Kreate Group Oyj           Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2023         19.7.2023 klo 08:30 EEST

Tämä tiedote on tiivistelmä Kreate Groupin tammi–kesäkuun 2023 puolivuosikatsauksesta. Kokonaisuudessaan puolivuosikatsaus on tämän tiedotteen liitteenä sekä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa https://kreate.fi/sijoittajille/tiedotteet-ja-raportit/raportit-ja-esitykset/.

Kreaten puolivuosikatsaus: Liikevaihto kasvoi 29 % – tilauskanta pysyi korkealla tasolla

Huhti–kesäkuu lyhyesti            

• Tilauskanta oli 264,9 (204,4) miljoonaa euroa, kasvua 29,6 %
• Liikevaihto kasvoi vertailukaudesta ja oli 85,7 (67,0) miljoonaa euroa
• Liikevaihdon muutos edelliseen vuoteen oli 28,0 % (26,6 %)
• Käyttökate oli 4,0 (3,5) miljoonaa euroa eli 4,7 (5,3) prosenttia liikevaihdosta
• EBITA oli 2,6 (2,4) miljoonaa euroa eli 3,0 (3,6) prosenttia liikevaihdosta
• Osakekohtainen tulos oli 0,17 (0,19) euroa
• Operatiivinen vapaa kassavirta oli 1,7 (-0,4) miljoonaa euroa
• Korollinen nettovelka oli 39,1 (29,4) miljoonaa euroa
• Ohjeistus muuttunut 6.7.2023: Kreate arvioi, että sen liikevaihto (2022: 273,9 miljoonaa euroa) tulee olemaan 300–325 miljoonaa euroa. EBITA:n (2022: 8,8 miljoonaa euroa) arvioidaan olevan 7,0–8,5 miljoonan euron tasolla.

Tammi-kesäkuu lyhyesti

• Liikevaihto kasvoi vertailukaudesta ja oli 151,6 (117,4) miljoonaa euroa
• Liikevaihdon muutos edelliseen vuoteen oli 29,1 % (28,7 %)
• Käyttökate oli 5,0 (5,6) miljoonaa euroa eli 3,3 (4,8) prosenttia liikevaihdosta
• EBITA oli 2,2 (3,5) miljoonaa euroa eli 1,4 (3,0) prosenttia liikevaihdosta
• Osakekohtainen tulos oli 0,10 (0,26) euroa
• Operatiivinen vapaa kassavirta oli -1,6 (-1,6) miljoonaa euroa

Toimintaympäristön kehitys

Suomen hallituksen julkaisemaa hallitusohjelmaa tarkasteltaessa voidaan infrarakentamisen markkinan odottaa kasvavan tulevina vuosina, vaikka kuluvan vuoden näkymät ovatkin alavireisemmät. Sekä Rakennusteollisuus että Valtiovarainministeriön rakennusalan suhdanneryhmä RAKSU ovat arvioineet koko rakentamisen alalle laskua 3–4 prosenttia vuonna 2023, mutta asuntorakentamisen synkkä tilanne on kirvoittanut viime aikoina myös suurempia arvioita laskusta. Perinteisesti tasaisen infrarakentamisen arvioidaan edelleen laskevan kahden prosentin verran vuonna 2023.

Suomessa on akuutti tarve toimivan ja ulkomaisia investointeja houkuttavan infrastruktuurin suunnittelulle ja rakentamiselle. Uudet teollisuus- ja energiahankkeet vaativat infran kehittämistä paikallisesti, mutta myös väyläinfran parantamista erityisesti pohjoisessa ja länsirannikolla huoltovarmuuden ja saavutettavuuden varmistamiseksi. Elinkeinoelämälle tärkeä logistinen toimintavarmuus saavutetaan turvallisesti liikennöitävällä tie- ja rataverkolla siltoineen. Lisäksi Suomen geopoliittinen asema ja NATO-jäsenyys edellyttävät riittävää tie-, rata- ja lentokenttä- ja satamainfraa Skandinaviaan ja pohjoiselle Itämerelle.

