Suomalaiset rallikuskit ovat saavuttaneet peräti 16 maailmanmestaruutta vuodesta 1977 lähtien ajetusta MM-sarjassa. Ensimmäinen suomalainen mestari oli vuonna 1978 sarjan voittanut legendaarinen Markku Alen. Alenin jälkeen mestaruuspokaalia ovat nostelleet Ari Vatanen, Hannu Mikkola, Timo Salonen, Juha Kankkunen, Tommi Mäkinen, Marcus Grönholm ja Kalle Rovanperä. He kertovat kirjassa, kuinka kovan työn takana mestaruus oli voittaa.

The newswire guarantees online postings on USA Today and increases its guaranteed distribution on high-domain-rating local US news sites to empower AI visibility.

Asuntomessut Lempäälässä sopii koko perheen kesäpäivän kohteeksi. Asuntomessuilla lapset voivat levähtää talokierrosten lomassa, leikkiä, piirrellä ja osallistua erilaisiin puuhiin. Myös aivan messualueen vieressä sijaitseva Ideapark tarjoaa runsaasti täydentävää tekemistä lapsiperheille.

Uusimme Ikaalisten Pukarantiellä (Mt 13255) alittavan rummun. Työstä johtuen tie katkaistaan ja ajoneuvoliikenne ohjataan kiertoreitille. Rummun vaihtotyö tehdään 30.–31.7. välisenä aikana.

Uusimme Sastamalassa Äetsäntien (maantien 249) alittavan putkisillan. Työn vuoksi tie katkaistaan ja ajoneuvoliikenne ohjataan kiertoreitille. Sillan vaihtotyö tehdään 27.–29.7. välisenä aikana.

Lapissa oli kesäkuussa työttömiä enemmän kuin kuukautta ja vuotta aiemmin. Työttömyyden kasvun voimistuminen kuitenkin pysähtyi. Kunnittaiset erot työttömyydessä ovat edelleen huomattavia. Palveluihin osallistuvien määrä kasvoi vuodentakaiseen verrattuna.

Itä-Suomessa oli kesäkuun 2026 lopussa yhteensä 31 918 työtöntä työnhakijaa, mikä on 725 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (+2 %). Etelä-Savossa työttömien määrä nousi 234 henkilöllä (+4 %), Pohjois-Karjalassa 150 henkilöllä (+1 %) ja Pohjois-Savossa 341 henkilöllä (+2 %).

15–74-vuotiaita työllisiä oli kesäkuussa 15 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin ja työttömiä 3 000 enemmän. Työttömien määrän kasvu hidastui edellisistä kuukausista.

Kesäkuussa 2026 työttömyys kasvoi 9,3 % kesäkuuhun 2025 verrattuna Lomautettujen määrä laski hieman vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden määrä kasvoi 16,8 % edellisvuoteen verrattuna Naisten työttömyys kasvaa edelleen enemmän kuin miesten työttömyys Uusien avointen työpaikkojen määrä kuukauden aikana väheni 22,5 % vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna

Työttömyys pysyi Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella kesäkuussa vuoden takaista korkeammalla. Kainuun työttömyys nousi viime vuodesta 10 % ja Pohjois-Pohjanmaan 5 %. Sekä pitkäaikaistyöttömyys että nuorisotyöttömyys ovat viime vuotta korkeammalla. Työvoiman kysyntä on edelleen vähäistä.

Työttömien työnhakijoiden määrä nousi Etelä-Pohjanmaalla vuoden takaisesta vertailuajankohdasta 602 henkilöllä eli 8,5 prosentilla. Työttömien työnhakijoiden määrä nousi edellisestä kuukaudesta 706 henkilöllä.

Varsinais-Suomen työttömyys kasvoi kesäkuun aikana reippaasti verrattuna toukokuuhun, kuten pidemmän aikavälin tarkastelussa yleensä trendinomaisesti tapahtuu. Myös pitkäaikaistyöttömyys kasvoi kesäkuun aikana voimakkaasti. Julkisten palveluiden kautta mitattava työvoiman kysyntä pysyi edelleen melko vaisuna, mutta avoimien työpaikkojen määrä nousi kuitenkin hieman verrattuna vuodentakaiseen.

