L-G Nordströmin säätiö on lahjoittanut Lars-Gunnar Nordströmin veistoksen Pohjolan taloon Reykjavikiin. Lahjoitus vahvistaa Pohjolan talon sitoutumista pohjoismaiseen taiteeseen ja taiteellisen vuorovaikutuksen tukemiseen koko Pohjolan alueella. L-G Nordströms stiftelse donerar en skulptur av Lars-Gunnar Nordström till Nordens Hus i Reykjavik. Donationen stärker Nordens hus engagemang för nordisk konst och stödjandet av konstnäligt utbyte i regionen

Sweco on tehnyt ensimmäistä kertaa kattavan luontojalanjäljen laskennan Suomen toiminnoilleen. Laskenta tarjoaa uudenlaista ja yksityiskohtaista tietoa yrityksen toiminnan vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen ja täydentää Swecon päästölaskentaa. Luontojalanjäljen laskenta auttaa tunnistamaan keskeisiä alueita, joilla ympäristövaikutuksiin liittyviä parannuksia voidaan tehdä: suurin luontovaikutus Swecolla syntyy ostetuista tuotteista ja palveluista. Luontojalanjäljen laskenta avaa uuden näkökulman tietotyön ympäristövastuun mittarointiin ja johtamiseen.

Turun historiaa luotaavat sivustot antavat mahdollisuuden tutustua Suomen vanhimman kaupungin vaiheisiin ja elämänmenoon, kertoo kulttuurihistorian professori Hannu Salmi. Turun kaupungin 800-vuotisjuhlavuotta vietetään vuonna 2029.

JYU.INTEGRA-koulutus on maksuton suomen kielen koulutus. Koulutus on tarkoitettu korkeakoulutetuille ja korkeakoulukelpoisille maahanmuuttaneille, joiden tavoitteena on jatkaa keskeytyneitä opintojaan tai täydentää jo opiskelemaansa tutkintoa korkeakoulussa.

Radio Suomipopin yli vuorokauden kestävä suora 25-vuotisjuhlalähetys on parhaillaan käynnissä ja jatkuu tänään klo 22 saakka.

Auris Energia Holding Oy:n Säkylän biokaasulaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistyy ja siitä voi esittää mielipiteitä 20.4.2026 asti. Hankkeen esittelytilaisuus pidetään 24.3.2026 klo 17–19 Säkylän kunnanviraston valtuustosalissa, Rantatie 268, Säkylä.

Töiden jakautuminen sukupuolen mukaan eli segregaatio on Suomessa yhä vahvaa, mutta etenkin ammattien ääripäissä on tapahtunut vähittäistä lientymistä viime vuosina. Merkkinä tasa-arvon edistymisestä voi pitää myös sitä, että palkansaajien keskuudessa johtajan ammatin voi nykyisin luokitella tasa-ammatiksi: naisten osuus on ylittänyt 40 %.

Apianlahden palvelukorttelin kokonaisuus on Hartelan omaperusteinen toimitilahanke, jonka vuokralaisiksi tulevat Valkeakosken kaupunki ja Kesko. Hankkeen kokonaislaajuus on noin 1 550 neliömetriä. Rakentamisen on suunniteltu alkavan toukokuussa 2026, ja kohteen arvioidaan valmistuvan keväällä 2027.

Työeläkekuntoutus voidaan uudistaa superseerumiksi. Parempi työkyky voisi tuoda valtion kassaan miljardin. Käytännössä nuoret voittavat.

IQI Success Insuring Oy on konsulttiyritys, joka varmistaa liiketoiminnan ja teknologian muutoshankkeiden onnistumisen. Se on saanut alkunsa Consultor Finlandin ja Profit Consultingin fuusioitumisesta vuonna 2024. Kasvua on tuettu vuonna 2025 yrityskaupoin: ensin Notkia IT ja First Goal, sitten Kumura. Tuoreella yrityksellä on kunnianhimoinen kasvutavoite: saavuttaa 50 miljoonan liikevaihto vuoteen 2028 mennessä.

Sähköyhtiöt maksoivat maanomistajille viime vuonna 5 miljoonaa euroa oikeudesta sähkölinjaan kiinteistöjen mailla, kun edellisvuonna luku oli 2,6 miljoonaa. Tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmään.