Suomen hallitus aikoo toteuttaa mittavan, lähes kolmen miljardin euron liikenneinvestointiohjelman: väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen on suunniteltu noin 1,6 miljardin euron investointipakettia ja raideliikenteen kilpailukyvyn parantamiseen 1,4 miljardin euron pakettia. Uuteen hallitusohjelmaan on huomioitu useita infrahankkeita, kuten valtatien 5 ja valtatien 4 parannuksia, Turun tunnin juna -hankkeen käynnistäminen sekä useita pääradan kehityshankkeita. Tähän mennessä pitkän aikavälin investointiohjelman ja liikennejärjestelmäsuunnitelman suurista hankkeista on käynnistynyt vain muutamia, mikä on tarkoittanut myös infran korjausvelan kasvamista entisestään. Uuden hallituksen tavoitteena onkin korjausvelan kasvun torjuminen ja infraverkon kehittäminen Suomen saavutettavuuden kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden varmistamiseksi.

Valtion infrahankkeiden lisäksi Vantaan kaupunki on päättänyt noin 19 kilometrin mittaisen raitiotielinjan rakentamisesta, minkä arvioidaan käynnistyvän jo syksyllä 2024. Vastaavia suunnitelmia lähivuosille on useita muita pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa.

Infraverkon suunnitteluun ja rakentamiseen on mahdollista hakea rahoitusta Euroopan unionin CEF-rahoitusvälineen sotilaallisen liikkuvuuden paketista, mutta se on tehtävä 2023 syyskuuhun mennessä. Suomen NATO-jäsenyyden ja geopoliittisen sijainnin takia Suomella on hyvät perusteet saada rahoitusta jopa 50 prosenttia suunnittelun ja rakentamisen kustannuksista. Hallitus aikoo hyödyntää täysimääräisesti CEF-hankerahoituksen ja aikoo esittää hankkeita lisätalousarviomenettelyssä vuonna 2023.

Teollisuudessa on paljon investointihalukkuutta, mutta inflaatio ja korkojen nousu ovat vaikuttaneet aloituspäätösten lykkääntymiseen. Realisoituessaan ne vauhdittavat myös rakentamisen toimialaa. Vihreän siirtymän investoinnit käynnistyvät pitkien lupaprosessien takia aikaisintaan vuonna 2024 ja niiden kokonaisarvoksi on arvioitu noin 100 miljardia euroa. Kaikki suunnitellut vihreän siirtymän investoinnit eivät käynnisty Suomen kilpaillessa niistä muiden maiden kanssa, mutta suunniteltujen volyymien ollessa valtavia jo osankin käynnistyminen luo merkittävästi markkinaa ja mahdollisuuksia myös infratoimijoille.

Toimitila- ja korjausrakentaminen on pysytellyt suunnilleen viime vuoden tasolla, mutta asuntorakentaminen on sukeltanut. Rakennusmarkkinoiden asiantuntijayritys Forecon ennusti keväällä asuntorakentamisen laskevan yli 20 prosenttia vuonna 2023. Tällä hetkellä uusia asuntoja valmistuu vielä suuria määriä kysynnän ollessa samaan aikaan vaisua, mikä aiheuttaa ylitarjontaa uusien asuntojen markkinassa. Asuntoaloituksia on vähennetty kuluvana vuonna, mikä heikentää asuntorakentamisen näkymiä myös vuodelle 2024. Rakennuskustannusten nousun hidastuminen ja joidenkin materiaalien osalta jopa lievä hintojen lasku on kuitenkin positiivinen signaali.

Pitkän aikavälin näkymä infran osalta Suomessa on vakaa ja edellä mainittujen tarpeiden ja suunnitelmien toteutumisen myötä positiivinen. Ruotsissa talonrakentamisen toimiala ja asuntokauppa olivat vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen ajan laskussa asuntojen hintojen pudotessa enemmän kuin Suomessa. Toisella vuosineljänneksellä asuntokauppa on piristynyt Ruotsissa, ja hintojen lasku on pysähtynyt tai kääntynyt paikoitellen nousuun. Heikentyvästä kokonaisvolyymista huolimatta Ruotsin inframarkkina jatkaa myönteistä kehitystä ja erityisesti Kreatelle soveltuva ja erityisosaamista vaativa kallio- ja betonirakentamisen markkinan arvioidaan jatkuvan lähivuodet erittäin vahvana. 

