EU:n maaseuturahoituksen avulla kehitetään monipuolisesti maaseutua. Tarjolla on yleishyödyllistä hankerahoitusta sekä yritysrahoitusta maaseudun yritysten käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin. Maatiloille rahoitusta on tarjolla muun muassa investointeihin ja neuvontaan.

Tuore Suomi–Ruotsi-vertailu paljastaa merkittäviä eroja siinä, mistä miehet hakevat terveystietoa ja kuinka hyvin syövän hälytysoireet tunnistetaan. Syöpäsäätiön Munien puolesta -keräys miesten syöpien tutkimuksen hyväksi on käynnissä 29.3. asti.

Itä-Suomessa (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo) oli tammikuun 2026 lopussa yhteensä 33 563 työtöntä työnhakijaa, mikä on 945 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (+2,9 %). Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa työttömien määrä laski hieman, mutta Pohjois-Savossa määrä kasvoi 1 034 henkilöllä (+7,2 %).

Uudenmaan tammikuuta koskeva työllisyyskatsaus on julkaistu. Sen mukaan Uudellamaalla oli työttömiä työnhakijoita 6,9 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maan vuosimuutos oli 6,3 %. Lomautettujen määrä jatkoi laskua niin Uudellamaalla kuin koko maassakin.

Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen alueella oli tammikuun lopussa 33 218 työtöntä työnhakijaa. Maakunnittain työttömänä oli Etelä-Karjalassa 7 994 henkilöä, Kymenlaaksossa 10 568 ja Päijät-Hämeessä 14 656 henkilöä. Työttömistä työnhakijoista oli kokoaikaisesti lomautettuna Etelä-Karjalassa 782, Kymenlaaksossa 1 038 ja Päijät-Hämeen maakunnassa 1 303 henkilöä. Työttömyysaste Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella oli 15,1 %. Etelä-Karjalassa työttömyysaste oli 14,4 %, Kymenlaaksossa 15,0 % ja Päijät-Hämeessä 15,7 %. Uusia avoimia työpaikkoja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskusalueella ilmoitettiin tammikuun aikana 2517.

MobilePay mahdollistaa ensimmäisenä mobiililompakkona Plussa-kortin täppäyksen maksupäätteellä Applen puhelimilla. Plussa-kortti lisätään MobilePayhin ja maksuhetkellä puhelin asetetaan lähelle maksupäätettä, jolloin se lukee kortin ja rekisteröi asiakkuuden Plussa-pisteineen ja alennuksineen. Toiminnallisuus toimii NFC-teknologialla. Android-puhelimet seuraavat perässä myöhemmin tänä vuonna.

Tammikuun aikana Varsinais-Suomen työttömyys putosi jonkin verran verrattuna joulukuuhun kuten se normaalivuosina tekee. Avoimien työpaikkojen määrä ei osoita vieläkään selkeitä kasvun merkkejä eli käännettä parempaan saadaan niiden osalta vielä odotella. Ennätyksellisen korkea pitkäaikaistyöttömyys on sen sijaan jatkanut edelleen kasvuaan vuodenvaihteen jälkeen.

Työttömien määrässä oli kuitenkin vielä nousua vuoden takaiseen verrattuna. Heikko työvoiman kysyntä on näkynyt etenkin pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorten työttömyyden kasvuna.

Työttömyyden kasvu Etelä-Pohjanmaalla on hieman maan keskiarvoa voimakkaampaa. Edellisen kerran tammikuussa on ollut enemmän työttömiä vuonna 2017. Työttömyys on kasvanut eniten nuorissa ja lähempänä eläkeikää olevien ikäryhmissä. Pitkäaikaistyöttömyys jatkaa edelleen merkittävää kasvua.

