Seksitauteja esiintyy Suomessa edelleen paljon, ja niiden hoitoon liittyvät käyntimäärät ovat lisääntyneet Tyksin seksitautien poliklinikalla. Erityisesti tippuri on yleistynyt viime vuosina, kun taas klamydiatapaukset ovat hieman vähentyneet.

World Sauna Forum 2026 kokoaa tällä viikolla Jyväskylään kansainvälisen joukon sauna- ja hyvinvointialan asiantuntijoita. Samassa yhteydessä käynnistyvä Tulikiven ja Karita Tykän yhteistyö nostaa esiin saunan merkitystä palautumisen, läsnäolon ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena.

Bloggaaja Sami Minkkisen esikoisteos Katso isi kun mä hyppään on omakohtainen, rehellinen ja kaunistelematon kasvutarina suomalaisesta miehestä, joka pyrkii terapian avulla katkaisemaan sukupolvelta toiselle siirtyvän trauman ketjun ja opettelee olemaan läsnä oleva ja tunteva isä. Kirja ilmestyy 11. elokuuta.

Aalto Works sarjaesityksen maailmanperintöprosessi etenee kohti maailmanperintökomitean kokousta heinäkuun lopulla Busanissa, Etelä-Koreassa. Maailmanperintökomitean neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä toimiva ICOMOS suosittaa kohteen nimeämistä maailmanperintöluetteloon. Suomessa on ennestään seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta, joista kuusi on kulttuurikohteita ja yksi luontokohde.

Terabittiluokan tietoverkot ovat pian osa arkea. CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, GÉANT, NORDUnet, SUNET ja SURF toteuttavat yhdessä HPE Networkingin kanssa 1,6 Tbit/s siirtonopeuteen yltävän tietoverkon osana Euroopan suurinta tutkimus- ja koulutusverkkoyhteisön tapahtumaa. Tutkimus- ja koulutusverkoille kyse on myös valmistautumisesta tulevaan, kun uuden sukupolven yhteydet muodostavat keskeisen perustan tutkimukselle, innovaatioille ja tekoälyä hyödyntävälle yhteiskunnalle.

Päällystystöitä tehdään viikolla 24 Kangasalla, Pälkäneellä ja Sastamalassa. Tienkäyttäjiltä pyydetään erityistä varovaisuutta työmaiden läheisyydessä ja varaamaan hieman lisää aikaa matkantekoon. Tietyömaiden sijainnin voi tarkistaa etukäteen Fintrafficin Liikennetilanne -palvelusta.

Miten Suomen vahvuudet käännetään kestäväksi kasvuksi ja investoinneiksi? Vaasan yliopiston SuomiAreena-keskustelu "Velka-Suomesta vetovoima-Suomeksi – talous kasvuun puhtaalla energialla ja kriisinsietokykyä vahvistamalla" kokoaa tiistaina 23. kesäkuuta Porin Kirkkolavalle Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strandin, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtajan Minna Helteen, Hitachi Energy Finlandin toimitusjohtajan Matti Vaattovaaran, Vaasan yliopiston rehtorin Minna Martikaisen ja Sitran yliasiamiehen Atte Jääskeläisen.

ABB tekee merkittävän panostuksen energiamurrokseen liittyvän suomalaisen osaamisen kehittämiseen, ja lahjoittaa 1,5 miljoonaa euroa Aalto-yliopistolle. Lahjoitus kohdistuu House of Energy Transition -osaamiskeskukseen ja sillä tuetaan vihreän siirtymän läpimurtoratkaisuihin liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Tavoitteena on lisätä kokonaisvaltaista ymmärrystä energiajärjestelmistä, energiamurroksesta ja edistää kestävän kehityksen mukaista vihreää siirtymää.

Tuore kotitalousvähennystutkimus osoittaa, että kotitalousvähennys ohjaa merkittävästi suomalaisten palveluostoja ja sen heikennys näkyy käyttäytymisessä. Vuoden 2025 alussa voimaan tullut leikkaus on saanut lähes 40 prosenttia vähennykseen oikeuttavia palveluja ostaneista vähentämään ostojaan. Erikoiskaupan liitto esittää kotitalousvähennyksen vahvistamista ja yksinkertaistamista.

Tuoreen Kotitalousvähennys 2026 -tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät kotitalousvähennystä erityisesti remontointi- ja kunnossapitopalveluihin. Vuoden 2025 alussa tehdyt kotitalousvähennyksen leikkaukset näkyivät nopeasti: 72 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yrityksistä raportoi tilauskannan supistuneen. RASI ry korostaa, että kotitalousvähennyksen pitkäjänteinen ja ennakoitava kehittäminen on edellytys rakentamisen työllisyyden ja kysynnän turvaamiselle.

