Julkisten digipalveluiden itsepalvelumallit eivät kohtele kaikkia käyttäjiä yhdenvertaisesti, osoittaa FM Laura Pajulan väitöskirja Jyväskylän yliopistosta. Erityisesti ikääntyneet kokevat palvelujen käytön vaikeaksi, kun viranomaisasiointi siirtyy yhä vahvemmin digitaalisen palveluiden varaan.

Suomalainen yhteisöalusta Commu voitti perjantaina 25.9. Tallinnassa järjestetyn kansainvälisen City Resilience Hack -kilpailun pääpalkinnon. Kilpailussa etsittiin ratkaisuja kaupunkien kriisinkestävyyteen. Commu voitti ratkaisulla, jolla kunta voi koordinoida asukkaita, yhteisöjä ja vapaaehtoisia ennen kriisiä, sen aikana ja sen jälkeen. Palkintona on 30,000 euroa ja pilottiprojekti Valencian kaupungin kanssa.

Lokakuun alussa voimaan tuleva uusi huoneenvuokralaki tuo muutoksia vuokralaisen ja vuokranantajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Hekalla uudistus koskettaa lähes 100 000 asukkaan arkea. Selkeämmät pelisäännöt tukevat turvallista asumista, yhdenvertaista kohtelua ja toimivaa vuokrasuhdetta.

Pankkien ja vakuutusyhtiöiden nimet näkyvät nyt toistuvasti Kilpi-sovelluksessa tehdyissä huijausilmoituksissa. Aktian, LähiTapiolan ja S-Pankin nimissä on liikkeellä paljon huijauksia. Aktia-huijauksen voi tunnistaa kyrillisestä а-kirjaimesta pankin nimessä.

Teatterimuseo, Teatterin tiedotuskeskus TINFO, Suomen kansallisooppera ja -baletti, Circus & Dance Finland sekä Svenska litteratursällskapet i Finland ovat yhdistäneet voimansa uuden esittävien taiteiden tietokannan kehittämiseksi. Tavoitteena on avata tietokanta yleisölle keväällä 2027.

Animalia on selvittänyt, että vuonna 2025 teurastamoille vietiin ennätykselliset 85 miljoonaa broileria. Teuraskuljetusten aikana kuoli yli 136 000 lintua, ja lihantarkastuksissa broilereita hylättiin kokonaan tai osittain kolme miljoonaa. Samalla Ruokaviraston ja Luonnonvarakeskuksen tilastoissa on edelleen yli miljoonan linnun ero.

Miten molekyylit voidaan saada järjestäytymään solmuja, häkkejä tai spiraaleja muistuttaviksi monimutkaisiksi rakenteiksi? Tätä kysymystä tutkii Jyväskylän yliopiston kansainvälisesti tunnetun supramolekulaarisen kemian tutkimuksen uusi professori Fabien Cougnon. Hänen työnsä avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa ympäristöteknologian, materiaalitutkimuksen ja biolääketieteen sovelluksille. Hän aloitti orgaanisen kemian ja supramolekyylikemian professorina kemian laitoksella 1.10.2026.

Vaasan ammattikorkeakoulun syksyllä 2027 alkavien englanninkielisten koulutusten haku on käynnissä 1.10.2026–30.4.2027. Kahdeksassa AMK- ja YAMK-ohjelmassa on yhteensä 300 opiskelupaikkaa liiketalouden, tekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan aloilla. Haastattelupaikan varmistaakseen hakijan on syytä olla ajoissa liikkeellä, koska opiskelijavalintoja suoritetaan haun alusta lähtien.

Koontitedot pelastustoimen tehtävistä 30.9.2026 kello 19.00-1.10.2026 kello 07.00

Lastentautien tutkimussäätiö on myöntänyt 2,8 miljoonaa euroa apurahoja lasten terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvaan tieteelliseen tutkimukseen. Apurahoja sai 120 tutkimusryhmää tai yksittäistä tutkijaa.

Liikuntasuosituksista tutut reipas ja rasittava liikkuminen määritellään usein käyttämällä samoja intensiteetin raja-arvoja riippumatta yksilön kuntotasosta. Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus nostaa esiin, että yleisten intensiteettirajojen käyttö tutkimuksissa voi vaikuttaa merkittävästi saatuihin tuloksiin. Väestötason seurantatutkimus osoittaa, että liikkuminen tukee ikääntyneiden toimintakykyä, kun sen intensiteetti on riittävä suhteessa yksilön kuntotasoon.

