Suomen elintaso on jäänyt jälkeen naapurimaistaan jo vuosia. Jotta pystymme kuromaan umpeen elintasokuilun vuoteen 2051 mennessä, on maamme talouden kasvettava keskimäärin 2–2,5 prosenttia vuodessa seuraavan 25 vuoden ajan. Tavoite on kova, eikä se toteudu odottamalla tai pienillä poliittisilla viilauksilla, toteaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Tänään julkaistu Etlan 80-vuotisjuhlakirja ”Suomi 2051” vaatii sotaa apatiaa vastaan. Kirja tarjoaa viitisenkymmentä konkreettista toimenpide-ehdotusta työn määrän lisäämiseksi, osaamistason nostamiseksi, kannustimien korjaamiseksi ja julkisen sektorin tehostamiseksi.

Tiistaina arvotussa Eurojackpotissa ei löytynyt täysosumaa, joten perjantaina tarjolla on 23 miljoonan euron potti.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen lautakunta kokoontui tiistaina 1.9.2026. Kokouksen päätöstiedote on poikkeuksellisesti tämän tiedotteen liitteenä. Teknisistä syistä tiedotteen julkaisu on myöhässä. Päätöstiedote julkaistaan tälle sivulle. Päätöstiedote näkyy verkkosivuilla siihen asti kun kokouksen pöytäkirja julkaistaan. Pöytäkirja korvaa valmistuttuaan päätöstiedotteen.

MTK pitää erittäin tärkeänä, että hallitus budjettiriihensä yhteydessä vakuutti sitoutuneensa Afrikkalaisen sikaruton (ASF) nopeaan torjuntaan ja varaavansa siihen riittävät resurssit. Taudin tehokas torjunta on välttämätöntä kotimaisen ruoantuotannon, eläinterveyden sekä laajasti suomalaisten normaalin arjen turvaamiseen. ASF-kriisin vaikutukset eivät rajaudu vain sikatalouteen.

Hallituksen budjettiriihen todellinen yllätys näyttää olevan se, että hallituksen päätösperäiset toimet heikentävät julkista taloutta vuonna 2027.

Hallituksen viimeisestä budjettiriihestä saatiin vetoapua talouskasvulle. Kemianteollisuus ry pitää myönteisenä, että yhteisöveron alennus toteutuu suunnitellusti ja T&K-rahoituksen nousu jatkuu. Myönteistä on myös hallituksen päätös selvittää päästöttömän ammoniakin tuotantoa Suomessa. Tämä on pitkään kaivattua konkretiaa puhdasta siirtymää edistävästä teollisuuspolitiikasta.

Hallitus on saanut kautensa viimeisen budjettiriihen päätökseen ja julkaisi tulokset tiistai-iltana. Jo etukäteen oli tiedossa, ettei suuria, uusia linjauksia tulla riihestä kuulemaan. Pääministeri Orpon anti riihestä oli rehvakas talouskasvulla kehuminen ilman katetta.

Valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja ja vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Saara Hyrkkö pettyi hallituksen päätökseen sivuuttaa budjettiriihessä lapsiperheköyhyyden kasvu. Vihreät on vaatinut Suomea sitoutumaan lapsiperheköyhyyden poistamiseen ja ehdottanut ensimmäisiä toimia toteutettavaksi jo budjettiriihessä.

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ville Kaunisto pitää hallituksen päätöstä yhteisöveron keventämisestä tärkeänä, kasvua laajasti vahvistavana toimena. Ensi vuonna yhteisövero laskee 20 prosentista 18 prosenttiin.

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen budjettiriihen päätökset tukevat EK:n arvion mukaan hyvään vauhtiin päässyttä kasvua. Kasvun näkökulmasta on erittäin tärkeää, että yritysten toimintaympäristöä vahvistavista päätöksistä, kuten aiemmin tehdyistä verolinjauksista, pidetään nyt kiinni.

Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen budjettiriihessä tekemät päätökset vauhdittavat käynnistynyttä talouskasvua lisäämällä yritysten toimintaympäristön kannustavuutta ja luottamusta.