Kreate on strategiassaan valinnut liiketoiminnoikseen sellaisia megatrendien tukemia infran taito- ja väylärakentamisen osa-alueita, jotka ovat pitkän aikavälin kasvusuuntia. Erikoistuminen vaativaan ja monipuoliseen infraan kantaa markkinassa merkittävästi paremmin yli syklien ja suvantovaiheiden kuin perusinfran rakentamiseen keskittyminen. Myös Kreaten laajentuminen Ruotsiin, Suomea kaksi kertaa isompaan inframarkkinaan, tarjoaa kasvumahdollisuuksia muun muassa Suur-Tukholman alueen teknisesti vaativissa infrarakentamisen hankkeissa. 

Kokonaisuudessaan Kreate näkee taito- ja väylärakentamisen vaativaan infrarakentamisen soveltuvan markkinan laskevan hieman vuonna 2023 verrattuna vuoden 2022 tasoon. Kreaten strateginen erikoistuminen vaativien infrakohteiden toteuttamiseen sekä hyvä tilauskanta siivittävät vuonna 2023 liikevaihdon kasvuun. 

Avainluvut

Miljoonaa euroa	4–6/2023	4–6/2022	1–6/2023	1–6/2022	1–12/2022
Tilauskanta			264,9	204,4	306,9
Liikevaihto	85,7	67,0	151,6	117,4	273,9
Liikevaihdon muutos ed. vuoteen, %	28,0	26,6	29,1	28,7	15,3
Käyttökate	4,0	3,5	5,0	5,6	13,6
Käyttökate-%	4,7	5,3	3,3	4,8	5,0
EBITA	2,6	2,4	2,2	3,5	8,8
EBITA-%	3,0	3,6	1,4	3,0	3,2
Liiketulos	2,5	2,4	2,1	3,4	8,6
Liiketulos-%	2,9	3,5	1,4	2,9	3,2
Kauden tulos	1,5	1,6	0,8	2,3	5,6
Sijoitettu pääoma			80,8	68,5	75,9
Sijoitetun pääoman tuotto, %			9,8	16,0	12,5
Oman pääoman tuotto, %			10,4	20,9	13,8
Operatiiviset nettoinvestoinnit	-1,1	-1,0	-4,3	-2,8	-4,2
Operatiivinen vapaa kassavirta	1,7	-0,4	-1,6	-1,6	3,5
Nettokäyttöpääoma			6,9	3,6	4,7
Nettovelka			39,1	29,4	33,4
Nettovelka/käyttökate, liukuva 12kk			3,0	2,0	2,5
Nettovelka/käyttökate, liukuva 12 kk pro forma*			3,0		2,4
Omavaraisuusaste, %			28,2	31,6	31,6
Osakekohtainen tulos, laimennettu €	0,17	0,19	0,10	0,26	0,63
Osakekohtainen tulos, laimentamaton €	0,17	0,19	0,10	0,26	0,64
Henkilöstö kauden lopussa			504	424	447
Henkilöstö keskimäärin	460	407	424	393	416

*) Katsauskauden pro forma sisältää yrityskaupassa hankitun kohteen käyttökatteen ajalta 1.7.-31.8.2022

Toimitusjohtaja Timo Vikström:

”Vuoden 2023 ensimmäisellä vuosipuoliskolla nähtiin infratoimialalle yllätyksetöntä tasaisuutta – asuntorakentamisen rajusta pudotuksesta, taloustilanteen heikkenemisestä ja muuttuvista maailmantilanteista riippumatta infra ja erityisesti teknisesti haastavaan infraan keskittyminen kantoi. Jatkoimme kohdennettuja panostuksia käyttöpääoman hallintaan ja kassavirtaan haastavassa markkinaympäristössä ja olemme onnistuneet hyvin likviditeetin ja saatavien hallinnassa. Ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen myös tarjoustoiminta piristyi, mikä näkyi positiivisesti Kreaten tilauskannassa, joka oli katsauskauden lopussa 264,9 (204,4) miljoonaa euroa.

