Sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys aiheuttavat Suomessa miljardiluokan kustannukset. Saman aikaan monet yritykset kamppailevat työvoimapulan kanssa. Miten työkykyä yrityksissä johdetaan? Tätä kysyimme tutkimuksessamme yli 300 yrityspäättäjältä. Tule kuulemaan ja kysymään tuloksista.

”En saa tätä riffiä soitettua taimissa”, tuskaili Rokki-Pupu ja tassut alkoivat hikoilla. Treeneissä sitä oli hierottu koko vuosi, mutta studion paineet olivat liikaa. Kokemus on tuttu kirjailija ja rock-muusikko Pete Leppäselle oman uran varrelta, kuten moni muukin asia uudessa Rokki-Pupu & Rolli-Pöllö – Studion kummitus -kirjassa

Työpaikalla haluttaisiin nykyistä enemmän sopia palkoista, korvauksista ja lisistä (55 %), työajoista (52 %), sekä lomien ja vapaiden ajankohdista (47 %). ”Tämä on vahva viesti, että paikallista sopimista kaivataan työelämässä enemmän. On hyvä, että hallitus siihen osin vastaa, vaikka uudistus jääkin puolitiehen”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo Suomen Yrittäjistä.

Doping-skandaalin merkitsemä hiihtäjälegenda kertoo kirjassaan avoimesti urastaan ja elämästään.

Suomalainen, kolmen nuoren rakentama auttamisen sovellus Commu on voittanut Oslo Innovation Weekin 100 Pitches -kilpailun. Commu nousi voittajaksi yli 400 kansainvälisen startupin joukosta.Tuomaristoa johtanut, Norjan suurimman pankin DNB:n johtaja Rikard Søreng sanoo, että tuomaristo oli päätöksessään yksimielinen.

Korkeat korot ja surkea suhdanne sysäävät rakentamista vakavaan kriisiin. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen linjaa hallituksen vastauksen alan haasteisiin ja tulevaisuuteen kiinteistö- ja rakentamisalan suuressa KIRA-foorumissa keskiviikkona 4.10. Tilaisuudessa kuullaan myös uuden KIRA-barometrin tulokset, jotka kuvaavat alan toimijoiden odotuksia mm. työllisyysnäkymistä ja käsityksiä ongelmien syistä. Korkean profiilin KIRA-foorumi on vuoden tärkein tapahtuma alalla ja näköalapaikka tulevaisuuteen.

Suomen kunnianhimoiset tavoitteet ja ratkaisut hiilineutraaliuden saavuttamisessa tulevat näkyviksi YK:n ilmastokokouksessa COP28:ssa Dubaissa joulukuussa.

Kansainvälinen tutkijaryhmä selvitti, mitä kasveja mehiläiset suosivat kerätessään niistä mettä ja siitepölyä. Mehiläisten ravinnon valinnalla on suuri merkitys niiden hyvinvoinnille ja myös ihmiskunnalle, sillä ne pölyttävät ihmiselle elintärkeitä viljelykasveja.

Ifin asiakkaille tehdyt rottatorjunnat ovat viimeisten neljän vuoden aikana yli kolminkertaistuneet. Nyt alkaa tyypillisesti marraskuuhun kestävä rottatorjuntojen huippusesonki, kun viilenevä sää ja ravinnon väheneminen luonnossa ajavat rotat asuinalueille. Siivoa piha ja varmista jäteastioiden ja -katoksen kunto, neuvoo If.

Hallitus antoi maanantaina työmarkkinajärjestöille toimeksiannon neuvotella Suomen seuraava eläkeuudistus.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusote) hammashoitola Hyvinkään Sairaalanmäellä on avattu pidemmän sulun jälkeen uudelleen maanantaina 18.9.2023.

Kahden annoksen vesirokkorokotukset kaikille alle 12-vuotiaille vesirokkoa sairastamattomille vähensivät merkittävästi ja nopeasti tautiin liittyviä terveyskeskuskäyntejä kaikissa ikäryhmissä, selviää THL:n tuoreesta tutkimuksesta. Alle 12-vuotiaiden lasten käynnit terveyskeskuksessa vähenivät yli 95 prosenttia vuonna 2022 verrattuna aikaan ennen rokotuksia. Myös rokottamattomien alle 1-vuotiaiden vesirokkotapaukset vähenivät 87 prosenttia, mikä viittaa rokotusten antamaan laumasuojaan.

