Keski-Suomen elinvoimakeskus ja Jyväskylän kaupunki laativat parhaillaan aluevaraussuunnitelmaa Jyväskylään valtatien 9 (Rantaväylän) parantamiseksi välillä Pumperi–Aholaita. Suunnittelun tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä turvata valtatien 9 merkittävä rooli valtakunnallisena pääväylänä ja Jyväskylän tärkeänä sisäisenä liikenneyhteytenä. Kaikille avoin yleisötilaisuus pidetään keskiviikkona 29.4.2026 pääkirjastolla Minnansalissa.

Sirkka Knuutilan uudessa lastenkirjassa nuori noitapoika Peeveli löytää peikkovauvan ja alkaa selvittämään vauvan mysteeriä. Jännittävän ja hauskan teoksen kuvituksesta vastaa Olga Badulina.

Työttömyystilanne pysyi Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella maaliskuussa edelliskuukausien kaltaisena. Kainuun työttömyys oli viime vuoden tasolla ja Pohjois-Pohjanmaan kasvoi 5 %. Pitkäaikaistyöttömyys oli merkittävästi vuoden takaista korkeammalla. Työvoimamarkkinoilla oli edelleen hiljaista.

Suomessa vieraili talven huippukuukausina joulukuusta helmikuuhun yhteensä 1,3 miljoonaa ulkomaista matkailijaa 87 eri maasta. Määrä kasvoi neljä prosenttia edellistalvesta, ja erityisen vahvaa kasvu oli vapaa-ajan lomamatkailussa, jossa nousua kertyi kahdeksan prosenttia. Matkailu on säilynyt kuluttajien toivelistoilla geopoliittisesta epävarmuudesta ja heikentyneistä talousnäkymistä huolimatta. Vaikutukset näkyvät kuitenkin matkailijoiden rahankäytössä, joka laski 1,23 miljardista eurosta 1,17 miljardiin.

Hesburger panostaa lajitteluun Hesburger-ravintoloiden asiakastiloissa. Uusien lajittelupisteiden tavoitteena on saada asiakkaat osallistumaan lajitteluun entistä sujuvammin.

Työttömien määrä kasvoi 11,9 % ja kokoaikaisesti lomautettujen määrä 8,1 % edellisvuoteen verrattuna. Työttömistä työnhakijoista oli maaliskuun lopussa miehiä 11 510 (59,2 %) ja naisia 7 933 (40,8 %). Uusia avoimia työpaikkoja oli 38,8 % vähemmän kuin vuosi sitten. Työllistymistä edistävissä palveluissa olevien määrä oli 12,7 % pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi, mutta heidän osuutensa kaikista työttömistä (39,8 %) oli koko maan osuutta (40,7 %) matalampi.

Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin maaliskuussa Työmarkkinatorille 42 000 eli 4 900 vähemmän kuin edellisen vuoden maaliskuussa. Kaikkiaan maaliskuussa oli avoinna 86 400 työpaikkaa, mikä on 20 000 (-10 %) vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä työnhakijoita oli maaliskuun lopussa 342 800. Työttömien määrä nousi 22 400 (7 %) henkilöllä viime vuoden maaliskuusta. Sen sijaan työttömien ja aktivointipalveluiden piirissä olevista koostuva laaja työttömyys oli noussut vuoden takaiseen vain 13 500 (3 %). Yhteensä laajan työttömyyden piiriin kuului 434 000 työnhakijaa.

Uudellamaalla oli maaliskuun lopussa 116 700 työtöntä työnhakijaa, mikä on 6 581 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Määrä nousi 6 % verrattuna edellisvuoden maaliskuuhun. Tämän vuoden puolella työttömyyden kasvuvauhti on tasoittunut.

Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen työllisyyskatsaus kattaa tiedot Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakuntien työllisyystilanteesta. Maaliskuun katsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli Kanta-Hämeessä yhteensä 8 917 henkilöä. Viime vuoden maaliskuuhun verrattuna nousua oli 317 henkilöä. Kanta-Hämeen työttömyysaste oli 11,3 prosenttia. Pirkanmaalla työttömiä työnhakijoita oli 35 894 henkilöä, joka oli 5 127 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pirkanmaan työttömyysaste oli 13,3 prosenttia.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella oli maaliskuun lopussa 32 918 työtöntä työnhakijaa. Maakunnittain työttömänä oli Etelä-Karjalassa 7 895 henkilöä, Kymenlaaksossa 10 508 ja Päijät-Hämeessä 14 515 henkilöä. Työttömistä työnhakijoista oli kokoaikaisesti lomautettuna Etelä-Karjalassa 741, Kymenlaaksossa 911 ja Päijät-Hämeen maakunnassa 1 137 henkilöä. Työttömyysaste Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella oli 15 %. Etelä-Karjalassa työttömyysaste oli 14,2 %, Kymenlaaksossa 14,9 % ja Päijät-Hämeessä 15,6 %. Uusia avoimia työpaikkoja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella ilmoitettiin maaliskuun aikana 1 876 kappaletta. Nuorten työttömyys kasvoi suhteellisesti enemmän kuin kokonaistyöttömyys kaikissa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueen maakunnissa.

