EU:n pikamaksuasetus on tulossa voimaan. Pikamaksuasetuksen myötä maksajan pankki alkaa ilmoittaa tilisiirron yhteydessä, jos maksunsaajan nimi ei vastaa maksajan kirjoittamaa nimeä. Maksun saajan tarkistamisella pyritään estämään maksun välittyminen väärälle vastaanottajalle. Tällä hetkellä maksajan antamia tilinumero- ja nimitietoja ei verrata, vaan maksut siirtyvät saajan tilille pelkän tilinumeron perusteella. Lisäksi asetuksen myötä minkä tahansa pankin asiakas voi lähettää ja vastaanottaa euromääräisiä pikasiirtoja kymmenessä sekunnissa riippumatta vuorokaudenajasta tai siitä, tapahtuuko siirto kotimaassa vai toiseen euromaahan. EU:n pikamaksuasetuksen toimeenpanon takaraja on 9.10.2025, jonka jälkeen muutokset alkavat näkyä asiakkaille konkreettisesti.

Perheyritysten näkymissä on palkata lisää työntekijöitä. Jopa 27 prosenttia perheyrityksistä ilmoittaa PerheyritysPULSSI -kyselyssä, että niiden henkilöstömäärä on kasvussa. Myös perheyritysten investoinnit ovat kasvussa. Investoinneissa näkyy selvää piristymistä kevään lukemiin: nyt 27 prosenttia yrityksistä ilmoittaa investoivansa viime vuotta enemmän.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta on jakanut vuoden 2025 apurahat, yhteensä 440 000 euroa 38 eri hankkeelle. Rahoitetut hankkeet avaavat uusia väyliä tiedolle, tarinoille ja tuoreille näkökulmille. Suomalainen tiedonjulkistaminen on monimuotoista ja korkeatasoista ja puhuttelee kaikenikäisiä ja -taustaisia yleisöjä.

Työt ovat vähentyneet tänä vuonna merkittävästi, mutta tilanne ei ole kaikilla aloilla yhtä synkkä. Lue myös, miten työpaikkojen määrä on kehittynyt eri puolilla Suomea.

Fyra byggnader är kandidater till Finlandiapriset i arkitektur: Den grundläggande renoveringen av Finlandiahuset, Skatuddskajen, bostadshuset Meander i Tölö och Nordsjö biovärmeverk. Ärkebiskop Tapio Luoma tillkännager mottagaren av årets Finlandiapris i arkitektur den 6 oktober.

Ehdolla Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi on neljä rakennusta: Finlandia-talon peruskorjaus, Katajanokan Laituri, asuinkerrostalo Meander Töölössä ja Vuosaaren biolämpölaitos. Arkkipiispa Tapio Luoma julkistaa tämän vuoden Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajan 6.10.

Energiateollisuus ry:n mukaan hallituksen julkistama neuvottelutulos valtion budjetista säilyttää energiainvestointien toimintaympäristön vakaana.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta ihmettelee, miksi RKP antoi hallituksen pysyä pystyssä ja katsoi läpi sormien rasismiriihtä, jos se ei edes vastineeksi saanut tehdä kunnianhimoista koulutuspolitiikkaa.

Hallitus julkisti myöhään tiistaina talousarvioesityksensä vuodelle 2026. Budjettiriihessä tehtiin noin miljardin euron lisäsopeutukset, jotka ovat mittaluokaltaan ymmärrettäviä ja välttämättömiäkin julkisen talouden tasapainottamiseksi. Valitettavasti osa leikkauksista osuu teollisuuteen ja sen toimintaedellytyksiin – ja siten talouskasvun ja työllistämisen mahdollisuuksiin.

Orpon hallitus sai tänään budjettiriihensä päätökseen ja tiedotti uusista leikkauskohteista ensi vuodelle. Hallitus päätti keväällä mittavista erityisesti suurituloisia hyödyttävistä veronalennuksista ja näiden valtion talouteen jättämän aukon paikkaamiseksi hallitus päätti nyt budjettiriihessä uusista sopeutuksista.

Rasismikohusta toiseen kompasteleva Orpon hallitus sai riihessä puitua laimean ja näköalattoman budjetin. Talouden rohkean uudistamisen sijaan saatiin taas liuta lisää leikkauksia, joilla Suomi ei nouse.

