Finnvera-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2025: Talouden vire alkuvuonna positiivinen, Finnveran kotimaan ja viennin rahoituksen myöntäminen kasvoi – Konsernin tulos 150 miljoonaa euroa

Finnvera-konserni, pörssitiedote 21.8.2025

Finnvera-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2025

Talouden vire alkuvuonna positiivinen, Finnveran kotimaan ja viennin rahoituksen myöntäminen kasvoi – Konsernin tulos 150 miljoonaa euroa

Finnvera-konserni, yhteenveto H1/2025 (vs. H1/2024 tai 31.12.2024) 

• Katsauskauden tulos oli vahva 150 miljoonaa euroa (85) – Vertailukautta parempaan tulokseen vaikuttivat erityisesti vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarausten pienentyminen. Konsernin korkokate oli vertailukautta 10 % ja nettopalkkiotuotot 18 % alemmalla tasolla. Kotimaan rahoituksen lainojen ja takausten tappiovaraukset kasvoivat tammi–kesäkuussa 10 miljoonaa euroa merkittävimmin suurten yksittäisten vastuiden tappiovarausten kasvun vaikutuksesta. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarauksia pystyttiin purkamaan yhteensä 60 miljoonaa euroa erityisesti risteilyvarustamoiden ja Venäjä-vastuiden osalta.
• Kaikkien liiketoimintojen tulokset olivat voitolliset: Emoyhtiö Finnvera Oyj:n pk- ja midcap-liiketoiminnan tulos oli 9 Me (9) ja suuryritykset-liiketoiminnan 123 Me (53). Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n tulos oli 17 Me (23).
• Toiminnalle asetettu itsekannattavuustavoite on toteutunut sekä katsauskauden osalta että kumulatiivisesti.
• Tase 15,6 Mrd. e (14,8) kasvoi katsauskauden aikana 5 %.
• Taseen ulkopuoliset sitoumukset 16,9 Mrd. e (14,9) kasvoivat 13 %.
• Vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat eli konsernin puskurivarat mahdollisten tappiollisten tulosten kattamiseksi, yhteensä 2,3 Mrd. e (2,1) kasvoivat 7 %.
• Taseen odotettavissa olevat luottotappiot 1,1 Mrd. e (1,1) pienenivät 4 %.
• Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-indeksi oli edelleen erittäin korkealla tasolla 77 pisteessä, vaikkakin vertailukauden tasoa (86) 9 pistettä alempi.
• Tulosnäkymät 2025 ennallaan: Risteilyvarustamoiden liiketoimintanäkymät ovat parantuneet ja Venäjä-vastuut pienentyneet edelleen. Toukokuussa julkistetun johdon osavuotisen selvityksen Q1/2025 mukaisesti viennin rahoituksen vastuiden luottotappioriski on kuitenkin yhä korkealla, mikä aiheuttaa epävarmuutta Finnvera-konsernin vuoden 2025 tuloskehitykseen.

Finnvera-konserni, H1/2025 (vs. H1/2024 tai 31.12.2024)
Tulos 150 Me (H1/2024: 85) muutos 76 %	Taseen loppusumma 15,6 Mrd. e (31.12.2024: 14,8) muutos 5 %
Taseen ulkopuoliset sitoumukset 16,9 Mrd. e (31.12.2024: 14,9) muutos 13 %	Vapaa oma pääoma ja Valtiontakuurahaston varat 2,3 Mrd. e (31.12.2024: 2,1) muutos 7 %
Kulu-tuotto-suhde 22,5 % (H1/2024: 16,4) muutos 6,1 %-yks.	NPS-indeksi (Net Promoter Score) 77 (H1/2024: 86) muutos -9

Toimitusjohtaja Juuso Heinilän kommentit

”Alkuvuoden 2025 taloudellinen vire oli odotustemme mukaisesti edellisvuotta parempi, ja Finnveran rahoitus pk- ja midcap-yrityksille sekä vientihankkeisiin kasvoi. Vaikka näkymät ovat edelleen myönteiset, geopolitiikan ja kauppasodan luoma epävarmuus on lisääntynyt. Epävakaus on hidastanut joidenkin investointien etenemistä ja vaikuttaa sekä suomalaisten vientiyritysten tuotteiden ja palveluiden kysyntään että kotimaisiin tilauksiin.

Finnvera myönsi tammi–kesäkuussa kotimaan lainoja ja takauksia 0,6 miljardia euroa (0,5). Rahoituksesta lähes 80 prosenttia oli takauksia pankkien myöntämiin lainoihin. Maaliskuun lopussa päättynyttä, puolen vuoden ajan pilotoitua Finnveran lainaa mikroyritysten kasvuhankkeisiin myönnettiin pilotin aikana yhteensä 20 miljoonaa euroa. Lainapilotti oli onnistunut kokeilu. Harkitsemme pilotin jatkoa ja etsimme keinoja lisätä kaupallisten rahoittajien tarjontaa myös pienille yrityksille. Yhteistyössä Euroopan investointirahaston kanssa kehitettyjä ilmasto- ja digilainoja myönnettiin tammi–kesäkuussa 53 miljoonaa euroa (34). Kohdennamme InvestEU-takausta hyödyntävät lainat voimakkaasti kasvuhakuisille yrityksille ja toimimme tiiviissä yhteistyössä pankkien kanssa kasvuyritysten rahoituksen turvaamiseksi.

