Kansallisarkiston alueellisen palveluverkon karsiminen kaventaa huolestuttavasti sekä tutkijoiden että kansalaisten pääsyä kansalliseen muistitietoomme, varoittaa Tiedon- ja arkistonhallinnan ammattiyhdistys TAAY. - Kaikkea ei voi digitoida. Tarvitaan ratkaisuja, jotka turvaavat myös fyysisen aineiston saatavuuden eri puolilla maata. TAAY on Akavan Erityisalojen jäsenyhdistys.

Muovi on vakiinnuttanut paikkansa paitsi kodeissa myös kotipuutarhoissa: ruukuissa, katteissa, sidontanaruissa ja multapusseissa. Oikein käytettynä se kestää ja kiertää. Maaperään päätyessään muovi ei kuitenkaan katoa, vaan pilkkoutuu mikromuoviksi, joka voi säilyä ympäristössä pitkään.

Pääsiäinen on monelle suomalaiselle tärkeä ruokajuhla ja lähtölaukaus kohti kevättä ja raikkautta. Juomavalinnoilla haetaan pääsiäispöydän herkuille kaveria, mutta myös yhtä lailla tunnelmaa, yhdessäolon elämyksiä ja kevään fiilistä. Asiakkaiden kiinnostus juomissa jakautuu niin klassikoihin, haastajiin kuin yllättäjiin.

Etätyö on yleisempää kunnissa ja hyvinvointialueilla kuin saatetaan ajatella. Tälläkin hetkellä kuntarekry.fi -sivustolla on avoinna yli 200 rekrytointia, joissa tarjotaan osittaista etätyömahdollisuutta, ja muutama rekrytointi jopa täydellä etätyömahdollisuudella.

Vuosina 2026–2028 Suomen talous kasvaa aiemmin arvioitua hitaammin, kun Iranin sodan aiheuttama energiasokki heikentää talouden näkymiä. Energiasokki kiihdyttää hintojen nousua, mutta vaikutukset inflaatioon riippuvat oleellisesti energian tarjontahäiriöiden kestosta. Työttömyys alkaa tänä vuonna pienentyä.

Hallitusohjelmaan kirjattiin vuonna 2023, että korkeakoulupaikkoja lisätään kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen. Hallitusohjelman kirjaukset ovat jääneet toimeenpanematta. ”Uusmaalaisten korkeakoulujen aloituspaikkojen vaje on kroonistunut. Vaikka Uudenmaan osuus koko maan BKT:sta on lähes 40 prosenttia ja työpaikoista 36 prosenttia, se ei näy korkeakoulujen resurssijaossa”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.

Suomen väestörakenne on muuttunut nopeasti, ja maassa elää yhä enemmän ihmisiä, joiden arki sijoittuu useiden kulttuuristen ja kielellisten maailmojen risteyksiin. Uusi laadullinen tutkimus tarjoaa kokonaisvaltaisen kuvan siitä, miten nämä niin kutsutuissa hybriditiloissa elävät yksilöt kokevat kielen, identiteetin, persoonallisuuden ja psykologiset perustarpeet nyky-Suomessa.

Tutkimuksen mukaan autististen nuorten kohtaaminen terveydenhuollossa vaikeutuu kapeiden autismikäsitysten vuoksi. Nuorten omia kokemuksia ja tietoa elämästään ei aina arvosteta, ja maskaaminen, eli autististen piirteiden peittely, jää usein ammattilaisilta tunnistamatta. Pahimmillaan tämä voi jopa estää asianmukaisen hoidon saamista. Autismi ei aina näy ulospäin odotetulla tavalla, tutkijat muistuttavat.

Miten muuttuva ruokaympäristö vaikuttaa siihen, miten ja kenen kanssa syömme? Entä miksi yhdessä syöminen on tärkeää hyvinvoinnille, yhteisöllisyydelle ja osallisuudelle?

Kevään lämmetessä muurahaiset alkavat aherruksensa. Tutut muurahaislajit ovat myös evoluutiogenetiikan huippututkimuksen malleja, joiden avulla ymmärretään, miten sosiaalisuus ja yhteistyö ovat kehittyneet.