Hallituksen päätökset toimeenpanna kasvupäätöksiä kuten veronalennuksia ovat Keskuskauppakamarin mukaan erinomainen asia. Veronalennukset antavat sysäyksen kotimaiselle kulutukselle ja yritysten investoinneille. Lisäksi työllisyyden edistämiseksi suunniteltu nuorille kohdistettava työllistymisseteli on myös hyvä päätös. Sen sijaan kaivosteollisuuden veronkorotukset ovat myrkkyä ennakoitavuudelle.

Hallitus on tänään päättänyt vuoden 2026 valtion budjetista.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen verolinjaa odotettuna ja pääosin onnistuneena kokonaisuutena. Kevään kehysriihessä linjatut veromuutokset toteutetaan lähes sellaisenaan. -Ansiotulojen verotuksen muutokset tukevat talouden kääntymistä kasvuun. Samalla ratkotaan joitakin verojärjestelmän pitkäaikaisia rakenteellisia vinoumia. Tärkein muutos on ansiotulojen verojen yleinen keventäminen, jonka yhteydessä myös alennetaan selvästi korkeimpia marginaaliveroja. Suomessa toteutetaan siis vihdoin marginaaliverojen uudistus, jonka naapurimaamme Ruotsi käynnisti jo vuonna 2020 poistamalla tuloveroasteikosta ylimmän asteikkoluokan. - On jo korkea aika kohtuullistaa erityisen ankaria ylimpiä marginaaliveroja myös Suomessa. Lehtinen muistuttaa, että näiden alennusten jälkeenkin hyvätuloisten lisäansioista menee edelleen yli puolet veroihin. Esimerkiksi 8000 euroa kuukaudessa ansaitsevan hyväpalkkaisen lisätuloon kohdistuva marginaalivero alenee nykyises

Suomen suurin vientiala teknologiateollisuus on tyytyväinen hallituksen budjettiriihessään tekemistä päätöksistä vauhdittaa yritysten T&K-toimintaa sekä pysyä parlamentaarisesti sovitussa T&K-tavoitteen aikataulussa. Sen sijaan T&K-kasvun edellyttämän, korkeasti koulutetun työvoiman turvaaminen edellyttää lisätoimia nopeasti.

-Tavalliset suomalaiset joutuvat jälleen odottamaan kunnon veronkevennyksiä, koska hallitukselle miljonäärit tulevat aina ensin. Nyt pitää vahvistaa keskiluokan luottamusta ja ostovoimaa, mutta hallitus jakelee kultaisia kädenpuristuksia vain omille eturyhmilleen, jyrähtää kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan vastaava Joona Räsänen (sd).

Hallitus on tehnyt budjettiriihessä päätöksiä valtion ensi vuoden talousarvioksi. Budjettiesitys sisältää joitain parannuksia elokuussa esiteltyyn luonnokseen nähden, mutta uudet päätökset vetävät kokonaisuuden ojasta allikkoon.

Orpon ja Purran hallitus sai illansuussa valmiiksi budjettiriihensä. Rasismikohujen varjostaman riihen tulokset olivat vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalle pettymys.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on tänään päättyneessä budjettiriihessään päättänyt nostaa kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen tarkoitettua korkotukilainavaltuutta 135 miljoonalla eurolla valtiovarainministeriön vuoden 2026 budjettiehdotukseen nähden. Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry pitää lainavaltuuden nostamista myönteisenä asuntorakentamisen kannalta. KOVA esitti hallitukselle, että korkotukilainavaltuuden taso olisi ollut ensi vuonna tämän vuoden tasolla, eli 1 750 miljoonassa eurossa. Tämä olisi ollut 615 miljoonaa euroa suurempi kuin hallituksen budjettiriihessä päättämä lainavaltuuden taso.

Hallitus päätti budjettiriihessä miljardin euron lisäsopeutuksesta. Kevään kehysriihessä verotusta päätettiin keventää yli kaksi miljardia euroa ja silloin luvattiin, että vajaaksi jääneen miljardin kuittaavat niin sanotut dynaamiset vaikutukset.