Uusimme erittäin huonokuntoiset Uittosalmen ja Pyhtössalmen puusillat Mänttä-Vilppulan Kolhossa. Painorajoitetut sillat sijaitsevat Uittosalmentiellä (maantie 14353). Sillat uusitaan vaiheittain elo-syyskuun aikana. Töiden vuoksi tie katkaistaan ja ajoneuvoliikenne ohjataan kiertoreitille.

Syksyn alku näkyy lasten tapaturmissa: Ifin vahinkotilastojen mukaan alle 18-vuotiaille sattuu eniten tapaturmia syyskuussa. Tapaturmia sattuu erityisesti kahdelle erilaiselle ikäryhmälle, 1-vuotiaille taaperoille ja yläkoululaisille. Tapaturmien vakavuus kasvaa iän mukana.

Siedettävyydellä on ratkaiseva merkitys, kun naiset valitsevat rautalisää. Lääkeyhtiö Avia Pharman alkuvuodesta 2026 Norstatilla teettämän kyselytutkimuksen mukaan 70 prosenttia naisista pitää vatsalle aiheutuvien haittavaikutusten minimointia tärkeimpänä tekijänä rautalisää valittaessa. Tolfer-rautalisän sisältämä IHAT™-rauta kulkeutuu luonnollisen ferritiinin tavoin kehon läpi nanopartikkelimuodossa suojattuna kuoren sisällä, minkä ansiosta rauta ei pääse reagoimaan vatsassa, vaan imeytyy optimaalisesti ohutsuolessa.

Miten Suomen metsät voivat luoda hyvinvointia myös tulevaisuudessa? Tätä kysymystä tarkastellaan tiistaina 15.9.2026 Jyväskylän yliopistossa järjestettävässä Monimuotoinen metsä arvonluonnin alustana: Luonto, talous ja oikeudenmukaisuus tasapainoon -julkaisun julkistamistilaisuudessa.

Oulun yliopiston Puolesta & Vastaan -sarjassa väitellään metsätaloudesta. Väite kuuluu "Suomen metsätalous köyhdyttää luontoa". Tilaisuus pidetään Linnanmaan kampuksella tiistaina 15. syyskuuta klo 16.

Apurahatyöskentely ei automaattisesti estä ansiopäivärahan saamista. Jos apurahatyöskentelyn aloittaa työttömänä, ansiopäivärahaa voi saada ensimmäisten neljän kuukauden ajan ilman, että työvoimaviranomainen arvioi työskentelyn pää- tai sivutoimisuutta. Aihe herättää A-kassan jäsenissä tasaisesti kysymyksiä ja monelle tulee yllätyksenä, ettei apurahan saaminen tarkoita ansiopäivärahan välitöntä päättymistä.

Etlan Suomi 2051 -juhlakirja korostaa perustellusti talouskasvun tärkeyttä ja esittää toimia sen vauhdittamiseksi. Tarkennan keskustelua kahdesta suunnasta. Ensinnäkin talouskasvu on hyvinvoinnin väline: ihmisten hyvinvointi on talouskasvuakin tärkeämpää, vaikka kasvu ja hyvinvointi ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Toiseksi kannusteet ovat kasvulle tärkeitä, mutta eriarvoisuutta on silloin tarkasteltava erikseen väestöryhmissä, joiden mahdollisuudet vaikuttaa omiin tuloihinsa poikkeavat olennaisesti toisistaan. Työikäiset on siksi erotettava lapsista ja nuorista, eläkeikäisistä ja heistä, joiden työkyky on alentunut.

Suomen talous on hyvässä kasvussa, joka saa lisävauhtia monen eri kasvutekijän yhteisvaikutuksesta. Korkeana pysyttelevä työttömyys jarruttaa vielä menoa, mutta kun työmarkkinat piristyvät, edellytyksiä on rivakkaan kasvuun. Kuntatalouteen suhdanteiden vahvistuminen välittyy vaiheittain.

Duunitorin tuoreen työnhakututkimuksen mukaan moni suomalainen etsii nyt uusia mahdollisuuksia. Työmarkkinoilla on myös liikkeellä aiempaa enemmän osaajia, joilla on jo työpaikka. Asiantuntija kertoo, mikä auttaa tavoittamaan kysytyimmät ammattilaiset.

EU:n Copernicus-ilmastopalvelun mukaan elokuu 2026 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin elokuu. Samalla se oli mittaushistorian lämpimin kuukausi yhdessä vuoden 2023 heinäkuun kanssa.

Suomen Yrittäjien teettämän selvityksen mukaan Suomen työeläkejärjestelmässä on merkittävä tehostamispotentiaali. – Selvitys kyseenalaistaa perustelut, joilla hajautettua työeläkejärjestelmää on puolustettu vuosikymmeniä. Suomalaista työeläkejärjestelmää voidaan tehostaa tuntuvasti yhdistämällä työeläketoimijoita. On vastuutonta leikata eläkkeitä tai nostaa eläkemaksuja, jos eläkejärjestelmä ei ole tehokas, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Katleena Kortesuon tietoteoksen ”Kiinan aivosota länttä vastaan” julkaisutilaisuus järjestetään Ravintola Ostrobotnian juhlasalissa 15.9. kello 18-19, osoitteessa Museokatu 10, Helsinki. Samassa yhteydessä, ennen sitä kello 16-17 julkaistaan Jukka Valtasaaren kirja ”Miksi Amerikka toimii niin kuin se toimii” sekä kello 17-18 Arto Luukkasen teos ”Venäjän vallanvaihdosten julma historia”. Ilmoittaudu mukaan tiedon iltapäivään!

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui keskiviikkona 9. syyskuuta. Kokouksen alussa pidettiin kyselytunti.

Mestari Nokian KrP jatkoi siitä, mihin keväällä jäi, kun F-liigan miesten sarja käynnistyi tänään viime kauden finalistien kohtaamisella. Hopealle jäänyt Classic sai taipua Nokialla 7-3 Nico Jonaesonin säkenöityä mestarien kapellimestarina.

Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta piti kokouksensa 9.9.2026.

Kasvun ja oppimisen lautakunta vastasi kokouksessaan 9.9.2026 lausuntopyyntöön Leppävaaran asukaspuiston hankesuunnitelmasta.

Oppimisen edellytyksiä ja sinnikkyyttä rakennetaan jo varhaiskasvatuksessa. Helsingissä kuitenkin noin viisi prosenttia viisivuotiaista jää kokonaan varhaiskasvatuksen ulkopuolelle. Vihreiden ryhmäaloitteen myötä Helsinki lähtee valmistelemaan mallia, jossa jokaiselle viisivuotiaalle osoitetaan varhaiskasvatuspaikka.

Kokoomuksen lääkärikansanedustajat Maaret Castrén, Oskari Valtola ja Ville Väyrynen vaativat esteettisten hoitojen sääntelyn vahvistamista. Kolmikko odottaa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanilta selkeää aikataulua sille, miten hallitusohjelmaan kirjattu selvitys johtaa konkreettisiin toimiin potilasturvallisuuden parantamiseksi.

Euroopan parlamentin jäsen ja Renew Europe -ryhmän varapuheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (RKP) tapasi presidentti Emmanuel Macronin 9. syyskuuta Renew-ryhmän kokouksen yhteydessä Pariisissa.