Kesäkuun katsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli Kanta-Hämeessä yhteensä 9 222 henkilöä. Viime vuoden kesäkuuhun verrattuna nousua oli 808 henkilöä. Kanta-Hämeen työttömyysaste oli 11,7 prosenttia. Pirkanmaalla työttömiä työnhakijoita oli 37 076 henkilöä, joka oli 4 881 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pirkanmaan työttömyysaste oli 13,7 prosenttia. Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen työllisyyskatsaus kattaa tiedot Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakuntien työllisyystilanteesta.

Pohjanmaan elinvoimakeskusalueella (Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) oli kesäkuun lopussa yhteensä 9 853 työtöntä työnhakijaa: Pohjanmaan maakunnassa 6 678 työtöntä työnhakijaa ja Keski-Pohjanmaan maakunnassa 3 175 työtöntä työnhakijaa. Pohjanmaalla työttömiä työnhakijoita oli 139 enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 978 enemmän kuin edellisessä kuussa. Keski-Pohjanmaalla työttömiä työnhakijoita oli 94 enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 404 enemmän kuin edellisessä kuussa. Pohjanmaalla on Manner-Suomen alhaisin työttömyysaste, 7,8 %, ja Keski-Pohjanmaalla työttömyysaste oli 10,3 %. Koko maassa vastaava osuus on 12,8 %. Tiedot ilmenevät KEHA-keskuksen Työnvälitystilastosta.

Satakunnassa työttömyys kääntyi kesäkuussa tavanomaiseen kausittaiseen nousuun. Työttömien määrä on noussut myös vuotta aiempaan verrattuna. Etenkin nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys on edelleen selvästi kasvanut.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella oli kesäkuun lopussa 32 703 työtöntä työnhakijaa. Maakunnittain työttömänä oli Etelä-Karjalassa 8 021 henkilöä, Kymenlaaksossa 10 153 ja Päijät-Hämeessä 14 529 henkilöä. Työttömistä työnhakijoista oli kokoaikaisesti lomautettuna Etelä-Karjalassa 451, Kymenlaaksossa 492 ja Päijät-Hämeen maakunnassa 693 henkilöä. Työttömyysaste Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella oli 14,9 %. Etelä-Karjalassa työttömyysaste oli 14,4 %, Kymenlaaksossa 14,4 % ja Päijät-Hämeessä 15,6 %. Koko maan työttömyysaste oli 12,8 %. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella kesäkuun aikana 1 532 kappaletta, se on 189 uutta avointa työpaikkaa enemmän kuin vuosi sitten.

Työmarkkinatorille ilmoitettiin kesäkuun aikana 31 400 uutta työpaikkaa, mikä oli 300 paikkaa enemmän kuin vuotta takaperin. Kuukauden lopussa työttömiä työnhakijoita oli 352 000, ja laajan työttömyyden piirissä oli 416 200 henkilöä. Tiedot perustuvat Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) Työllisyyskatsaukseen.

Uudellamaalla oli kesäkuun lopussa 122 804 työtöntä työnhakijaa, mikä on 6 595 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Määrä nousi 5,7 % verrattuna edellisvuoden kesäkuuhun.

Naisten Valmiusliiton PikkuNASTA Vattaja 2026 -harjoitus järjestetään 7.–9.8.2026 Lohtajalla Kokkolassa. Viikonlopun aikana osallistujat kehittävät turvallisuus-, varautumis- ja selviytymistaitojaan käytännönläheisillä kursseilla.

AKT:n tuore kysely kertoo, että raskaan liikenteen taukopaikkoja on liian vähän erityisesti pitkille HCT-yhdistelmille. Huoltoasemien määrä ja palvelut ovat heikentyneet. Tauko- ja lepopaikoista on pulaa etenkin öisin, mikä rassaa ammattikuljettajia. - Kyse on viime kädessä Suomen huoltovarmuudesta, AKT:n toinen varapuheenjohtaja Niko Blom sanoo.