Hallituksen päätös korottaa yleistä arvonlisäveroa 25,5 prosenttiin on perusteltu toimi, mutta talouskasvun turvaamiseksi sen olisi hyvä tulla voimaan vasta ensi vuoden alussa, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen hallituksen kehysriihen ratkaisuja.

Hallitus on päättänyt tehdä rajut lisäleikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vihreiden kansanedustajan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenen ja puolueen varapuheenjohtaja Bella Forsgrénin mukaan hallituksen lisäleikkaukset murentavat Suomen sote-palveluiden pohjaa ja vaarantavat kansalaisten lakisääteiset sote-palvelut.

Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaosto päätti kokouksessaan jakaa 1,3 miljoonaa euroa ikääntyneiden helsinkiläisten hyvinvointia ja toimintakykyä edistäviin hankkeisiin.

Kehysriihessä päätetty leikkaus sotejärjestöjen valtionavustuksiin heikentää järjestöjen toimintaedellytyksiä vakavalla tavalla.

Kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Fatim Diarra (vihr.) kritisoi kovaan ääneen hallituksen kehysriihen lopputuloksia, joita Diarra kuvailee tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kannalta kylmääviksi.

Hallitus toi kehysriihessä pöytään uusia koulutukseen, lapsiin ja nuoriin kohdistuvia leikkauksia, kun maksuton toinen aste romuttuu ja opiskelijoiden talouspaineet kasvavat asumisen tuen leikkaantuessa. Vihreiden sivistysvaliokunnan jäsen, eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Inka Hopsu muistuttaa, että Kokoomus lupasi ennen hallituskautta pitävänsä huolta, ettei koulutuksesta leikata.

Hallituksen päätökset veronkorotuksista näivettävät ruoka-alan kasvua ja investointeja sekä syövät kuluttajien ostovoimaa.

Kehysriihessä päätetty leikkaus sotejärjestöjen valtionavustuksiin heikentää järjestöjen toimintaedellytyksiä vakavalla tavalla.

Hallituksen päätökset veronkorotuksista näivettävät ruoka-alan kasvua ja investointeja sekä syövät kuluttajien ostovoimaa.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta toteaa, etteivät hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset herätä lainkaan luottamusta, mitä tulee hallituksen visioon Suomen talouden tasapainottamiseksi pitkällä tähtäimellä.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää veronkiristysten osuutta hallituksen kehysriihen sopeutuksissa yllättävän ja tarpeettoman suurena. Myös arvonlisäverotuksen pääverokannan korotus peräti 1,5 prosenttiyksiköllä 25,5 prosenttiin on turhan mittava. - Sopeutus painottuu nyt vahvasti veronkiristyksiin, vaikka muuta aiemmin vakuuteltiin. - Verotusta kiristämällä Suomi ei nouse, joten toimenpiteiden valinta ja painotus on hallitukselta vähemmän onnistunut. Alvin korotus leikkaa esimerkiksi keskituloisen 4000 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan nettoansioiden ostovoimaa arviolta 210 eurolla vuodessa. Hyväpalkkaisen 7000 euroa kuussa ansaitsevan ostovoima leikkautuu 320 euroa ja alle keskipalkkaa saavan 2500 euroa tienaavan 150 euroa vuodessa. - Miljardin euron alv-kiristys tuntuu tässä tilanteessa raskaasti kaikkien suomalaisten lompakossa. Pysähtyminen viimeistään yleisen pohjoismaisen tason eli 25 prosentin kohdalla olisi ollut järkevää, Lehtinen katsoo. -

Suomen hallitus päätti kehysriihessä vuosittaisista 50 miljoonan euron lisäleikkauksista kehitysyhteistyöhön ja jo päätettyjen leikkausten aikaistamisesta. Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala pitää leikkauksia hyvin hankalina maailman köyhimpien kannalta ja näkee leikkauksilla vaikutuksia myös turvallisuuteen.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) aluehallitus esittää aluevaltuustolle hyväksyttäväksi palveluverkon periaatteet. Palvelustrategiaa puolestaan täydennetään muun muassa erikoissairaanhoidon palveluiden, päivystyksen ja diagnostisten palveluiden osalta.

Mechelininkadulle Pohjoisesta Rautatiekadusta etelään rakennetaan kesän aikana yksisuuntaiset pyörätiet molemmin puolin katua. Lisäksi pyöräilyn ja jalankulun järjestelyjä selkeytetään Länsilinkin ja Mechelininaukion välillä. Urakkaan sisältyy myös rakentamista, joka palvelee Marian entisen sairaala-alueen eteläosaan rakennettavaa kasvuyrityskampusta.

Ammattikorkeakoulut ovat helpottuneita, ettei niiden rahoitukseen kohdistettu uusia leikkauksia hallitusohjelmassa jo tehtyjen leikkausten lisäksi. Suomen tavoitteet nostaa voimakkaasti nuorten aikuisten koulutustasoa sekä TKI-rahoituksen kasvattaminen 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta edellyttävät, että korkeakoulujen perusrahoituksen taso turvataan nykyistä paremmin. Uusi TKI-rahoitus tulee kohdentaa sellaiseen rahoitukseen, jotka edellyttävät yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä.

Hallituksen kehysriihen päätöksillä halutaan vahvistaa teollisuuden puhdasta siirtymää, mahdollistetaan uusia investointeja ja lisätään kasvua.

Orpon hallituksen kehysriihessä tekemät päätökset kolmen miljardin sopeutuksista osoittavat siltä kriisitietoisuutta. Kansakuntamme on elänyt jo pitkään reilusti yli varojemme. Toivottavasti nyt tehdyt vaikeat leikkaukset julkisiin menoihin sekä veronkiristykset kääntävät velkasuhteen mahdollisimman pian laskevalle uralle.

Kehysriihen myönteisiä linjauksia ovat Akavan mielestä, että TKI-panostukset ja perusopetuksen rahoitus säästyivät leikkauksilta. Hallitus teki kehysriihessä isot sopeutustoimet, jotka eivät kohdistuneet juurikaan yrityksiin. Akava pitää epätasapainoisena ratkaisuna, että hallitus lisäsi kansalaisten verorasitusta.

Petteri Orpon hallitus piti kiinni hallitusohjelman koulutusta, osaamista ja tutkimusta koskevista tavoitteista, mutta päätti kuitenkin leikata sadalla miljoonalla eurolla ammatillisen koulutuksen rahoitusta. OAJ kantaa samaan aikaan huolta kuntien taloustilanteesta, sillä niiden rooli kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjänä on keskeinen.

Hallitus on päättänyt kehysriihessään kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta. Koska Suomi on jo taantumassa, STTK:n mielestä riski on, että näin merkittävä lisäsopeutus ensi vuonna pidentää taantumaa entisestään. - Hallitus ei puuttunut riittävästi Suomen julkisen talouden keskeisimpään ongelmaan eli kokonaisveroasteen romahdukseen. Kokonaisveroaste laskee hallituskauden aikana noin kahdeksan miljardia, mutta kehysriihessä tehtiin veropäätöksiä ainoastaan vajaan kahden miljardin euron edestä, pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa. Sopeutus on hallituksen toimenpiteissä pahasti epätasapainossa painottuen leikkauksiin. Arvonlisäveron kiristäminen puolestaan syö pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Sosiaaliturvan varassa oleville alv:n korotusta ei kompensoida edes osittain, sillä indeksitarkistukset ovat jäissä. - Valmiste- ja liikenteen verotus olisi kannattanut kiinnittää indeksiin. Yhdessä listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen korjaamisen kanssa verotuloja olisi saatavissa yli mi