Hallitus linjasi kehysriihessä useita talouskasvua, investointeja ja työllisyyttä tukevia toimia epävarmassa taloustilanteessa. Palvelualojen näkökulmasta myönteistä on, että päätöksissä korostuvat kasvun edellytysten vahvistaminen, yritystoiminnan investointikyky sekä pyrkimys lujittaa kuluttajien luottamusta tulevaisuuteen.

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry on tyytyväinen pääministeri Petteri Orpon hallituksen viimeisessä kehysriihessä tehtyihin päätöksiin korjausrakentamisen tukemisesta. Hallituksen päätösten mukaan energiaremontteihin kohdennetaan määräaikaisesti avustuksia yhteensä 110 miljoonan euron edestä tänä ja ensi vuonna.

-Kehysriihen lopputulema jää valitettavasti näpertelyksi ottaen huomioon hallituksen suuret lupaukset ja että kaikissa hallituksen talouspoliittisissa tavoitteissa suoritus on umpisurkea, jyrähtää kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan vastaava Joona Räsänen (sd).

Hallitus linjasi kehysriihessään joukosta toimia kasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi. “Hallitus on löytänyt vaikeassa taloustilanteessa toimia, joilla on myönteinen vaikutus pk-yrityksiin. On ymmärrettävää, että kysynnän elvyttämistoimia rajoittaa se, että ylimääräistä rahaa ei ole”, johtaja, pääekonomisti Päivi Puonti Suomen Yrittäjistä sanoo.

”En kadehdi hallituksen urakkaa. Kehysriihi käytiin vaikeassa tilanteessa, mutta neuvottelujen tuloksena saatiin joitain rohkeita jamyös kasvua edesauttavia päätöksiä. Tärkeää on, että riihenkin jälkeen jatketaan työtä kasvun käynnistämiseksi koko loppukauden ajan”, Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi totesi heti hallituksen kehysriihen päättymisen jälkeen.

Hallituksen viimeinen kehysriihi tarjoaa tutuksi tullutta leikkauslinjaa. Pieniä valonpilkahduksia tarjottiin rakennusalalle ja nuorten työllistymiseen.

Pienituloisille yrittäjille on tulossa maksuhelpotuksia mutta myös eläke- ja sosiaaliturvan heikennyksiä yrittäjien eläkelain (YEL) valinnanvapausmallin myötä. Monille keski- ja suurituloisille yrittäjille uudistus merkitsee eläkemaksujen nousua ja sitä myötä parempaa sosiaaliturvaa. “Linjaus on vaikean ajan kompromissi, jossa on hyvää ja huonoa. Hallitus ansaitsee kuitenkin tunnustuksen siitä, että päätös syntyi. Se vähentää epävarmuutta yrittäjien parissa”, puheenjohtaja Petri Salminen Suomen Yrittäjistä kiteyttää.

Kehysriihipäätökset varmistavat, että Suomen talous on ongelmissa jatkossakin. Talouden ja työmarkkinoiden luottamus ei palaudu lisäleikkauksilla tai näennäisillä kasvutoimilla.

Hallitus teki kehysriihessä varsin pieniä kasvua tukevia päätöksiä. Kotitalousvähennyksen korottaminen, puhtaiden investointien verohyvityksen jatkaminen ja korjausrakentamisen vauhdittaminen ovat oikeansuuntaisia toimia. Riihen veropäätökset olivat elinkeinoelämälle pettymys. Hallitus ei enää viimeisessä kehysriihessään tehnyt isoja päätöksiä kasvun tukemiseksi. Tehdyt säästöpäätökset olivat vaikeita, mutta välttämättömiä talouden suunnan korjaamiseksi. ”Suomen talous pitää saada nopeasti kasvukäyrälle. Vain kestävällä talouskasvulla varmistetaan hyvinvoinnin tulevaisuus ja taitetaan jatkuva velkaantuminen. Verotuksessa, vienninedistämisessä ja investointiympäristön kehittämisessä tarvitaan johdonmukaisia, pitkäjänteisiä ratkaisuja kasvun ja uudistumisen vahvistamiseksi. Nyt ratkaisut jäivät valitettavan pieniksi”, EK:n toimitusjohtaja Minna Helle toteaa. On tärkeää, että hallitus kohdentaa työllisyystoimia eritoten nuorille ja pitkäaikaistyöttömille. Työmahdollisuuksien tarjoaminen n

Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen mukaan hallituksen kehysriihessä on sekä myönteisiä että kielteisiä linjauksia. Kokonaisuus jää valitettavasti vaisuksi.

Hallituksen kehysriihen päätökset sisältävät Keskuskauppakamarin mukaan myönteisiä elementtejä kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden osalta. Erityisesti liikennehankkeet ja ammattidieselin käyttöönoton nopeuttaminen, veropäätökset ja määräaikainen asuinrakennusten korjausavustus ovat oikeansuuntaisia toimia kasvun kirittämiseksi.

Kuntaliitto on pettynyt siitä, että Orpon kehysriihessä kuntien valtionosuuksiin kohdistui jälleen uusia suoria leikkauksia. Kuntien valtionrahoitusta on supistettu kuluvalla hallituskaudella jo useasti asteittain kasvavilla päätöksillä.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela tyrmää hallituksen kehysriihessä sopimat korotukset terveydenhuollon ja vanhuspalveluiden asiakasmaksuihin.

Tänään keskiviikkona päättyneessä kehysriihessä ei tehty riittäviä kasvutoimia eikä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle tarvittavia päätöksiä. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n mukaan koulutuksen ja osaamisen merkitys talouskasvun vauhdittajana jäi kehysriihessä valitettavasti sivuun.

Hallitus päätti kasvutoimena korottaa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 100 euroon sekä vähennysprosenttia 40 prosenttiin. Muutokset tehdään mahdollisimman nopeasti määräaikaisina vuoden 2027 loppuun. Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa pitää päätöstä lämpimästi tervetulleena.

Akava on pettynyt siihen, että hallitus ei tehnyt päätöstä psykososiaalisen kuormituksen asetuksen säätämisestä. Se olisi vähentänyt mielenterveysperusteisia kustannuksia ja edistänyt työllisyyttä. Hallituksen kehysriihessään päättämät työllisyys- ja kasvutoimet jäivät Akavan mielestä kovin pieniksi.

Hallitus on nyt saanut päätökseen viimeiset kehysneuvottelunsa vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmasta. Tilanteessa, jossa maailmanlaajuinen talous on edelleen epävarma, on ratkaisevan tärkeää, että Suomessa tehdään politiikkaa, joka vahvistaa työtä, yrittäjyyttä ja tulevaisuudenuskoa, sanoo Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand kehysneuvottelujen jälkeen. Ruotsalainen kansanpuolue on neuvotteluissa johdonmukaisesti edistänyt linjaa, jossa taloudellinen vastuullisuus yhdistyy konkreettisiin kasvu- ja työllisyystoimiin.

TPS palasi yhden vuoden tauon jälkeen F-liigan naisten mestariksi, kun se löi Classicin tämän kotikaukalossa rangaistuslaukauksilla 3-2 ja vei finaalisarjan puhtaasti 4-0.

Hallitus on tänään saanut päätökseen kehysriihineuvottelunsa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027–2030. Suomen tarvitseman kasvun edellytykset on varmistettava myös tässä haastavassa globaalissa taloustilanteessa, toteaa RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz kehysriihen jälkeen.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Kauma pitää hallituksen YEL-uudistusta merkittävänä parannuksena nykyiseen. Kauman mukaan kyse on tärkeästä askeleesta sen työn jatkona, jota Kokoomus on tehnyt YEL-järjestelmässä olevien epäkohtien korjaamiseksi jo pitkään.