Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen maakuntien (Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Päijät-Häme) kehitysnäkymiä leimaa keväällä 2026 kaksijakoisuus: työttömyys on kasvanut ja rakennemuutos rasittaa työmarkkinoita, mutta samaan aikaan mittavat investoinnit ja vahvistuva osaamispohja luovat edellytyksiä alueiden elinvoiman uudistumiselle ja tulevalle kasvulle. Arviot perustuvat tänään (6.5.) julkaistuun Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2026-katsaukseen, joka kokoaa maakunnittain aluekehittäjien näkemykset alueiden nykytilasta sekä lähiajan näkymistä.

Alfons Håkansin jäänmurtaja Zeus of Finland on päättänyt ennätyspitkän, 168 vuorokauden jäänmurtokauden Perämerellä. Kausi alkoi marraskuussa ja päättyi tämän viikon maanantaina. Jäänmurto jatkuu ensi talvena Väyläviraston uuden monivuotisen sopimuksen myötä.

SDP kutsuu median edustajat seuraamaan Suomen suunnanmuutos -kiertueen Helsingin tilaisuutta maanantaina 11. toukokuuta Oodi-kirjaston Maijansaliin (Töölönlahdenkatu 4, Helsinki).

Haku Pirkanmaan hyvinvointialueen pelastusjohtajan tehtävään on päättynyt. Tehtävää haki yhteensä 13 henkilöä, joista 12 täytti kelpoisuusehdot. Pelastusjohtajan virka vapautui edellisen viranhoitajan siirtyessä organisaation sisällä toiseen tehtävään. Hakijat: Hakala Taisto, Sipoo Haverinen Mika, Oulu Helkaharju Jari, Mustasaari Huttunen Risto, Helsinki Högmander Olli, Salo Jäntti Jarkko, Tampere Kuusisto Tero, Paimio Kuutsa Jani, Kuopio Leinonen Mira, Tampere Lepistö Jari, Karvia Mensala Ville, Helsinki Nurminen Pauli, Jyväskylä Toivonen Teemu-Taavetti, Tampere

Keski-Suomen alueellisten kehitysnäkymien mukaan maailmantalouden epävarmuus ja heikentynyt kysyntä haastavat Keski-Suomen yrityksiä, mutta suhdannenäkymät ovat parantuneet viime vuodesta. Asuntorakentaminen ja investoinnit ovat yhä matalalla. Lisäksi osa yrityksistä kokee, että rahoituksen ehdot jarruttavat kasvua. Samalla kuitenkin maakunnassa käynnissä olevat mittavat investoinnit metsäbiotaloudessa, puolustus- ja turvallisuusalalla sekä teknologia- ja energiasektorilla luovat vahvan pohjan pidemmän aikavälin kasvulle ja elinvoimalle.

Kaupallinen sijaissynnytys on Suomessa laitonta, mutta kiellot eivät ole poistaneet ilmiötä. Monet lapsettomuudesta kärsivät suomalaiset ovat kääntäneet katseensa Kolumbiaan, jossa sijaissynnytystä ei säännellä. Kaisa Beltranin ravisuttava tietokirja Vauvakaupan varjot pureutuu ilmiön eettisiin, taloudellisiin ja inhimillisiin seurauksiin.

SDP:n kansanedustaja eduskunnan Meriryhmän puheenjohtaja Juha Viitala vaatii merellä työskentelevien terveysvaatimusten ja tarkastusprosessien uudistamista, jotta suomalaiset merenkulkijat eivät joudu kohtuuttomaan asemaan ja työvoimapula pahene. Viitala on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle ja edellyttää toimia tarkastuslinjausten yhtenäistämiseksi sekä poikkeuslupien käsittelyn nopeuttamiseksi.

Myymälän avajaisia on tarkoitus viettää vuodenvaihteessa. Myymälä työllistää noin 20 työntekijää.

Varsinais-Suomi on siirtymässä varovaisesta toipumisesta kohti maltillista kasvua vuonna 2026. Maakunnan keskeinen vahvuus on monipuolinen elinkeinorakenne, jossa korostuvat erityisesti meriteollisuus, teknologiateollisuus, lääketeollisuus, ICT, palvelut sekä vahva alkutuotanto. Logistinen sijainti, pk-yrityskentän elinvoima ja monipuolinen koulutustarjonta tukevat alueen kilpailukykyä. Varsinais-Suomen elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden tilannetta ja näkymiä on arvioitu kevään Alueelliset kehitysnäkymät -raportissa.

Satakunnan elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanteen arvioidaan hieman paranevan seuraavan puolen vuoden aikana. Sen sijaan työttömyyden nousu on vasta taittumassa ja työttömien määrä kääntynee laskuun vasta loppuvuonna tai ensi vuonna. Satakunnan elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden tilannetta ja näkymiä on arvioitu kevään Alueelliset kehitysnäkymät -raportissa.