Hallituksen budjettiriihi yhdistää velkaantumisen ja köyhien kurittamisen, tiivistää vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen. Runtua hallitus saa Tynkkyseltä myös siitä, että sen talouspolitiikka valelee bensaa ilmastokriisin liekkeihin.

Hallitus ei tehnyt viimeisessä budjettiriihessään uusia, merkittäviä kasvua tukevia päätöksiä. Suomen talous on viimein kääntymässä hyvään suuntaan. Siten kasvun edellytyksiä on vahvistettava määrätietoisesti myös jatkossa takaamalla investointeihin ja kansainvälistymiseen kannustava, kilpailukykyinen ja ennakoitava toimintaympäristö.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Jussi Junni kannattaa hallituksen budjettiesityksen menosäästöjä painottavaa sopeutuslinjaa. Pitkään odotettu talouskasvun viriäminen ei poista tarvetta tasapainottaa pahasti alijäämäistä julkista taloutta ensi vuonnakaan. - Suomessa julkiset menot ovat kaikista EU-maista suurimmat bruttokansantuotteeseen nähden. Se tarkoittaa, että julkisen talouden alijäämä tulee kattaa menosäästöillä ja että veronkiristyksiin ei ole varaa, Junni sanoo. Ensi vuoden budjettiesityksen verokokonaisuus edustaa Junnin mielestä vakaata, kevään kehysriihessä paalutettua linjaa. Tärkeimmät kevennykset koskevat yhteisöveroa ja ansiotulojen verotusta. - Veropoliittinen poukkoilu olisi haitallista orastavan talouskasvun kannalta. Yhteisöveron laskeminen 18 prosenttiin on tärkeä kasvutoimi, josta ei ole järkevää peruuttaa tulevallakaan vaalikaudella. Valtiontalouden haasteista huolimatta nimenomaan tuloveronkevennyksiä tulee Junnin mukaan jatkaa, jotta ihmisillä ja yri

Kokoomuksen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto pitää tänään julkistettuja budjettiriihen päätöksiä vahvana osoituksena siitä, että hallitus jatkaa määrätietoisesti Suomen puolustuskyvyn ja turvallisuuden vahvistamista.

Akava katsoo, että Petteri Orpon hallituksen viimeisen budjettiriihen linjaukset jäivät niukoiksi. Hallituksen olisi pitänyt panostaa työllisyyttä ja tuottavuutta parantaviin uudistuksiin. Akavan mielestä uusilla toimilla ja päätöksillä olisi pitänyt tukea talouden myönteistä kehitystä ja vauhdittaa työllisyyden paranemista.

Kokoomuksen yrittäjäkansanedustaja Noora Fagerström iloitsee hallituksen budjettiriihen ratkaisusta uudistaa listaamattomien yhtiöiden työsuhdeoptioiden verotusta. Uudistuksen myötä optioista määräytyvän veron maksua voidaan tietyin edellytyksin lykätä siihen asti, kun optioilla hankitut osakkeet myydään. Fagerströmin mukaan pitkään odotettu uudistus parantaa erityisesti startup- ja kasvuyritysten mahdollisuuksia houkutella ja sitouttaa huippuosaajia.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran mukaan hallituksen viimeinen budjetti jatkaa politiikkaa, joka kasvattaa velkaa mutta samalla lisää köyhyyttä, työttömyyttä ja tulevaisuuden kustannuksia.

Hallitus ei budjettiriihessä päättänyt uusista sopeutustoimista tai työllistämistoimista. Suomessa on jo enemmän pitkäaikaistyöttömiä kuin 1990-luvun lamassa. Ensi vuoden valtion budjetti on 12,4 miljardia euroa alijäämäinen vastuuttomien veronkevennysten vuoksi.

Suomella on merkittävä mahdollisuus puhtaan siirtymän investoinneissa. Tilaisuutta ei tule menettää tempolevalla veropolitiikalla, mitä datakeskusten ympärillä nähty poukkoileva päättämättömyys on ollut. Energiateollisuus pitää tärkeänä, että maan hallitus päätti budjettiriihessä saattaa voimaan puhtaan teollisuuden investointiverohyvityksen sekä korkovähennysoikeuden palauttamisen suurille energiainvestoinneille.