Voitimme toisella vuosineljänneksellä tarjouskilpailuja tasaisesti eri rakentamisen lajeissa. Silta- ja väyläpuolella saimme useampia pieniä urakoita ja pohjarakentamisen ammattilaisemme aloittivat Kokinniityn pysäköintihallin rakentamisen. Lisäksi panostuksemme ratarakentamiseen alkavat näkyä voitettujen hankkeiden koon kasvamisena ja monipuolisuutena. Voitimme mittavasta Helsinki–Riihimäki-hankkeen Kytömaa–Ainola-välisestä rakennushankkeesta kolme eri urakkaa, joiden yhteisarvo on noin 18 miljoonaa euroa, ja joista yksi on suunnitteluvaiheen sisältävä sähkörataurakka.

Kreaten liikevaihto vuoden 2023 ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 151,6 (117,4) miljoonaa euroa ja EBITA laski ollen 2,2 (3,5) miljoonaa euroa. Heinäkuussa annoimme uuden tulosohjeistuksen, jossa arvioimme vuoden 2023 liikevaihdon nousevan 300–325 miljoonan euron välille ja EBITA:n arvioidaan olevan 7,0–8,5 miljoonan euron tasolla. Vahva tilauskanta ja hankkeiden suunnitelmallinen ja osittain ennustettuakin nopeampi toteutus vaikuttavat liikevaihdon kasvuun. Korkeana pysynyt inflaatio ja alan palkkakehitys sekä muutokset rakentamisen kokonaismarkkinassa ovat vaikuttaneet kannattavuuteen. Lisäksi vuonna 2022 annetusta arviosta poiketen aiempien vuosien indeksisuojaamattomien hankkeiden katevaikutuksia siirtyi vielä vuodelle 2023. Ratarakentamisen liiketoiminnassa alkuvuonna alkavaksi arvioitujen hankkeiden siirtyminen eteenpäin on kiristänyt ratamarkkinaa alkuvuonna, mikä on heikentänyt ratarakentamisen liiketoiminnan volyymia ja kannattavuutta.

Suomi on tilanteessa, jossa sekä sisäistä että ulkoista saavutettavuutta tulisi parantaa kiireellisesti. Ihmisten ja tavaroiden tulee voida liikkua sujuvasti, kustannustehokkaasti ja mahdollisimman vähäpäästöisesti niin rajojen ulkopuolelle kuin Suomen sisälläkin. Liikkuminen ja huoltovarmuus korostuvat kriisiolosuhteissa. Väylien parantaminen ja rakentaminen on ollut alimitoitettua jo vuosia. Tulevaisuuden turvaamiseksi pitäisi toimia heti, sillä infran kehittäminen ja ylläpito ovat hyvinvointiyhteiskuntamme toimivuudelle elintärkeitä.

Vihreän siirtymän miljardi-investoinnit ovat olleet paljon esillä mediassa, mutta konkreettisten rakennushankkeiden käynnistymiseen on vielä matkaa. Tällä hetkellä vihreän siirtymän hankkeista etenevät erityisesti tuuli- ja aurinkovoimaloiden rakentaminen, mutta esimerkiksi miljardien investoinneista vetyyn kilpailevat muutkin maat. Toimivan logistiikan lisäksi yritykset tarvitsevat myös päästötöntä sähköä, mikä asettaa tarpeita jakeluverkon parantamiselle. Vihreän siirtymän investointien lisäksi teollisuudella on investointisuunnitelmia, jotka kuitenkin odottavat kustannustason vakiintumista ja inflaation taittumista sekä korkoympäristön ennakoitavuuden paranemista.