Kutsu medialle: Juristipäivän medialounas 13.10. klo 12.30 Messukeskuksessa Helsingissä

Merkittävä uusi Business Finland rahoitus vauhdittaa suomalaisen kvanttiteknologian edistymistä. Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskukseen rakennetaan infrastruktuuriympäristö kvanttiteknologia-alustojen tutkimista ja kehittämistä varten. Infrastruktuuri tulee olemaan avoin sekä julkiselle että yksityiselle tutkimukselle, ja käyttäjät tulevat olemaan niin yliopistotutkijoita kuin start-up yrityksiä. Kyseessä on Suomen ainoa avoimesti käytettävissä oleva infrastruktuuri, joka keskittyy erityisesti puolijohde-pohjaisiin kvanttiteknologioihin. Kansainvälisestikin yhteiskäyttöiset infrastruktuurit ovat vielä harvinaisuuksia.

Oulun yliopiston tutkijat ovat löytäneet yhteyden sisäisen vuorokausirytmin ja palkkatulojen välillä. Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että iltaisin aktiivisten ihmisten tulotaso jää aamuvirkkuja matalammaksi. Taustalla vaikuttaa muun muassa se, että iltaisin aktiivisilla on enemmän huonoja elintapoja kuin aamuvirkuilla. Havainnot ovat tärkeitä sekä taloudellisesti että sosiaalisesti, sillä iltavirkut muodostavat merkittävän osan väestöstä.

Vastikään Darwinbacterialeksi nimetty lahko on yksi runsaimmin esiintyvistä biokaasua synnyttävässä mädätysprosessissa osallisena olevista mikro-organismien taksonomisista ryhmistä. Löydön tekivät EU:n rahoittaman Micro4Biogas-projektin tutkijat. Tutkijat analysoivat 80 näytettä 45 biokaasulaitoksesta ympäri Eurooppaa. Analysoinnin tarkoituksena oli tutkia ja kehittää kyseisen uusiutuvan polttoaineen tuotantoa. Löydöstä on tiedotettu tiedeyhteisölle kahdessa tutkimuksessa, jotka julkaistiin biologian alan ennakkojulkaisuarkisto bioRxiv:ssa. Tutkimukset odottavat vertaisarviointia.

Vuodenajat vaikuttavat taas vahvemmin markkinoihin. Asuntomarkkina liikkuu tasaisesti, mutta kasvukeskuksissa kaupan tahti kiihtyy jonkin verran hitaammassa tahdissa kuin muilla alueilla. Korko- ja työllisyysnäkymät ovat hidasteena. Moni asunnonostaja odottaa jopa vuokralla korkojen laskua. ”Koska selvin käänne ylöspäin tulee, on vaikea ennustaa tarkkaan”, kommentoi Suomen Kiinteistönvälittäjien SKVL:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg. ”Loppusyksy on usein muutenkin vähän hiljaisempi ja nyt näyttää siltä, että ostajan markkinat ovat ohi ensi vuonna”, hän jatkaa. ”Nyt jos koskaan kannattaa ostaa oma asunto, kun tarjontaa on paremmin ja hintataso on saavuttanut pohjan”, lisää Mannerberg. ”Loppusyksyn aikana saatetaan joillain alueilla nähdä vielä pientä laskua kysynnässä ja sen myötä 2–3 % laskua myös toteutuvissa hinnoissa, mutta ei kysytyimmissä asuntotyypeissä”, hän kiteyttää.

Suomalaisista 64 prosenttia katsoo, että yhteistyön Pohjoismaiden kanssa tulisi painottua Suomen ulkopolitiikassa nykyistä enemmän. 53 prosenttia toivoo puolestaan lisää yhteistyötä Baltian maiden kanssa, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta. Yhteistyöhalu Baltian maiden kanssa on lisääntynyt vuoden 2016 mittauksesta merkittävästi: 14 prosenttiyksikköä.

Suomalaisten kuluttajien liikkumiseen liittyviä arvoja, motiiveja ja asenteita sekä niissä tapahtuneita muutoksia selvitettiin Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen valtakunnallisesti edustavassa kyselytutkimuksessa (N=2000). Tutkimus toteutettiin Viitoskäytävä – Kumppanuudella kehittyvä kasvuvyöhyke- hankkeen toimeksiantona. Viitoskäytävän alue kattaa Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kainuun, Koillismaan ja Itä-Lapin.

Kuluttaja valitsee edullisemman lääkkeen, jos hän joutuu maksamaan lääkevaihdosta kieltäytymisestä. Mitä suurempi taloudellinen kannustin lääkevaihtoon on, sitä suuremmat ovat säästöt lääkemenoissa, selviää tuoreesta pohjoismaisia sääntelyjärjestelmiä kartoittaneesta tutkimuksesta.