Finnvera-konsernin Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–31.3.2025 - Finnveran kotimaan ja viennin rahoituksen myöntäminen kasvoi – Konsernin tulos 50 miljoonaa euroa

Finnvera-konserni, pörssitiedote 15.5.2025

Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–31.3.2025

Finnveran kotimaan ja viennin rahoituksen myöntäminen kasvoi – Konsernin tulos 50 miljoonaa euroa

Finnvera-konserni, yhteenveto Q1/2025 (vs. Q1/2024 tai 31.12.2024)

• Tulos 50 Me (54) – Kaikki liiketoiminnot tekivät katsauskaudella voitolliset tulokset, vaikka korkokate ja nettopalkkiotuotot olivat konsernitasoisesti edellisvuotta alemmalla tasolla. Kotimaan rahoitustoiminnan tappiovaraukset kasvoivat katsauskaudella hieman. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarauksia pystyttiin katsauskaudella osittain purkamaan.
• Tulos liiketoiminnoittain: Emoyhtiö Finnvera Oyj:n pk- ja midcap-liiketoiminta 3 Me (6) ja suuryritykset-liiketoiminta 39 Me (34). Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vaikutus konsernitulokseen 9 Me (13).
• Toiminnalle asetettu itsekannattavuustavoite on toteutunut.
• Tase 14,9 Mrd. e (14,8) kasvoi katsauskauden aikana 1 %.
• Taseen ulkopuoliset sitoumukset 17,0 Mrd. e (14,9) kasvoivat 14 %.
• Vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat eli konsernin puskurivarat mahdollisten tappiollisten tulosten kattamiseksi, yhteensä 2,2 Mrd. e (2,1) kasvoivat 2 %.
• Taseen odotettavissa olevat luottotappiot 1,1 Mrd. e (1,1) olivat samalla tasolla kuin viime vuoden lopussa, muutos 0 %.
• Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-indeksi oli korkealla tasolla 78 pisteessä, mutta vertailukauden ennätystasoa (90) 12 pistettä alempi.
• Tulosnäkymät 2025 ennallaan: Risteilyvarustamoiden liiketoimintanäkymät ovat parantuneet edelleen ja Venäjän vastuut pienentyneet. Helmikuussa julkistetun toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 2024 tulosnäkymien mukaisesti viennin rahoituksen vastuiden luottotappioriski on kuitenkin yhä korkealla, mikä aiheuttaa epävarmuutta Finnvera-konsernin vuoden 2025 tuloskehitykseen.

Finnvera-konserni, Q1/2025 (vs. Q1/2024 tai 31.12.2024)
Tulos 50 Me (54), muutos -6 %	Taseen loppusumma 14,9 Mrd. e (14,8), muutos 1 %
Taseen ulkopuoliset sitoumukset 17,0 Mrd. e (14,9), muutos 14 %	Vapaa oma pääoma ja Valtiontakuurahaston varat 2,2 Mrd. e (2,1), muutos 2 %
Kulu-tuotto-suhde 22,3 % (18,2), muutos 4,2 %-yks.	NPS-indeksi (Net Promoter Score) 78 (90), muutos -12 pistettä

 Toimitusjohtaja Juuso Heinilän kommentit:

”Vuosi 2025 on lähtenyt odotustemme mukaisesti myönteisesti käyntiin, ja Finnveran rahoitus pk- ja midcap-yrityksille kasvoi tammi–maaliskuussa, kuten ennakoimme viime vuoden lopussa. Seuraamme tarkasti, miten Yhdysvaltojen tullipäätökset, niille asetetut vastatullit ja näkyvissä oleva kauppasota vaikuttavat suomalaisten yritysten rohkeuteen hakea kasvua. Toivomme, että epävarmuus tai nopeat muutokset eivät leikkaa kasvua tai yritysten rohkeutta lähteä uusille markkinoille.

Finnvera myönsi tammi–maaliskuussa kotimaan lainoja ja takauksia 0,3 miljardia euroa (0,2). Rahoitus kasvoi vertailukaudesta sekä rahoitettujen yritysten määrässä että euromääräisesti. Maaliskuun lopussa päättynyt, puolen vuoden mittainen lainapilotti mikroyritysten kasvuhankkeisiin lisäsi erityisesti rahoituspäätösten määrää. Saimme yhteensä noin tuhat lainahakemusta, joista noin puoleen teimme myönteisen rahoituspäätöksen. Lainoja myönnettiin maaliskuun loppuun mennessä yhteensä 13 miljoonaa euroa. Yhteistyössä Euroopan investointirahaston kanssa kehitettyjä, InvestEU-takausta hyödyntäviä ilmasto- ja digilainoja myönsimme tammi–maaliskuussa 23 miljoonaa euroa (15).

