Jyväskylän yliopistossa tehtävä ekologisen kompensaation tutkimus on noussut merkittäväksi vaikuttajaksi suomalaisessa ympäristöpolitiikassa. Yliopisto johtaa strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa BOOST for biodiversity offsets -konsortiota, joka on konkreettinen esimerkki siitä, miten pitkäjänteinen tutkimus voi ulottua suoraan lainsäädännön valmisteluun ja käytännön päätöksentekoon.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen aluevaltuusto kokoontui 15.6.2026 puheenjohtaja Matti Sorosen johdolla. Aluevaltuusto päätti, että Pohde hakee alijäämien kattamisajan jatkamista yhdellä vuodella.

Merkittävä osa suomalaisista yksinyrittäjistä on pienituloisia. Päätoimisista yksinyrittäjistä 34 prosenttia ansaitsee alle 2 000 euroa kuukaudessa brutto­tulona, ilmenee Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäbarometristä. Osuus on merkittävä, koska Suomessa on noin 230 000 yksinyrittäjää. Jaksamisongelmat koskettavat noin 60 prosenttia yksinyrittäjistä. Monilla on tahtoa kehittää yritystoimintaansa.

Kokonaisuudessaan Suomessa tehdään saman verran töitä kuin keskeisimmissä verrokkimaissa. Eurooppalaisen vertailun perusteella myös Suomessa lomapäivien määrä on keskimääräistä tasoa. Suomessa on käytännössä yksi lomapäivä enemmän kuin maajoukossa keskimäärin. Ongelmat ovatkin ihan muualla.

Ainakin 52 lasta, mukaan lukien 16 taaperoa ja vauvaa, on sairastunut ebolaan sen jälkeen, kun epidemia julistettiin Kongon demokraattisessa tasavallassa. Yhteensä 19 lapsen kuolema on vahvistettu.

Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.

Suomen tavoite nostaa korkeakoulutettujen osuus jopa 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä herättää huolta koulutuksen laadun säilymisestä. STTK korostaa, että määrällisten tavoitteiden sijaan huomion tulee olla osaamisen tasossa ja koulutuksen saavutettavuudessa.

Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Suomessa on otettu viimeisen noin kymmenen vuoden aikana käyttöön yli 200 uutta lääkeainetta, mikä on merkittävä osa Euroopassa myyntiluvan saaneista. Käyttöönotto on kuitenkin hidastunut viime vuosina. Syöpälääkkeitä otetaan käyttöön muita lääkkeitä useammin ja harvinaislääkkeitä harvemmin. Vain puolet kaikista uusista lääkkeistä tuo lisähyötyä aiempiin hoitoihin nähden.

EMBARGO RIKKOUTUI, joten julkaistavissa HETI Palvelualojen työnantajat Palta on tehnyt suuntaa-antavan laskelman siitä, paljonko suomalaisten kotitalouksien kulutuskysynnän vahvistumista käytännössä tarvittaisiin, jotta talouskasvu pääsisi kunnolla vauhtiin.

Grilliherkuista ja piknik-eväistä nauttiminen on osa suomalaista kesää, mutta monet ihmisten kesäherkuista voivat aiheuttaa koiralle vakavia oireita. Katso Agria Eläinvakuutuksen vinkit koiralle sopimattomista ruoka-aineista ja vältä vaaratilanteet.

Avun tarve on entistä vakavampaa, ja myös sodan uhka kuuluu kriisikeskusteluissa. MIELI ry muistuttaa, että nopea kriisiapu vahvistaa Suomessa asuvien turvallisuudentunnetta. Kriisichat ja -puhelin ovat auki läpi kesän.

Sairauspoissaolot ovat säilyneet kokonaisuutena varsin ennallaan sote-uudistuksen jälkeen, mutta sukupuoli, ammatti ja ikäryhmät paljastavat merkittäviä eroja. Naisilla ja nuorimmilla työntekijöillä sekä esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöillä on enemmän poissaoloja verrattuna miehiin, keski-ikäisiin ja johtavissa tai erityisasiantuntijatehtävissä työskenteleviin.

Suomalaisten näkemykset EU:n sisämarkkinoiden tulevaisuudesta ovat murroksessa. Sitran ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn kyselyn mukaan suomalaiset odottavat unionilta aiempaa aktiivisempaa roolia Euroopan teollisen perustan, teknologisen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden vahvistamisessa. Omavaraisuudesta ollaan myös valmiita maksamaan, kunhan kilpailu EU:n sisällä on reilua.

Pirkanmaan aluevaltuusto valitsi maanantaina pelastusjohtajaksi Teemu-Taavetti Toivosen. Valtuusto hyväksyi myös muun muassa viime vuoden tilinpäätöksen, lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämisohjelman sekä vuosien 2027–2030 investointisuunnitelman. Lainanottovaltuuden muuttamiseksi päätettiin aloittaa neuvottelut valtion kanssa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui maanantaina 15.6.2026. Kokouksen keskeisimmät asiat olivat vuoden 2025 tilinpäätöksen hyväksyminen ja arviointikertomuksen käsittely. Lisäksi aluevaltuusto tarkasteli hyvinvointialueen talouden ja toiminnan tilannetta osavuosikatsauksen kautta, käsitteli vammaispalveluja koskevaa selvitystä sekä muita ajankohtaisia asioita.

Helsingin kaupunginhallituksen konsernijaosto kuuli kevätkauden viimeisessä kokouksessaan 15. kesäkuuta Helsingin Seudun Liikenteen (HSL) ja Helsingin Asumisoikeus Oy:n ajankohtaiskatsaukset. Konsernijaosto merkitsi katsaukset tiedoksi.

Kokouksessaan kaupunginhallitus myös valitsi kokouksessaan Taneli Kalliokosken Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtajaksi sekä antoi lausunnon koulujen loma-aikojen mahdollisesta siirtämisestä.

Ympäristöministeriön ja puolustusministeriön työryhmä, joka tarkasteli elinympäristön ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteensovittamista, julkaisi tänään raporttinsa. Sen mukaan ennallistamisen ja maanpuolustuksen yhteishyödyt ovat merkittäviä.

Kokoomuksen kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Pauli Aalto-Setälä pitää itärajan ennallistamista merkittävänä hankkeena sekä luonnon monimuotoisuuden että maanpuolustuksen näkökulmasta.

SDP kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru vaatii hallitusta ottamaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuslinjaukset välittömästi yhteiseen käsittelyyn sen jälkeen, kun kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen arvosteli julkisesti sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esittämiä uusia STEA-avustusten myöntämiskriteereitä.