Helsingin pelastuslaitos muistuttaa kiinteistöjen omistajia ja urakoitsijoita katualueiden ja pelastusteiden kunnossapidon tärkeydestä runsaslumisina aikoina. Pelastustiet on pidettävä ajokelpoisina, esteettöminä ja merkittyinä. Lumikasat eivät saa haitata liikennemerkkien näkyvyyttä tai liikenneympäristön turvallisuutta. Pelastusteille pysäköinti on ehdottomasti kielletty.

SDP julkisti perjantaina Maarianhaminassa uuden Ahvenanmaa-politiikkansa otsikolla Vahva Ahvenanmaa, vahva Suomi. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen suomalaisen suuren puolueen laatima näin laaja ja kokonaisvaltainen Ahvenanmaan politiikkaa käsittelevä dokumentti.

Kirkko Espoossa ja Leppävaaran seurakunta järjestävät maaliskuussa pop up -tekstipajan naisille ja tytöille. Tekstipajassa kirjoitetaan suoraa puhetta sisimmästä sille jollekin korkeimmalle, ehkä Jumalalle. Valtakunnallinen kirjoitushaaste #rosoisetrukoukset pyörii verkossa huhtikuun 2026 loppuun asti.

Partioaitan 11. Ympäristöbonus-lahjoituksen saajat valittiin 11.2.2026. Vuoden 2025 teemana oli luontokohteiden ylläpito, kunnostus sekä rakentaminen. Vuoden 2025 Partioaitan 365-klubilaisten ostoksista kertynyt 1 % yhteissumma on 116 309 € ja se jaettiin kahdelletoista hankkeelle ja toimijalle.

Lajiryhmä julkaisee kauden 2026 keskeiset sääntöuudistukset. Lajiryhmä vastaa kansallisen kiihdytysurheilun teknisestä kehityksestä ja sääntökirjasta.

Suomalaisten suhde omaan näköön on ristiriitainen. Silmäaseman ja Kantar Finlandin toteuttama Näin Suomi näkee 2026 -tutkimus* osoittaa, että 78 % suomalaisista kokee näkemiseen liittyviä haasteita ainakin joskus, ja 84 % raportoi kärsivänsä vähintään yhdestä silmäterveyden vaivasta. Silti ennakoiva silmäterveydestä huolehtiminen jää useimmilta (62%) tekemättä silloin, kun arki sujuu ilman oireita.

Suomalaiset kokevat perintö- ja lahjaveron kaikkein epäoikeudenmukaisimmaksi veroksi, kertoo Ajatuspaja Toivon tuore kyselytutkimus. ”Perintöveron poistamiselle on nyt suomalaisilta vahva mandaatti”, kokoomuksen kansanedustaja Susanne Päivärinta sanoo.

Hekan asuntojen luvaton jälleenvuokraus on noussut esiin mediassa. Yksittäistapauksia emme voi kommentoida, mutta periaatteemme on selvä: kun saamme ilmoituksen luvattomasta jälleenvuokrauksesta, ryhdymme välittömästi toimenpiteisiin. Toivomme, että näiden tapausten käsittelyä voidaan myös nopeuttaa lainsäädäntöä kehittämällä.

Kaksinkertaisen Finlandia-ehdokkaan Hanna-Riikka Kuisman Maaperä on trillerimäinen romaani häikäilemättömästä oman edun tavoittelusta, vallasta ja ihmismielen pimeistä puolista.

Joel Haahtelan uutuusromaani Talvikappeli on kaunis teos ihmisen syvimmistä tarpeista ja sovituksen mahdollisuudesta.

Elina Laurinen aloittaa edustuston päällikkönä 16. helmikuuta. Hän siirtyy tehtäväänsä koheesio- ja uudistusasioista vastaavan johtava varapuheenjohtaja Raffaele Fitton kabinetista. Aiemmin hän on toiminut myös sisämarkkinoista vastanneen komissaari Thierry Bretonin kabinetin jäsenenä. Laurisen lähes 30-vuotiseen EU-uraan sisältyy myös työskentelyjaksot kilpailu- ja kauppapolitiikan pääosastoilla. Ennen komissioon siirtymistään hän työskenteli muun muassa Suomessa kauppa- ja teollisuusministeriössä. Koulutukseltaan Laurinen on oikeustieteen maisteri Turun yliopistosta sekä kauppatieteiden maisteri Turun kauppakorkeakoulusta.