Putkessa olisi rakennettavaa ja kiinnostusta Suomea kohtaan riittää, kunhan vain suunnitelmat saataisiin konkretisoitua hankkeiksi. Keinoja on, jos uskallusta riittää. Rakennusala, joka on ennenkin toiminut Suomen talouden veturina, on valmiina käärimään hihat ja ryhtymään toimeen. Päättävien tahojen rohkeat ratkaisut ja investointipäätökset avaavat mahdollisuuksia esimerkiksi syyskuussa umpeutuvan EU:n CEF-rahoituksen hakemiselle. Suomen logistinen toimivuus, turvallisuus ja kilpailukyky varmistetaan luomalla suurille liikenneinvestoinneille toimivat rahoitusmallit ja takaamalla perusväylänpitoon riittävä rahoitustaso. Toteutuessaan rohkeat infrainvestoinnit tulevat heijastumaan myös koko infrarakentamisen toimialaan.

Vihreän siirtymän hankkeiden voittaminen Suomeen sekä yritysten toimintavarmuuden, Suomen saavutettavuuden ja huoltovarmuuden varmistaminen edellyttävät paljon rakentamista. Tulevaisuuden rakentamisella on merkittävä työllisyysvaikutus, mikä heijastuu positiivisesti myös valtion talouteen. Me Kreatessa jatkamme teknisen erikoisosaamisemme vahvistamista ja olemme valmiina toteuttamaan haastavimmatkin tulevaisuuden investoinnit. Strateginen keskittymisemme vaativaan rakentamiseen kantaa ja pitää meidät kasvu-uralla myös vuonna 2023.”

Tulosohjeistus vuodelle 2023 (julkaistu 6.7.2023)

Kreate arvioi, että sen liikevaihto (2022: 273,9 miljoonaa euroa) tulee olemaan 300–325 miljoonaa euroa. EBITA:n (2022: 8,8 miljoonaa euroa) arvioidaan olevan 7,0–8,5 miljoonan euron tasolla.

Ohjeistuksen perusteet: Vahva tilauskanta sekä hankkeiden suunnitelmallinen ja osittain odotettua nopeampi toteutus ovat kasvattaneet Kreaten liikevaihtoa ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Saman trendin odotetaan jatkuvan myös jälkimmäisellä vuosipuoliskolla, minkä myötä liikevaihdon arvioidaan kasvavan aiemmin arvioitua korkeammalle tasolle.

Samaan aikaan alkuvuonna korkealla tasolla säilynyt inflaatio ja alan palkkakehitys sekä muutokset rakentamisen kokonaismarkkinassa ovat vaikuttaneet kannattavuuteen. Lisäksi aiemmasta arviosta poiketen aiempien vuosien indeksisuojaamattomat hankkeet aiheuttivat negatiivisia katevaikutuksia heikentäen vuoden 2023 kannattavuutta. Ratarakentamisen liiketoiminnassa alkuvuonna alkavaksi arvioitujen hankkeiden siirtyminen eteenpäin on kiristänyt markkinaa ja se on vaikuttanut heikentävästi tämän liiketoiminnan arvioituun volyymiin ja kannattavuuteen.

Kreate Groupin taloudellinen tiedottaminen

Kreate Group Oyj julkaisee vuoden 2023 taloudelliset tiedotteet seuraavasti:

• osavuosikatsaus, tammi-syyskuu 2023: 25.10.2023

Webcast-tiedotustilaisuus analyytikoille ja medialle

Suora webcast-lähetys analyytikoille ja medialle järjestetään tänään 19.7.2023 klo 11.00. Tilaisuus on suomenkielinen. Tilaisuudessa esiintyvät toimitusjohtaja Timo Vikström ja talousjohtaja Mikko Laine. Suomenkielistä webcast-lähetystä voi seurata suorana osoitteessa https://kreate.videosync.fi/2023-q2-tulosjulkistus/. Webcastista tehty tallenne tulee myöhemmin saataville yhtiön verkkosivuille osoitteeseen https://kreate.fi/sijoittajille/tiedotteet-ja-raportit/raportit-ja-esitykset/ sekä englanninkielinen tiivistelmä osoitteeseen https://kreate.fi/en/investor/releases-and-reports/reports/. 

Kreate Group Oyj
Kirsi-Marjut Dickman
Viestintäpäällikkö

Jakelu: Nasdaq Helsinki, keskeiset tiedotusvälineet, kreate.fi