Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 58 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä tammi-kesäkuussa 2026. Yleisimpiä aiheita olivat rahastolainsäädännön kehittäminen, kansankapitalismin edistäminen, yritysrahoituksen saatavuus, vastasyntyneiden säästöstartin ja rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvion tekeminen. FA on julkaissut jo ennen avoimuusrekisteriä vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.1.–30.6.2026.

Keskustan ilmasto-, energia- ja ympäristöpoliittisen esittää ratkaisuja sellaisen yhteiskunnan rakentamiseksi, jossa kohtuullisuus, turvallisuus sekä luonnon kestävän käytön ja kantokyvyn turvaaminen ovat keskiössä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustukset tullaan tämän hallituskauden aikana puolittamaan vuoden 2024 tasoon nähden. Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä pitää hallituksen leikkauksia sote-järjestöjen rahoitukseen hyökkäyksenä kansalaisyhteiskuntaa kohtaan.

Hallituksen sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistamat leikkaukset näkyvät nyt irtisanomisina, lomautuksina ja toiminnan alasajona. Hyvinvointiala Halin ja SOSTEn kyselyn mukaan jo 1 399 ihmistä on päätettyjen tai suunniteltujen lomautusten ja irtisanomisten piirissä. Lähes 30 prosenttia järjestöistä on jo päättänyt henkilöstövähennyksistä ja 57 prosenttia suunnittelee niitä. SDP:n kansanedustaja Paula Werning vaatii sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania (ps.) kantamaan vastuun leikkausten seurauksista.

Lauantai 22. elokuuta oli ikimuistoinen päivä raumalaismiehelle, jolle jysähti 6 miljoonan euron jättipotti Lotosta. Sen jälkeen hänellä on riittänyt unettomia öitä.

Sodankylän kunta aloittaa yhteistyön kotimaisen Commu-sovelluksen kanssa vahvistaakseen kuntalaisten välistä yhteisöllisyyttä ja arjen naapuriapua. Sodankylässä pitkät välimatkat, vaativat vuodenajat ja vilkas matkailutoiminta muokkaavat arkea tavalla, joka tekee naapuriavusta ja yhteisöllisyydestä erityisen tärkeää.

Vihreät ovat koko Gazan sodan ajan vaatineet Suomen hallitukselta tekoja Israelin painostamiseksi, kansanmurhan lopettamiseksi ja ihmishenkien pelastamiseksi. Nyt paljastuu, ettei kokoomusjohtoinen Suomi ole ainoastaan jättänyt näitä toimia tekemättä, vaan on lasten tappamisen ja Gazan tuhoamisen keskellä aktiivisesti syventänyt puolustusyhteistyötään Israelin kanssa. Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta kutsuu hallituksen Israel-politiikkaa historialliseksi häpeäksi ja vaatii Suomen suunnan muuttamista välittömästi.

Lähi-idän sodan vaikutukset suomalaisiin pk-yrityksiin ovat vähentyneet keväästä. Pk-yrityksistä 31 prosenttia kertoo sodan vaikuttaneen yrityksensä toimintaan, kun huhtikuussa vastaava osuus oli 39 prosenttia. – Suomalaisen teollisuuden vahvan vireen ja talouden elpymisen voidaan odottaa jatkuvan, mikäli Lähi-idän kriisi ei laajene eivätkä sen aiheuttamat maailmankaupan häiriöt pitkity, ekonomisti Roope Ohlsbom Suomen Yrittäjistä sanoo.

Maailmalla suositut kauneusbrändien kahvila- ja ruokakonseptit saavat nyt suomalaisen version. Bakerikan yrittäjä Erika Poussa ja Smuuti Skinin perustaja Jenni Ahokas yhdistivät voimansa ja loivat Helsingin Fredrikinkadulle pop-up-kahvilan, jossa Smuutin mansikkainen ihonhoito kohtaa Bakerikan herkut. Uudenlainen konsepti herätti valtavan kiinnostuksen jo ennen ovien avautumista – ensimmäiset asiakkaat saapuivat jonottamaan kahvilaan tunteja ennen avausta.

Kansanedustaja Susanne Päivärinta ihmettelee SDP:n aiempia puheita naisvaltaisten alojen ”ikuisesta palkkakuopasta.” Väitteet vientivetoisesta työmarkkinamallista on hänestä viimeistään nyt osoitettu virheellisiksi.