Yli puolet Suomen hyvinvointialueista käyttää jo puheentunnistukseen perustuvaa dokumentointityökalua, joka vapauttaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työaikaa varsinaiseen asiakastyöhön. Kokemukset osoittavat, että toimiva suomalainen teknologia voi parantaa samanaikaisesti tuottavuutta, työn laatua ja työhyvinvointia.

Itä-Suomessa oli maaliskuun 2026 lopussa yhteensä 33 263 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 362 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (+4 %). Pohjois-Karjalassa työttömien määrä nousi 305 henkilöllä (+3 %), Etelä-Savossa 177 henkilöllä (+3 %) ja Pohjois-Savossa 880 henkilöllä (+6 %).

Pohjanmaan elinvoimakeskusalueella (Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa) oli maaliskuun lopussa yhteensä 9 124 työtöntä työnhakijaa: Pohjanmaan maakunnassa yhteensä 6 113 työtöntä työnhakijaa ja Keski-Pohjanmaan maakunnassa yhteensä 3 011 työtöntä työnhakijaa. Pohjanmaalla työttömiä työnhakijoita oli 306 enemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta 265 vähemmän kuin edellisessä kuussa. Keski-Pohjanmaalla työttömiä työnhakijoita oli 229 enemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta 100 vähemmän kuin edellisessä kuussa. Pohjanmaalla on Manner-Suomen alhaisin työttömyysaste 7,1 % ja Keski-Pohjanmaalla työttömyysaste oli 9,8 %. Koko maassa vastaava osuus on 12,5 %. Tiedot ilmenevät KEHA-keskuksen Työnvälitystilastosta.

Työttömien työnhakijoiden määrä nousi Etelä-Pohjanmaalla vuoden takaisesta vertailuajankohdasta 545 henkilöllä eli 7,3 prosentilla. Koko maassa työttömien työnhakijoiden määrä nousi vuoden takaisesta 7,0 prosentilla. Työttömien työnhakijoiden määrä laski edellisestä kuukaudesta 521 henkilöllä.

Työttömyys kasvoi maaliskuussa hieman verrattuna edelliseen kuukauteen, vaikka tavanomaisesti se vähenee vuodenvaihteen jälkeen. Heikko työvoiman kysyntä näkyy etenkin pitkäaikaistyöttömien ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrän kasvuna.

Työttömyys tippui Varsinais-Suomessa maaliskuun aikana, kuten maaliskuussa yleensä tapahtuukin. Työvoiman kysyntä on silti jatkunut erittäin vaisuna, eikä parannusta näyttänyt tähän tulevan maaliskuun aikanakaan. Ennätyskorkeaksi kasvaneen pitkäaikaistyöttömyyden kasvu näytti taipuneen onneksi pieneen laskuun ainakin väliaikaisesti. Seutukunnista Vakka-Suomen työttömyyttä on vetänyt ylöspäin Uudenkaupungin autotehtaan tilanne.

Vastavalmistuneiden työllistyminen on pysynyt varsin vakaana vuodesta 2019 vuoteen 2025, kertoo uusi seuranta. Korkeakoulututkinnon suorittaneista noin 83 % työllistyi vuonna 2025 kuuden kuukauden sisällä valmistumisesta. Suppeammasta ammatillisesta peruskoulutuksestakin valmistuneista työllistyi samassa ajassa noin kaksi kolmesta. Luvut perustuvat kattavista rekisteritiedoista tehtyyn seurantaan.

Tekonivelsairaala Coxa laajentaa toimitilojaan rakentamalla vuoden 2026 aikana kaksi uutta leikkaussalia ja uuden päiväkirurgisen yksikön. Laajennuksen taustalla on kasvanut tekonivelleikkausten kysyntä ja valtakunnallinen jonotilanne sekä päiväkirurgisen toiminnan lisääntyminen Coxassa.

Huonekalukaupassa maksutavat jakautuvat lähes kahtia: noin 40 prosenttia ostoksista rahoitetaan, mutta yli 40 prosentissa ostoksista kuluttaja-asiakas maksaa heti. Maksutapa voi siksi ratkaista, kuka kantaa riskin, jos tuote toimitetaan vasta myöhemmin ja kauppa ei toteudukaan sovitusti.

Papilloomaviruksiin (HPV) liittyvien syöpien ennaltaehkäisy on muutoksessa. HPV-rokotukset ovat jo vähentäneet merkittävästi kohdunkaulan syöpää eniten aiheuttavien virustyyppien esiintyvyyttä ja kohdunkaulan syövän esiasteita nuorissa ikäluokissa, mutta samaan aikaan osa muista papilloomaviruksiin liittyvistä syövistä, kuten suunielusyövät, ovat yleistyneet erityisesti rokottamattomassa aikuisväestössä.