Pohjanmaan elinvoimakeskusalueella (Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa) oli tammikuun lopussa yhteensä 9 549 työtöntä työnhakijaa: Pohjanmaan maakunnassa yhteensä 6 393 työtöntä työnhakijaa ja Keski-Pohjanmaan maakunnassa yhteensä 3 156 työtöntä työnhakijaa. Pohjanmaalla työttömiä työnhakijoita oli 264 enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 1 105 vähemmän kuin joulukuussa 2025. Keski-Pohjanmaalla työttömiä työnhakijoita oli 227 enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja tammikuussa 27 vähemmän kuin joulukuussa 2025. Pohjanmaalla on Manner-Suomen alhaisin työttömyysaste 7,4 % ja Keski-Pohjanmaalla neljänneksi alhaisin, 10,2 %. Tiedot ilmenevät KEHA-keskuksen Työnvälitystilastosta.

Johtava eurooppalainen kestävien digitaalisten vedenkulutuksen seuranta- ja mittausratkaisujen toimittaja Smartvatten ja kiinteistöalan ohjelmistoratkaisuja kehittävä Sofitum ovat aloittaneet yhteistyön, jonka tavoitteena on tarjota kiinteistönomistajille ja kiinteistöalan toimijoille entistä kattavampia ja integroitavampia palveluita vedenmittaukseen, vesidatan hyödyntämiseen ja kiinteistönhallintaan.

I och med lagändringen kunde skogsbärplockare från tredjeländer arbeta som säsongsarbetare i fjol. Vid arbetarskyddsmyndighetens tillsyn framkom stora brister i genomförandet av arbetsvillkoren. De inspekterade arbetsgivarna följde inte upp arbetstider och körsträckor, även om det fanns metoder för det. Då är det också svårt att övervaka en korrekt lönebetalning.

Lakimuutoksen myötä kolmansista maista tulleet metsämarjanpoimijat tekivät viime vuonna töitä kausityöntekijänä. Työsuojeluviranomaisen tarkastuksilla ilmeni työehtojen toteutumisessa isoja puutteita. Tarkastetut työnantajat eivät seuranneet työaikoja ja ajomatkoja, vaikka keinoja siihen olisi. Tällöin myös palkanmaksun oikeellisuutta on vaikea valvoa.

Uusi tutkimus osoittaa, että digitalisaatio vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työhön syvemmin kuin on aiemmin tunnistettu. Muutos ulottuu arjen työn järjestelyistä työn arvoihin, päätöksentekoon ja työhyvinvointiin. Tutkimuksessa kehitetty digitoimijuus‑käsite tekee muutoksen näkyväksi uudella tavalla.

Kilpi-sovelluksen tietokanta osoittaa, että erityisesti Suomi.fi-, S-Pankki- ja Kela-teemaiset huijausviestit ovat viime viikkoina aktivoituneet. Samalla ulkomailta tulevat huijauspuhelut ja kotimainen puhelinmyynti kuormittavat arkea. Tiedot perustuvat Kilpi-sovelluksen käyttäjähavaintoihin ja reaaliaikaiseen analyysiin.

Mitä tapahtuu terveydenhuollon menoille, kun työttömyysturvaa muutetaan? Sosiaaliturva ja terveydenhuolto kytkeytyvät toisiinsa tavalla, jota ei aina huomioida säästölaskelmissa.

Danske Bankin mukaan osakemarkkinoiden näkymät ovat edelleen lupaavat geopoliittisesta epävarmuudesta huolimatta.

Östra Nylands välfärdsområdesfullmäktige godkände den 11.2.2026 välfärdsområdets nya fyraåriga välfärdsplan. Den plan som utarbetats för åren 2026–2029 anger tyngdpunkterna för det förebyggande arbetet och beskriver hur invånarnas välfärd, hälsa och vardagstrygghet ska främjas under de kommande åren.

Itä-Uudenmaan aluevaltuusto hyväksyi 11.2.2026 hyvinvointialueen uuden nelivuotisen hyvinvointisuunnitelman. Vuosille 2026–2029 laadittu suunnitelma linjaa alueen ennaltaehkäisevän työn painopisteet ja määrittää, miten asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja arjen turvallisuutta edistetään tulevina vuosina.

Yli neljäsosa hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän sidosyksikkösuhteista perustuu enintään prosentin omistusosuuteen.