Eurojackpotin perjantain arvonnasta kierroksella 35/2026 ei löytynyt täysosumia. Ensi viikon tiistaina potissa on tarjolla noin 15 miljoonaa euroa.

Diplomi-insinööri Sami Niemi on valittu Vuoden Betonilähettiläs 2026 -palkinnon saajaksi. Niemi tunnetaan alalla sinnikkäänä kosteusturvallisen ja laadukkaan betonirakentamisen edistäjänä.

Elokuva ‘Jossain on valo joka ei sammu’ palkittiin Vuoden musiikkioivallus -palkinnolla Screen Helsinki -tapahtumassa 28.8.2026. Palkinnolla nostetaan esiin innovatiivista ja kekseliästä musiikin käyttöä elokuvissa ja tv-sarjoissa. Palkinnon jakoi Gramexin ja Teoston yhteinen AV Music -palvelu.

Italialainen kustantamo Edizioni Kalós on ostanut oikeudet Ari Virtasen kirjoittamaan jalkapalloilija Joel Pohjanpalosta kertovaan tietokirjaan Jolle – Il doge (Tammi).

Nelinkertainen Formula 1 -maailmanmestari Max Verstappen kutsui suomalaisen somevaikuttaja Daniel Aholan mukaan poikkeukselliseen "Max vs 100" -kartinghaasteeseen. Silverstonessa syyskuussa järjestettävässä tapahtumassa Ahola pääsee mittaamaan taitonsa yhtä maailman tunnetuinta autourheilijaa vastaan yhdessä sadan muun kuljettajan kanssa.

Suomen luonnon päivän yhteydessä julkistettava Kiteen Kimalaismetsä on Luonnonperintösäätiön 300. suojelualue. Pölyttäjille tärkeän metsän suojelu mahdollistui Nouse luonto -suurkonsertin tuotoilla.

Salibandyn MM-kisojen 100 päivän lähtölaskenta käynnistyi torstaina Tampereen Keskustorilla aurinkoisissa ja hyväntuulisissa tunnelmissa. Päivän huipensi Tampereen ja Turun kaupunkien välinen hyväntekeväisyysottelu, jossa nähtiin maajoukkuepelaajia sekä tuttuja nimiä urheilun, viihteen ja median maailmasta.

Frans Emil Sillanpään Rakas isänmaani – kosketuksia raskaitten vuosien varrelta ilmestyi vuonna 1919, sisällissodan ja sen jälkeisen katkeruuden varjossa. Nobelistikirjailija tarkastelee suomalaisten elämänkohtaloita vasta itsenäistyneessä ja polarisoituneessa tasavallassa. Hän etsii traagisten tapahtumien keskellä sellaista inhimillisyyttä, joka yhdistää ihmisiä ja kansakuntaa. Sillanpää kietoo yhteen muistoja, luonnon kauneutta ja aitoa isänmaanrakkautta, ja tuloksena on henkilökohtainen kuvaus Suomesta rauhan ja sodan vuosikymmeninä. Sillanpää ei kirjoita voitonriemuisesti eikä poliittisen kiihkon vallassa; hän kääntää katseensa ihmiseen, luontoon, kärsimyksiin ja iloihin. Teksteissä kuuluu syvä huoli siitä, millaiseksi itsenäinen Suomi on kehkeytymässä. F. E. Sillanpää (1888–1964) sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1939. Hänen tunnetuimpiin teoksiinsa kuuluvat Elämä ja aurinko (1916), Hurskas kurjuus (1919), Nuorena nukkunut (1931) ja Ihmiset suviyössä (1934). Myöhemmin hän n

Yhdeksän koululaista on saatettu yhteen perheidensä kanssa heidän oltuaan kaksi päivää eristyksissä koululla Pohjois-Nepalin tuhoisan äkkitulvan vuoksi. Pelastakaa Lapset kertoo pelastustoimien jatkuvan edelleen muiden oppilaiden tavoittamiseksi.

Suomen Punainen Risti tukee katastrofirahastostaan kansainvälisen Punaisen Ristin avustusoperaatiota Nepalissa, jossa äkkitulvat ovat aiheuttaneet mittavaa tuhoa.