PeeÄssän kesätyöntekijöille teetetyn kyselyn perusteella 74 % suosittelisi kesätyöpaikkaansa.

Hämeen yritysten talousnäkymät ovat syksyllä aiempaa valoisammat, selviää Hämeen kauppakamarin tuoreesta talouskyselystä. ”Liikevaihto, tilauskannat ja kannattavuus ovat vahvistuneet keväästä, ja yritysten tunnelma on selvästi normalisoitunut. Samalla osaavan työvoiman saatavuus on noussut jälleen yhä useamman yrityksen huolenaiheeksi”, toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Vanhala.

Varsinaissuomalaisten yritysten odotukset suhdannenäkymien suhteen ovat nyt huomattavan positiiviset. Kauppakamarien syyskuussa tekemän suhdannekyselyn mukaan yritysten arviot yleisesti suhdannetilanteesta ovat parantuneet keväästä monin paikoin niin liikevaihdon, tilauskantojen ja kannattavuuden kuin henkilöstömäärien ja vienninkin suhteen.

Jessica Juholan 22.10.2026 ilmestyvässä HELLISI – Ajattelun voima johtamisessa -kirjassa Valoro toimii sekä oppimisen että strategian case yrityksenä. Caset näyttävät, mitä yrityksiltä vaaditaan tilanteessa, jossa toimintaympäristö muuttuu nopeasti, mutta vanha maailma ei katoa uuden tieltä. Ihmisten on opittava uutta ja yritysten tehtävä entistä tarkempia valintoja siitä, minkä varaan tulevaisuutta rakennetaan.

Suomessa toimivien yritysten tulevaisuudenusko on vahvaa. Danske Bankin Pohjoismaisen yrityspäättäjätutkimuksen mukaan 66 prosenttia suomalaisista yritysjohtajista arvioi yrityksensä näkymät seuraavan 12 kuukauden aikana myönteisiksi. Myönteinen kehitys näkyy myös rekrytointiaikeissa: vajaa 60 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista yritysjohtajista uskoo henkilöstömäärän kasvavan yrityksissään tulevan vuoden aikana.

Yritysten arviot suhdannetilanteesta ovat parantuneet laaja-alaisesti keväästä niin liikevaihdon, tilauskantojen ja kannattavuuden kuin henkilöstömäärien ja vienninkin osalta. Tiedot selviävät kauppakamarien syyskuussa toteuttamasta suhdannekyselystä.

Iltapainotteinen vuorokausirytmi liittyy jopa 70 prosenttia suurempaan riskiin joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

Tammi–elokuussa tapahtui 109 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa menehtyi 118 ihmistä. Onnettomuuksia tapahtui kuusi vähemmän ja menehtyneitä oli kymmenen vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Alle 21-vuotiaiden kuljettajien aiheuttamia moottoriajoneuvo-onnettomuuksia tapahtui vähiten viiteen vuoteen.

Jos kuluttaja voisi siirtää rahastosäästöjään rahastosta toiseen ilman verojen välitöntä realisoitumista, rahastojen kilpailu kiristyisi ja korkoa korolle -vaikutus vahvistuisi. Pienemmät kulut ja mahdollisuus muokata sijoituksia kasvattaisivat sijoittajan tuottoa, ja varoja lunastettaessa myös verottaja saisi suuremmat verotulot korkoineen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on laskenut, millaisia verotuottovaikutuksia aiheutuisi, mikäli osakesäästötilin kautta voisi sijoittaa myös rahastoihin. Vaikutukset arvioitiin laskennassa vähäisiksi. Hintalapun laskenta on vaikeaa. Etla on keskittynyt selvityksessään tuotto-osuusrahastoihin, joissa verotuottovaikutuksia voidaan arvioida tiettyjen oletusten avulla. Valtaosa yksityishenkilöiden suosimista rahastoista on kuitenkin niin sanottuja kasvuosuusrahastoja, jotka eivät maksa sijoittajalle tuottoa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan selvityksen tilasi Finanssiala ry.