Myönnetystä kotimaan rahoituksesta 94 prosenttia kohdistui strategian painopistealueille eli aloittaville, kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille sekä niiden kasvu-, investointi-, omistajanvaihdos- ja vientihankkeisiin. Vaikka konkurssien määrä oli Suomessa alkuvuonna korkealla tasolla, Finnverassa yritysten maksuviiveiden kasvu on tasaantunut, ja taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten tilanne näyttää vähitellen vakautuvan.

Finnvera myönsi tammi–maaliskuussa vientitakuita ja -takauksia sekä erityistakauksia 2,7 miljardia euroa (1,6). Suuryrityksillä on valmistelussa vertailukautta enemmän vientikauppoja, mikä kertoo siitä, että kuluva vuosi näyttäisi muodostuvan viennin veturiyrityksille ja -toimialoille edellisvuotta vahvemmaksi. Viennin rahoitus kohdistuu tyypillisesti pääomatavaroiden vientikauppaan, ja rahoituksen volyymiin vaikuttaa aina yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen. Finnveran vastuiden kannalta merkittävän risteilyalustoimialan näkymät ovat edelleen parantuneet. Vientiluottojen myöntäminen kääntyi kasvuun, ja Suomen Vientiluotto Oy myönsi katsauskaudella vientiluottoja 2,3 miljardia euroa (0,0).

Finnvera-konsernin tammi–maaliskuun tulos oli vahvasti voitollinen. Konsernin tulos oli 50 miljoonaa euroa (54), ja myös kaikkien liiketoimintojen tulokset olivat voitolliset. Konsernin korkokate ja nettopalkkiotuotot laskivat vertailukaudesta ja kotimaan rahoituksen tappiovaraukset kasvoivat hieman, mutta vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarauksia pystyttiin osittain purkamaan.

Strategiassamme korostuvat vuosina 2025–2028 entistä vahvemmin Suomen viennin ja viejien määrän kasvattaminen sekä kasvun ja uuden yritystoiminnan mahdollistaminen. Näitä tukevat osaava henkilöstö ja johtaminen sekä asiakaskeskeinen digitalisaatio. Strategian toteuttaminen eteni katsauskaudella hyvin. Vahvistamme muun muassa pk-liiketoiminnan kansainväliseen kasvuun erikoistuneita toimintoja ja Finnveran roolia vientikauppojen edistäjänä.

Asiakastyytyväisyytemme oli kokonaisuutena erinomaisella tasolla 78 pisteessä siitä huolimatta, että mikroyritysten lainojen korkea kielteisten päätösten osuus näkyi jossain määrin asiakkaiden antamissa NPS-arvioissa.

Suomen hallitusohjelmaan sisältyy Finnveran toiminnan kehittämisen ja viennin rahoituksen kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeä yhtiön lainsäädännön kokonaisuudistus. Tavoitteena on antaa hallituksen esitys uudesta lainsäädännöstä eduskunnalle toukokuussa.

Globaalin toimintaympäristön turbulenssi vaikuttaa suomalaisten yritysten näkymiin vuonna 2025. Tullipäätökset vaikuttavat negatiivisesti Suomen talouteen, mutta eivät arvion mukaan vie talouskasvua miinusmerkkiseksi. Ennakoimme kuluvan vuoden olevan Finnveralle edellisvuotta vilkkaampi sekä pk- ja midcap- että suuryritykset-liiketoiminnassa.”

Finnvera-konserni Myönnetty rahoitus, Mrd. e	1–3/2025	1–3/2024	Muutos, %
Kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset	0,3	0,2	26 %
Vientitakuut ja -takaukset sekä erityistakaukset	2,7	1,6	74 %
Vientiluotot	2,3	0,0	-
Myönnetyn rahoituksen määrän vaihteluun vaikuttaa yksittäisten suurten rahoitusten ajoittuminen.   Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu.

 

Vastuukanta, Mrd. e	31.3.2025	31.12.2024	Muutos, %
Kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset	2,9	2,9	0 %
Vientitakuut ja -takaukset sekä erityistakaukset	22,9	21,1	9 %
- Nostettu vastuu	14,9	14,3	4 %
- Nostamaton vastuu	4,1	4,4	-7 %
- Sitovat tarjoukset	4,0	2,4	65 %
Emoyhtiön kokonaisvastuut yhteensä	25,8	24,0	8 %
Alus- ja telakkasektorin osuus emoyhtiön kokonaisvastuista	13,5	11,1	21 %
- Nostettu vastuu	7,8	7,6	2 %
- Nostamaton vastuu	2,3	2,5	-8 %
- Sitovat tarjoukset	3,4	1,0	238 %
Vientiluottojen sopimuskanta ja tarjoukset yhteensä	12,6	10,7	18 %
- Nostettu vastuu	6,2	6,5	-5 %
- Nostamaton vastuu	3,6	3,7	0 %
- Sitovat tarjoukset	2,8	0,5	472 %
Vastuut sisältävät sitovat rahoituslupaukset sekä takaus-, vientitakaus- ja vientitakuusaamiset.

