetaan menoleikkausten ja loput veronkorotusten kautta. EK pitää sopeutuksen kokoluokkaa oikeana ja velkaantumisen taittamista välttämättömänä. Sopeutuksen rinnalla hallitus teki myös merkittäviä kasvuun kannustavia päätöksiä mm. T&K-panostusten, investointikannusteen ja Tesi-konsernin pääomittamisen myötä.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT katsoo, että Suomen hallitus lisää kehysriihen ratkaisuilla pienituloisten ahdinkoa. Arvonlisäverotuksen korotus on tasavero, joka iskee pienituloisiin ja yhteiskunnan heikoimpiin pahiten. Arvonlisäveron korotus 25,5 prosenttiin vähentää myös ostovoimaa kotimarkkinoilla.

Kiinteistöjen energiatehokkuudesta ja kiinteistöjohtamisesta puhuttaessa vesi usein unohtuu. Suurena kokonaisuutena se on yksi kiinteistöjen energiasyöpöistä. Vesitehokkuusteknologian tienraivaaja Smartvatten ja rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijayhtiö Granlund päättivät nostaa veden ja sen käytön tehostamisen osaksi kiinteistöjohtamisen välineitä.

Tuoreen mittauksen perusteella monissa Pirkanmaan hyvinvointialueen yksiköissä viihdytään töissä, ja työyhteisöt koetaan turvallisiksi. Henkilöstö kokee myös pystyvänsä hyödyntämään omaa osaamistaan työssä.