Neljä viidestä (80 %) suomalaisesta arvioi yhteiskuntaluottamuksen heikentyneen viime vuosina. Eniten luottamusta lisäävät Puolustusvoimat (67 %), presidentti (52 %) ja poliisi (51 %). Tiedot käyvät ilmi SuomiAreenan ja Pohjoismaisen ministerineuvoston teettämästä tuoreesta kyselystä, jonka on toteuttanut Verian. Pohjoismaihin luotetaan erityisen paljon: Kahdeksan kymmenestä kokee Pohjoismaisen yhteistyön lisäävän luottamusta yhteiskunnassa (80 %). Lisäksi noin seitsemän kymmenestä (67 %) arvioi Pohjoismaiden lisäävän luottamusta, ja niitä myös pidetään maailman parhaana paikkana asua (84 %). "Kriisit, kuten Ukrainan sota, pandemia, heikko taloustilanne ja epävarmuus yhdistettynä kärjistyneeseen keskustelukulttuuriin näkyvät varmasti kyselyn tuloksissa. Kärkeen nousevat tahot, jotka tuovat suomalaisille varmuutta: tutut, turvallisuutta tuottavat instituutiot ja lähimmät naapurimme lännessä", sanoo SuomiAreenan toimitusjohtaja Antti Lehtinen. Vain neljä prosenttia suomalaisista uskoo Yh

Kelan järjestämään kuntoutukseen osallistuvien alle 16-vuotiaiden määrä on kasvanut viime vuosina. Kasvu kohdistuu erityisesti puhe- ja toimintaterapiaan ja heijastaa neurokehityksellisten häiriöiden, kuten kehityksellisen kielihäiriön ja ADHD:n, diagnoosien yleistymistä. Vuonna 2025 kuntoutusta sai noin 21 700 poikaa ja 10 000 tyttöä. Merkittävin saajaryhmä ovat esi- ja alakouluikäiset pojat.

Uusi selvitys paljastaa, että perheyritystaustaiset säätiöt ovat merkittävä mutta vähän tunnettu rahoittaja suomalaiselle tieteelle ja kulttuurille. Niiden kautta kanavoituu vuosittain kymmeniä miljoonia euroja yhteiskunnan hyväksi. Lähes puolet perheyritystaustaisista säätiöistä tukee yliopistoja ja 41 prosenttia on rahoittanut yksittäisiä tutkijoita ja taiteilijoita.

Kesätöitä on tarjolla viime vuotta vähemmän, mutta lasku on hidastunut kevään edetessä. Kova kilpailu kesätöistä näkyy myös työnhakupalvelu Duunitorin kesätyönhakukyselyn tuloksissa.

Valtuusto keskusteli maanantaina pitkään ikääntyneiden asiakkaiden ja potilaiden palveluketjujen selvitystyön tuloksista. Tarkastusjohtajan valinta sen sijaan palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Myös vastaus aloitteeseen kansainvälisen rekrytoinnin vastuullisuuden varmistamisesta palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.

Helsingin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 23. maaliskuuta esittää valtuustolle Pitäjänmäen Patterimäen itäosan kaavamuutoksen hyväksymistä. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle myös vuoden 2025 tilinpäätöksen hyväksymistä sekä Ruskeasuon Koroistentie 10:n ja Tilkanmäen asemakaavan hyväksymistä.

RKP:n kansanedustaja ja HUSin hallituksen jäsen Henrik Wickström katsoo, että tarvittavat investoinnit Raaseporin dialyysiyksikön toiminnan turvaamiseksi tulisi toteuttaa. Wickström kertoo olevansa huolissaan potilailta ja henkilökunnalta saamistaan viesteistä, joissa ollaan huolestuneita dialyysiyksikön tulevaisuudesta. Syynä on se, että vesilaitos, josta dialyysiyksikkö on riippuvainen, on uusittava, jotta toiminta voi jatkua.

Vasa stad har prövat på att använda biokol i en cykelvägs konstruktioner för att minska klimatpåverkan vid anläggandet. Syftet med försöket var att reda ut om biokol inverkar på tjälskador i vägen och på bärigheten, och om det kunde användas mer omfattande i framtiden. Efter en uppföljningstid på ett år är resultaten positiva.

Vaasan kaupunki on kokeillut biohiilen käyttöä pyörätien rakenteissa vähentääkseen rakentamisen ilmastovaikutuksia. Kokeilun tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako biohiili tien routimiseen ja kantavuuteen, ja voisiko sitä käyttää jatkossa laajemmin. Vuoden mittaisen seurantajakson jälkeen tulokset ovat positiivisia.