Taloudellinen kehitys 

Finnvera-konsernin tammi–maaliskuun 2025 tulos oli 50 miljoonaa euroa (54). Myös kaikkien liiketoimintojen eli pk- ja midcap-liiketoiminnan, suuryritykset-liiketoiminnan sekä tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n tulokset olivat voitolliset. Konsernin tulos laski vertailukaudesta 6 prosenttia, mihin vaikutti erityisesti alemmalla tasolla oleva korkokate ja pienemmät nettopalkkiotuotot. Konsernin tulokseen viime vuosina merkittävästi vaikuttaneet tappiovarausten muutokset paransivat tulosta.

Konsernin toteutuneet luottotappiot ja odotettavissa olevien tappioiden muutos oli katsauskaudella yhteensä 4 miljoonaa euroa (12). Toteutuneet luottotappiot olivat yhteensä 16 miljoonaa euroa (16). Luottotappiot kotimaan lainoista ja takauksista kasvoivat 28 prosenttia 19 miljoonaan euroon (15), mihin vaikuttivat yksittäiset katsauskaudella toteutuneet vertailukautta suuremmat tappiot. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan luottotappiot olivat 3 miljoonaa euroa positiiviset, kun vertailukaudella toteutuneita tappioita oli noin miljoona euroa. Positiiviset luottotappiot johtuivat takaisinperintäsaamisten arvostusmuutoksista. Odotettavissa olevat tappiot eli tappiovaraukset pienenivät 2 miljoonaa euroa, kun ne kasvoivat vertailukaudella 3 miljoonaa euroa. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarauksia pystyttiin osittain purkamaan Venäjä-vastuiden pienennettyä ja risteilyalustoimialan liiketoimintanäkymien parannuttua, mikä vaikutti tulokseen positiivisesti. Venäjä-vastuita oli maaliskuun lopussa 24 miljoonaa euroa, kun vuoden 2024 lopussa niitä oli 64 miljoonaa euroa. Kotimaan rahoituksen tappiovaraukset taas kasvoivat katsauskaudella hieman. Kotimaan rahoituksen tappioita kattavat valtion luottotappiokorvaukset olivat 10 miljoonaa euroa (7).

Konsernin korkokate laski vertailukaudesta 14 prosenttia 30 miljoonaan euroon (35), mihin vaikutti erityisesti alempi markkinakorkotaso. Nettopalkkiotuotot laskivat 12 prosenttia 38 miljoonaan euroon (43). Nettopalkkiotuottojen pienenemiseen vaikuttivat merkittävimmin vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan ennenaikaisista takaisinmaksuista johtuva yksittäinen takuumaksupalautus ja jälleenvakuutusmaksun jaksotus.

Konsernin arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot olivat 5 miljoonaa euroa (6).

Emoyhtiön kotimaan toiminnan sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan puskurivarat mahdollisten tulevien tappiollisten tulosten kattamiseksi olivat maaliskuun lopussa katsauskauden tuloksen jälkeen yhteensä 1 919 miljoonaa euroa (1 878). Puskurivarat kattavat myös tytäryhtiön myöntämien vientiluottojen luottoriskin ja ne muodostuivat seuraavasti: kotimaan toiminnan rahasto 431 miljoonaa euroa (432) sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto ja tappiollista tulosta kattavan valtiontakuurahaston varat yhteensä 1 488 miljoonaa euroa (1 446). Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varoihin sisältyvät Finnveran edeltäjäorganisaatioiden toiminnasta kertyneet varat ja joka kattaa valtiontakuurahastolain mukaisesti vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiollista tulosta, jos yhtiön taseen rahaston varat eivät riitä. Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vapaa oma pääoma oli maaliskuun lopussa 239 miljoonaa euroa (230).

Ongelmasaamiset olivat maaliskuun lopussa kotimaan rahoituksessa 263 miljoonaa euroa (168) ja viennin rahoituksessa 102 miljoonaa euroa (110). Kotimaan rahoituksen ongelmasaamisten osuus suhteessa vastuukantaan oli 9,2 prosenttia (6,1) ja viennin rahoituksen 0,4 prosenttia (0,5).