Kuntokeskusmarkkina kehittyy kohti entistä erikoistuneempia ja kokemuksellisempia palvelumalleja. Boutique-studiot ja tarkasti konseptoidut harjoittelumuodot vahvistavat asemaansa perinteisten kuntosalien rinnalla, kun asiakkaat hakevat harjoittelulta yhä enemmän laatua, yhteisöllisyyttä ja kokonaisvaltaista elämystä. Elokuussa Helsinkiin avautuva Robust asemoituu tähän markkinaan Technogymin kumppanina ja Technogym Reform -lanseeraustilaisuuden järjestäjänä.

KEHA-keskus julkaisi tänään Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksen, jossa tarkastellaan maakuntien elinkeinoelämän ja työllisyyden nykytilaa ja lähitulevaisuuden näkymiä. Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla elinkeinoelämän ja työllisyyden tilanne on muuta maata paremmalla tolalla, mutta pitkään jatkuneet maailmanpoliittiset myllerrykset vaikeuttavat kasvu-uralle lähtöä monin tavoin. Työttömyys on kasvanut molemmissa maakunnissa, mutta valtakunnallisessa vertailussa pohjalaismaakuntien työllisyystilanne on edelleen parhaimmistoa. Suurinvestointeja on lähdetty toteuttamaan, mutta vielä suurempaa investointien käynnistymisen aaltoa odotellaan edelleen.

Yksilön tietosuoja on vahvistunut viime vuosina EU:n lainsäädännössä. Itseä koskevia tietoja voi saada poistetuksi esimerkiksi vetoamalla oikeuteen tulla unohdetuksi. Mutta mitä se tarkoittaa historian, arkistojen ja yhteisen muistin kannalta?

Etelä-Pohjanmaan kehitysnäkymiä leimaavat alkuvuonna 2026 samanaikaisesti epävarmuus ja tunnistetut kasvumahdollisuudet. Kansainvälisen toimintaympäristön jännitteet, maailmantalouden hidas kasvu sekä kotimaisen kysynnän vaimeus näkyvät alueen yritysten varovaisuutena, mutta toisaalta kiinnostus investointeihin, kasvuun ja vihreään siirtymään on säilynyt.

Itä-Suomen elinvoimakeskus on koonnut kevään 2026 alueelliset kehitysnäkymät Etelä-Savosta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta. Alueen talouskehitystä leimaavat yhä heikko suhdannetilanne, korkea työttömyys ja väestökehityksen haasteet, mutta samaan aikaan käynnissä ja suunnitteilla olevat investoinnit, vihreä siirtymä sekä puolustus- ja turvallisuussektorin kasvu luovat mahdollisuuksia pidemmän aikavälin kasvulle.

Uusi korjausrakentamisavustus voi vauhdittaa asuinrakennusten energiaremontteja, lisätä työllisyyttä ja tukea ilmastotavoitteita. Tukimallissa tulee kuitenkin välttää edellisen energia-avustuksen rakenteelliset ongelmat ja suunnata tuki aidosti energiatehokkuutta parantaviin toimiin.

Autokorjaamoala kohtaa samanaikaisesti sekä kasvavaa työmäärää että kiihtyvää teknologista murrosta. Taloudellisesti haastavista ajoista huolimatta kotimainen liikennesuorite ei ole vähentynyt, vaan on muutaman viime vuoden aikana jopa hieman kasvanut. Uusien autojen rekisteröinnit ovat pysyneet pitkään historiallisen alhaisella tasolla, minkä seurauksena Suomen autokanta ikääntyy edelleen. Tämä kehitys lisää ajoneuvojen huolto- ja erityisesti korjaustarvetta sekä kasvattaa korjausvelkaa.

Suomen suurimpiin energiayhtiöihin kuuluvan Pohjolan Voiman uudet päästötavoitteet tähtäävät 30 prosenttia pienempiin päästöihin kahdessa päästöluokassa vuoteen 2030 mennessä vuoden 2024 tasosta. Yhtiö tuottaa energiaa vesi-, lämpö- ja ydinvoimalla. Pohjolan Voima on vähentänyt hiilidioksidipäästöjään määrätietoisesti ja vuonna 2025 sähköntuotannosta 99,7 % ja lämmöntuotannosta 91,4 % oli hiilineutraalia.

Teknologiateollisuuden uusien tilausten ja tilauskantojen arvo oli tammi–maaliskuussa 2026 korkeampi kuin vuotta aiemmin, mutta kehitys heikkeni vuoden 2025 viimeisestä neljänneksestä, jota piristivät meriteollisuuden suuret tilaukset. Suurimman vientialan kasvunäkymiä varjostaa maailmantalouden ennätykselliseksi kasvanut epävarmuus.

Rakennusyhtiö T2H on aloittanut Asunto Oy Kangasalan Lakan rakentamisen Lamminrahkassa. Nopeasti edenneen varaustilanteen ansiosta rakennustyöt käynnistyivät vain kaksi viikkoa ennakkomarkkinoinnin alkamisen jälkeen.