ABB:n, Fortumin, St1:n ja Walter Ahlströmin säätiön lahjoitukset käytetään uusien professuurien perustamiseen. Samalla lahjoitukset tukevat Aalto-yliopiston energiasiirtymän osaamiskeskuksen perustamista.

Aseväkivalta on yksi merkittävimmistä yhteiskunnallisista ongelmista Yhdysvalloissa. Uusi väitöskirjatutkimus tarkastelee, miten erilaiset etujärjestöliikkeet ja aktivistit ovat reagoineet ongelmaan ja millaisia vaikuttamismahdollisuuksia heillä on ollut Yhdysvaltain poliittisessa järjestelmässä.

Kaikille avoin valokuvauskilpailu kutsuu tallentamaan itäisen Uudenmaan saariston luonnon kauneutta, omaleimaisuutta, elämyksiä ja ainutlaatuista tunnelmaa kesällä 2026. Kilpailun järjestää Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Saariston syke -hanke.

Suomalaiset pitävät kotitalousvähennystä tärkeänä, ja vuoden 2025 alussa voimaan astunut leikkaus näkyi sekä kuluttajien ostokäyttäytymisessä että yritysten henkilöstöpäätöksissä. Henkilöstövaikutukset ovat olleet merkittäviä: lähes joka kolmas alan yritys vähensi työpaikkoja ja joka viides lomautti työntekijöitä. Verian toteuttama laaja kyselytutkimus osoittaa, että kotitalousvähennyksellä on merkittävä vaikutus kotimaiseen kulutukseen, työllisyyteen ja kansalaisten hyvinvointiin.

Keuruun kaupungin joka kolmas vuosi jakaman runopalkinnon ehdokkaat vuodelle 2026 on julkistettu Annikin runofestivaaleilla. Ehdokkaiksi hyväksyttiin tänä vuonna vuosina 2023–2025 ilmestyneet suomenkieliset runokokoelmat.

Suomalaiset hakevat yhä useammin tukea ihon hyvinvointiin sisältäpäin. Torniolainen Aromtech tuo markkinoille uuden Ωmega7™ LBA50 Ikääntyvälle iholle -ravintolisän, joka perustuu Suomessa kehitetyn ja tutkitun puolukansiemenöljyn ihovaikutuksiin.

Maanmittauslaitoksen tuottamien kiinteistötietojen käyttö kasvoi vuonna 2025 yli 16 % verrattuna edellisvuoteen. Kasvun takana on muun muassa EU-sääntely, joka ohjaa pankkeja ylläpitämään yhä tarkempia tietoja vakuuskohteista.

VTT:ltä lähtöisin olevien startupien TKI-investoinnit jatkavat vahvaa kasvuaan. Vuonna 2024 yritykset investoivat TKI-toimintaan noin 63 miljoonaa euroa. Valtaosa työntekijöistä työskentelee tutkimus- ja kehitystehtävissä, ja noin neljäsosa on suorittanut tohtorintutkinnon. VTT:n ja Suomen startup-yhteisön tuore analyysi antaa tarkemman kuvan yritysten toiminnasta kuin viime vuonna julkaistu selvitys.

Maahanmuuttajavanhemmat haluavat tehdä yhteistyötä lastensa koulujen kanssa, mutta suomalaisten käytäntöjen vieraus, kulttuuriset odotukset ja kielimuuri voivat rajoittaa heidän osallistumistaan. Jyväskylän yliopiston uusi tutkimus kuvaa, miten nämä tekijät voivat heijastua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.

Kansalaistuki vastasyntyneiden sijoitustilille on selvästi vahvempi kuin poliittisten päättäjien: 61 prosenttia suomalaisista kannattaa vastasyntyneen sijoitustiliä, mutta päättäjistä vain 42 prosenttia kannattaa Lapsen Säästöstarttia, joka on yksi malli vastasyntyneiden sijoitustilin toteuttamiseen. Lapsen Säästöstartti on Finanssiala ry:n (FA) malli, jossa valtion esimerkiksi 300 euron alkupääoma ja mahdolliset lisäsijoitukset sijoitettaisiin olemassa olevien palveluntarjoajien kautta eri sijoitustuotteisiin. Tavoitteena on edistää varallisuuden kerryttämistä ja tuoda sijoittaminen kaikkien ulottuville. Valtiovarainministeriö on nimittänyt selvityshenkilön selvittämään mahdollisia toteuttamismalleja vastasyntyneiden sijoitustilille. FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi odottaa jännityksellä näillä näkymin loppukesästä tulevaa selvitystä. Hänen mukaansa sijoitustili sopisi hyvin tulevan hallituksen ohjelmaan ja demokratisoisi sijoittamista ja vastaisi kansalaiskannatukseen. FA:n Aula R