Biotalous on viime vuosien aikana loistanut poissaolollaan Euroopan unionin päätöksenteossa. Biotaloutta ja on lähestytty rajoituksien ja byrokratian näkökulmasta, eikä metsäalan ja maatalouden mahdollisuuksia ole ymmärretty. EU:n uusi biotalousstrategia tuo toimialan takaisin Euroopan laajuiseen päätöksentekoon, MTK näkee.

Orpon hallituksen leikkaukset heikentävät sukupuolten välistä tasa-arvoa. Irtisanomissuojan heikentäminen ja määräaikaisten työsopimusten lisääminen osuvat erityisesti naisvaltaisille aloille. Lisäksi Orpon hallituksen toimet kasvattavat raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä, sillä määräaikaisista työntekijöistä 60 % on naisia.

Raaseporin, Hangon, Siuntion ja Inkoon kunnanhallitusten puheenjohtajat katsovat, että alueen kuntien tulisi laatia työ- ja elinkeinoministeriölle yhteinen ehdotus Länsi-Uudenmaan muuttamisesta erityistalousalueeksi. Suomessa ei tällä hetkellä ole tällaisia alueita, mutta valtion tasolla selvitetään parhaillaan, pitäisikö niitä perustaa. Erityistalousalue on alue, jolla yritykset ja teollisuus noudattavat erityisiä säädöksiä, usein verohelpotusten, joustavampien viranomaisprosessien ja hyvän infrastruktuurin muodossa.

Euroopan komissio julkisti tänään odotetun biotalousstrategiansa. Strategiassa on paljon hyvää. Se ennakoi biopohjaisten materiaalien laajaa hyödyntämistä EU:ssa ja kytkee hyvin yhteen biotalouden ja kestävän metsänhoidon. Jotta strategian kunnianhimo muuttuu todellisuudeksi, on strategiaa seuraavan lainsäädännön ja sääntelyn johdonmukaisuus ratkaisevaa.

Teknisen puhallusmuovauksen edelläkävijä VMT Plastic vahvistaa asemaansa ruiskuvalun alalla tekemällä merkittävän investoinnin kahteen ruiskuvalukoneeseen, joiden konekohtainen puristusvoima on 13 000 kN.

EU-parlamentti toivoo, että EU kantaisi enemmän vastuuta Euroopan turvallisuudesta ja tukisi rauhan saamista Ukrainaan mahdollisimman aktiivisesti.

Valtioneuvosto nimitti 27.11.2025 kymmenelle elinvoimakeskukselle ylijohtajat ajalle 1.1.2026–31.12.2030. Valtion aluehallinnon uudistuksessa perustetaan 10 alueellista elinvoimakeskusta. Elinvoimakeskukset perustetaan nykyisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) pohjalta. Uudistuksen myötä nykyiset 15 ELY-keskusta lakkaavat.

Suomen suurimman kiipeilytelineen verkot uusitaan Makasiinipuistossa. Nykyiset verkot poistetaan joulukuussa ja teline on pois käytöstä useamman kuukauden.

PIrkanmaan hyvinvointialue järjestää Digipalvelut tutuiksi -tilaisuuden, jossa kerrotaan, mitä digipalveluita Pirkanmaan hyvinvointialueella on, miten niitä käytetään ja mitä ajankohtaista digipalveluissa on meneillään. Tilaisuus järjestetään Teamissa 3.12.2025 kello 15-16 ja se on avoin kaikille.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on uusinut Vähä-Säkylän risteyssillan Säkylässä maantiellä 12691 (Rantatie). Sillan uusimistyöt käynnistyivät huhtikuussa ja liikenne jouduttiin ohjaamaan n. 9 km pituiselle kiertoreitille uusimistöiden ajaksi. Uusi silta on nyt valmistunut ja se avataan liikenteelle perjantaina 28.11.2025 klo 12. Uusi silta on otettu jo aiemmin käyttöön kävelijöille ja pyöräilijöille.

Valtioneuvosto nimitti 27.11.2025 Lapin elinvoimakeskuksen ylijohtajaksi Jaakko Ylinamman. Lapin elinvoimakeskus aloittaa toimintansa 1.1.2026, ja tuleva ylijohtaja aloittaa joulukuussa 2025 elinvoimakeskuksen valmistelutehtävissä työ- ja elinkeinoministeriössä.

Frenckellin konttori on uudistettu harvinaisen energiatehokkaaksi kokonaisuudeksi, joka yhdistää 1800-luvun rakennusperinnön ja modernin talotekniikan. A-energialuokan saavutus tekee siitä poikkeuksellisen esimerkin suomalaisessa kiinteistökannassa.

Vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran mukaan Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tilanne on hälyttävä esimerkki siitä, miten nykyinen rahoitusmalli ajaa alueet leikkaamaan juuri niistä ihmisistä, joita palvelujen turvaaminen edellyttää.

Valtioneuvosto on nimittänyt Petri Knaapisen Uudenmaan elinvoimakeskuksen ylijohtajaksi ajalle 1.1.2026–31.12.2030. Knaapinen on toiminut vuodesta 2016 Uudenmaan ELY-keskuksen ylijohtajana. Hän aloittaa työnsä joulukuussa 2025 elinvoimakeskusten valmistelutehtävissä työ- ja elinkeinoministeriössä.

Valtioneuvosto on nimittänyt Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtajaksi Jaana Korhosen ajalle 1.1.2026–31.12.2030.

Valtioneuvosto on nimittänyt diplomi-insinööri Juha Sammallahden Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtajaksi vuosiksi 2026–2030. Keskus aloittaa toimintansa 1.1.2026 ja hoitaa Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen elinvoimaan, liikenteeseen, maaseutuun ja ympäristöön liittyvistä tehtäviä.

Valtioneuvosto nimitti 27.11.2025 kymmenelle elinvoimakeskukselle ylijohtajat ajalle 1.1.2026–31.12.2030. Valtion aluehallinnon uudistuksessa perustetaan 10 alueellista elinvoimakeskusta. Elinvoimakeskukset perustetaan nykyisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) pohjalta. Uudistuksen myötä nykyiset 15 ELY-keskusta lakkaavat.

Valtioneuvosto on nimittänyt Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtajaksi Jaana Korhosen ajalle 1.1.2026–31.12.2030.

Valtioneuvosto nimitti vuoden 2026 alussa toimintansa aloittavan Itä-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtajaksi Ari Niirasen. Itä-Suomen elinvoimakeskus muodostetaan Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksista. Elinvoimakeskuksiin siirtyy suurin osa nykyisten ELY-keskusten tehtävistä.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen neuvotteluissa saavutettiin kokonaisuus, joka vahvistaa ennaltaehkäiseviä, vaikuttavia ja ekologisesti kestäviä palveluja. Neuvottelutulos tasapainottaa talouden ilman, että peruspalveluiden laadusta tingitään. Vihreiden vahva kädenjälki näkyy niin strategiassa kuin talousarviossa ja tukee palveluiden pitkäjänteistä kehittämistä.