Tier 1 -vakavaraisuussuhde oli maaliskuun lopussa kotimaan rahoituksessa 24,4 prosenttia (25,5) ja viennin rahoituksessa 6,6 prosenttia (6,4) yhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto ja valtiontakuurahaston varat huomioiden. Viennin rahoituksen vakavaraisuuslaskentaa on tarkistettu katsauskaudella. Pankkitoiminnassa käytetty vakavaraisuuslaskenta sopii viennin rahoitukseen huonosti ottaen huomioon Finnveran erityinen elinkeinopoliittinen tehtävä viennin edistäjänä ja se, että valtio vastaa viennin rahoituksen tappiollisesta tuloksesta, jos yhtiön taseessa olevan rahaston ja valtiontakuurahaston varat eivät riittäisi tappiollisen tuloksen kattamiseen.

Finnvera-konserni  Tuloskehitys	1–3/2025 Me	1–3/2024 Me	Muutos Me	Muutos %	2024 Me
Korkokate	30	35	-5	-14 %	139
Palkkiotuotot ja -kulut, netto	38	43	-5	-12 %	198
Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot	5	6	-1	-21 %	8
Sijoitustoiminnan nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot	0	0	1	-125 %	0
Toimintakulut	-15	-14	-1	8 %	-53
Liiketoiminnan muut kulut sekä poistot ja arvonalentumiset	-2	-1	0	4 %	-7
Toteutuneet luottotappiot ja odotettavissa olevien luottotappioiden muutos, netto	-4	-12	7	-64 %	-49
Liiketulos	53	57	-4	-8 %	236
Tuloverot	-2	-3	1	-32 %	-8
Tulos	50	54	-3	-6 %	228

Rahoituksen riskiasema

Kotimaan rahoituksen lainojen ja takausten vastuukanta oli maaliskuun lopussa 2 908 miljoonaa euroa (2 912), ja se pieneni vuodenvaihteesta 5 miljoonaa euroa. Luottosalkun laatuun on vaikuttanut yleinen talouden heikkeneminen, mutta toistaiseksi merkittäviltä luottotappioilta on vältytty. Yksittäisiin asiakkaisiin liittyvät riskit ovat pysyneet kohtuullisella tasolla, vaikka esimerkiksi maksuviiveiden euromäärässä on tapahtunut edelleen kasvua vuoden vaihteeseen verrattuna. Vastuista noin 61 prosenttia sijoittuu luottoriskiltään keskimääräisiin riskiluokkiin B- – BB+.

Vientitakuu-, vientitakaus- ja erityistakausvastuut olivat maaliskuun lopussa 22 941 miljoonaa euroa (21 084). Voimassa olevien vastuiden 18 990 miljoonan euron (18 683) ja sitovien tarjousten 3 950 miljoonan euron (2 401) määrästä noin 80 prosenttia oli EU- ja OECD-maista. Vastuista 27 prosenttia oli investointitasoa olevassa BBB- tai sitä paremmissa riskiluokissa. Vientitakuusalkun riskijakaumassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2024 loppuun nähden. Suurimmat riskit liittyvät edelleen alus- ja telakkasektoriin.

Muut katsauskauden tapahtumat

Uusia jäseniä Finnveran hallitukseen ja hallintoneuvostoon

Finnveran yhtiökokous valitsi 26.3.2025 Finnveran hallituksen uudeksi jäseneksi johtaja, tekniikan lisensiaatti Hannu Kemppaisen Business Finlandista. Finnveran hallituksen puheenjohtajana jatkaa OTK Jan Vapaavuori.

Finnveran hallintoneuvostoon valittiin uusina jäseninä kansanedustaja Henrik Vuornos, ekonomisti Tatu Knuutila SAK:sta ja johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän Keskusliitosta sekä Finnveran henkilöstön edustajana kehittämisasiantuntija Arja Parkkinen. Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Sofia Vikman.

Tulosnäkymät vuodelle 2025 ennallaan

Risteilyvarustamoiden liiketoimintanäkymät ovat parantuneet edelleen ja Venäjän vastuut pienentyneet. Helmikuussa julkistetun toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 2024 tulosnäkymien mukaisesti viennin rahoituksen vastuiden luottotappioriski on kuitenkin yhä korkealla, mikä aiheuttaa epävarmuutta Finnvera-konsernin vuoden 2025 tuloskehitykseen.

Lisätiedot:

Juuso Heinilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2576 

Ulla Hagman, talousjohtaja, puh. 029 460 2458

Johdon osavuotinen selvitys Q1/2025 on saatavilla yhtiön internetsivuilta suomeksi ja englanniksi pdf-tiedostona osoitteessa: www.finnvera.fi/tulosraportit.

Johdon osavuotinen selvitys on tilintarkastamaton.

Jakelu:

NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi

Katsaus on saatavilla suomeksi ja englanniksi osoitteessa: www.finnvera.fi/tulosraportit