Heikko kesätyötilanne ja sosiaaliturvan poukkoilevat heikennykset voivat ajaa opiskelijan taloudelliseen ahdinkoon ensi kesänä, varoittaa Akavan Erityisalat. Valopilkkuja ovat opintoseteliä ja työttömyysturvalla opiskelua koskevat uudistusesitykset.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla käynnistetään keväällä 2026 kilpailutus IT-asiantuntijapalveluiden hankkimiseksi. Puitejärjestely kattaa muun muassa tietojärjestelmien ja sovellusten sekä alustojen kehittämiseen ja ylläpitoon, pilvipalveluihin, arkkitehtuuriin sekä laadunvarmistukseen liittyviä IT-asiantuntijatehtäviä.

Vaasan yliopisto on nimennyt yliopiston Vuoden tiedeviestijäksi strategiaprofessori Marko Kohtamäen. Palkinto myönnetään ansiokkaasta tieteen yleistajuistamisesta ja osallistumisesta yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämän lisäksi Vaasan yliopisto jakoi kaksi kunniamainintaa onnistuneesta tiedeviestinnästä. Toisen kunniamaininnan sai markkinoinnin tutkijatohtori Essi Vesterinen ja toisen tietoliikennetekniikan professori Mohammed Elmusrati.

Vihreiden europarlamentaarikot Ville Niinistö ja Maria Ohisalo saivat komissiolta vastauksen tammikuussa yhdessä MEP-kollegoiden kanssa jättämäänsä kirjalliseen kysymykseen komissiolle tiukasti suojeltujen ja uhanalaisten lajien kiintiömetsästyksestä ja Suomen metsästyslain muutosten yhdenmukaisuudesta EU-oikeuden kanssa.

SM-liigajoukkueiden medianäkyvyys ennen kevään pudotuspelejä ja historiallista sarjauudistusta kertoo joukkuebudjetin ja pelaajatarinoiden merkityksestä. Mediaseuranta- ja analyysitoimisto Retrieverin julkaisemasta SM-liigan medianäkyvyysbarometrista käy ilmi, että hyvä suoriutuminen kasvattaa yksittäisten pelaajien saamaa mediahuomiota, mutta joukkueiden näkyvyyttä selittävät muut tekijät kuin sijoitus sarjataulukossa.

Naisen euro onkin vain 60 senttiä, paljastaa kansainvälinen tutkimus. Ennestään tiedettiin, että palkkaerojen takia naisen euro on noin 80 senttiä. Tutkimuksen mukaan sukupuolivinouma innovaatioissa tuottaa heille myös korkeammat elinkustannukset. Naisten taloutta haittaa erityisesti se, että harva nainen päätyy innovaattoriksi.

Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksesta selviää, että vaikka naisten osuus hallitusten jäsenistä on Suomessa ennätystasolla, EU- ja ETA-maiden vertailussa Suomi jää edelleen kärkikymmenikön ulkopuolelle. Johtoryhmävertailussa Suomi sijoittuu viidenneksi. Naisten yhteenlaskettu osuus suurimpien suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten ja johtoryhmien jäsenistä nousi jo 35 prosenttiin.

Kivikauden ihmisillä oli hyvä käsitys omista sukulinjoistaan, ja myös ydinperheen ulkopuoliset jäsenet olivat heille tärkeitä. Metsästäjä-keräilijäkulttuurin sosiaalisesta rakenteesta on saatu uutta tietoa tutkimalla kivikautisista haudoista löytyneiden vainajien jäänteitä dna-analyysin avulla.

Suomalaisiin rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus osoittaa, että korkeatuloisista perheistä tulevat lapset päätyvät yritysten omistajiksi ja yrittäjiksi huomattavasti muita useammin. Vanhempien tulojakauman ylimmästä prosentista tulevat lapset ovat yli viisi kertaa todennäköisemmin yrityksen omistajia ja lähes kolme kertaa todennäköisemmin uusia yrityksiä perustavia yrittäjiä kuin alimman tulopuolikkaan lapset. Keskeinen selittävä tekijä on omistajuuskokemus ennen yrittäjäksi ryhtymistä.