Peräti 15 kohteen lätkärekka toi lähes 200 000 euron Pitkäveto-voiton perjantain 6. helmikuuta otteluista. Kyseessä on historian pisin osunut lätkärekka. Tähän asti pisimmässä voitokkaassa Pitkäveto-rekassa oli pelattu 16 futiskohdetta.

Helsingin Kulttuuritalolla 22.-23. toukokuuta järjestettävän Helsinki Lit -käännöskirjallisuusfestivaalin koko ohjelma on julkistettu. Tämän vuoden kansainväliset kirjailijavieraat ovat yhdysvaltalaiset Rachel Kushner ja Tara Menon, espanjalainen Alana S. Portero, italialainen Vincenzo Latronico, ruotsalaiset Lina Wolff, Lena Andersson ja Mattias Timander, tanskalainen Jonas Eika ja ukrainalainen Jevhenija Kuznjetsova. Festivaalin tulee jälleen juontamaan näyttelijä Alma Pöysti. Päiväkohtaiset ja kahden päivän liput ovat myynnissä Lippu.fi:ssä.

POP Pankki -ryhmän luottokanta kasvoi Suomen talouden ennakoitua heikommasta kehityksestä huolimatta 2,5 prosenttia lähes 4,9 miljardiin euroon. Henkilöasiakkaille myönnetyt luotot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,7 prosenttia, kun taas yritys- sekä maa- ja metsätalousasiakkaille myönnetyt luotot kasvoivat 3,7 prosenttia. Talletusten määrä kasvoi 4,3 prosenttia 4,6 miljardiin euroon.

Korttelikeskus Ruohiksen viime syksynä valmistunut uudistus paransi viihtyisyyttä ja monipuolisti kaupallista tarjontaa. Uudistukset näkyivät heti myös luvuissa: sekä kävijämäärät että myynti kasvoivat selvästi, ja kehitys luo vahvan pohjan tulevalle kasvulle.

Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset ovat pysyneet samalla tasolla viime syksyyn verrattuna ja ovat hieman matalampia kuin vuosi sitten. Erityisesti Meri-Lapissa yritysten näkymiä synkentävät Yhdysvaltojen asettamat tullit, kiristyneet kansainväliset suhteet sekä Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen. TKI-toiminta on varovaisessa kasvussa.

Kennelliiton alaisessa harrastustoiminnassa suosituimpia harrastuslajeja olivat viime vuonna koiranäyttelyt, agility, rally-toko ja hirvenhaukkukokeet. Erityisesti matalan kynnyksen harrastuslajien agilityn, rally-tokon ja noseworkin suosio kasvoi edelleen.

Espoon Urheilugaalassa 12.2.2026 julkistettiin Espoo Hall of Fame -kunniagalleriaan kaksi uutta urheilijaa sekä palkittiin Espoon kaupungin, liikunta- ja hyvinvointilautakunnan sekä yleisöäänestyksen palkinnot.

Suomen Yrittäjät, työ- ja elinkeinoministeriö ja Finnvera laativat kahdesti vuodessa pienten ja keskisuurten yritysten taloudellista asemaa kartoittavan Pk-yritysbarometrin. Kevään 2026 Pk-yritysbarometrissa Pohjanmaan elinvoimakeskuksen alueen (Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat) yleiset suhdannenäkymät ovat samalla tasolla kuin viime syksyn mittauksessa. Yleisten suhdannenäkymien saldoluku oli -2, mikä on hieman alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin.

Maailmantalouden muuttuvat epävarmuustekijät ovat uusi normaali. Pk- ja midcap-yritysten on otettava voimakkaan kasvun rakentaminen omaksi tavoitteekseen. Kasvuhakuiset yritykset kykenevät myös reagoimaan paremmin toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Vaikka pk-yritysten rahoituksen saanti on heikentynyt viime vuosina, kehitys näyttää tasaantuneen eikä esimerkiksi voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten rahoitus ole enää vaikeutunut, osoittaa Finnveran, Suomen Yrittäjien ja työ- ja elinkeinoministeriön tuore Pk-yritysbarometri. Täysin velattomien yritysten määrä on samaan aikaan kasvanut entisestään. Tämä kertoo, että kasvun vaatimia investointeja ei ole tehty, sillä kasvu edellyttää useimmiten ulkopuolista rahoitusta. Rahoitukseen pitäisi suhtautua kuin työkaluun, sanoo liiketoimintajohtaja Juha Ketola.