Myönnetystä kotimaan rahoituksesta 91 prosenttia kohdistui strategian painopistealueille eli aloittaville, kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille sekä niiden kasvu-, investointi-, omistajanvaihdos- ja vientihankkeisiin. Konkurssien määrä on ollut Suomessa alkuvuonna korkealla tasolla. Taloudellisissa vaikeuksissa olevien Finnveran asiakasyritysten tilanne näyttää vähitellen vakautuvan ja yritysten maksuviiveiden kasvu on tasaantunut – joskin taso on hieman keskimääräistä korkeammalla. Tilanteen ei kuitenkaan arvioida uhkaavan kotimaan toiminnan itsekannattavuutta.

Suuryrityksillä on valmistelussa vertailukautta enemmän vientikauppoja eri toimialoilla. Finnvera myönsi tammi–kesäkuussa vientitakuita ja -takauksia sekä erityistakauksia 3,7 miljardia euroa (1,8). Finnveran vastuiden kannalta merkittävän alus- ja telakkatoimialan näkymät ovat edelleen parantuneet. Olen erittäin tyytyväinen, että saimme valmisteltua Meyer Turun telakalta tilatulle Icon 4 -alukselle rahoitusjärjestelyn, joka luo kestävät edellytykset alusten rakentamiselle Suomessa myös tulevaisuudessa ja joka vakauttaa suomalaisen meriteollisuuden näkymiä rahoituksen näkökulmasta. Finnveran ja Euroopan investointirahaston allekirjoittaman uuden takausjärjestelyn turvin Finnvera voi myöntää lisää vientitakuita Ukrainaan. Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen myöntäminen kääntyi katsauskaudella yksittäisten suurten rahoitusten myötä kasvuun, ja tytäryhtiö myönsi vientiluottoja 3,1 miljardia euroa (0,0).

Finnvera-konsernin tammi–kesäkuun tulos oli vahva 150 miljoonaa euroa (85), ja kaikkien liiketoimintojen tulokset olivat voitolliset. Konsernin kulu-tuotto-suhde on edelleen erittäin hyvä, ja olemme pystyneet mahdollistamaan vientiä ja kasvua tehokkaalla toiminnalla. Korkokate ja nettopalkkiotuotot olivat vertailukautta alemmalla tasolla ja kotimaan rahoituksen tappiovaraukset kasvoivat hieman, mutta vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarauksia pystyttiin osittain purkamaan.

Asiakkaidemme suositteluhalukkuus oli katsauskaudella korkealla tasolla 77 pisteessä, vaikka muun muassa mikroyritysten lainojen korkea kielteisten päätösten osuus vaikutti jossain määrin NPS-arvioihin. Asiakastyytyväisyys on meille erittäin tärkeä mittari. Asiakkaiden ja avainsidosryhmien luottamus Finnveraan näkyi hyvinä tuloksina myös keväällä toteutetussa mainetutkimuksessa, mistä olemme tyytyväisiä.

Jatkamme strategiamme toteuttamista suunnitellusti ja vahvistamme muun muassa pk-liiketoiminnan kasvuun ja kansainvälistymiseen erikoistuneita toimintoja sekä Finnveran roolia vientikauppojen edistäjänä. Toiminnan kehittämisen ja viennin rahoituksen kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeä hallituksen esitys Finnvera-lainsäädännön kokonaisuudistuksesta annettiin eduskunnan käsiteltäväksi kesäkuun alussa. Lainsäädäntöuudistus vahvistaa Finnveran toimintaedellytyksiä viennin ja kasvun rahoittajana. Samalla Finnveran toiminnan valvonta tulee siirtymään Finanssivalvontaan.

Globaalin toimintaympäristön turbulenssista huolimatta ennakoimme kuluvan vuoden olevan Finnveralle edellisvuotta vilkkaampi sekä pk- ja midcap- että suuryritykset-liiketoiminnassa".

Finnvera-konserni, myönnetty rahoitus ja vastuukannat

Myönnetty rahoitus, Mrd. e	H1/2025	H1/2024	Muutos, %
Kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset	0,6	0,5	14 %
Vientitakuut ja -takaukset sekä erityistakaukset	3,7	1,8	101 %
Vientiluotot	3,1	0,0	-
Myönnetyn rahoituksen määrän vaihteluun vaikuttaa yksittäisten suurten rahoitusten ajoittuminen.

Vastuukanta, Mrd. e	30.6.2025	31.12.2024	Muutos, %
Kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset	2,9	2,9	1 %
Vientitakuut ja -takaukset sekä erityistakaukset	22,2	21,1	5 %
- Nostettu vastuu	14,1	14,3	-1 %
- Nostamaton vastuu	3,8	4,4	-14 %
- Sitovat tarjoukset	4,3	2,4	80 %
Emoyhtiön kokonaisvastuut yhteensä	25,1	24,0	5 %
Tästä alus- ja telakkasektorin osuus	12,6	11,1	13 %
- Nostettu vastuu	7,4	7,6	-3 %
- Nostamaton vastuu	2,6	2,5	1 %
- Sitovat tarjoukset	2,7	1,0	168 %
Vientiluottojen sopimuskanta ja tarjoukset yhteensä	12,6	10,7	18 %
- Nostettu vastuu	5,6	6,5	-14 %
- Nostamaton vastuu	3,8	3,7	4 %
- Sitovat tarjoukset	3,2	0,5	550 %
Vastuut sisältävät sitovat rahoituslupaukset sekä takaus-, vientitakaus- ja vientitakuusaamiset. Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu.

Taloudellinen kehitys 

Finnvera-konsernin tammi–kesäkuun 2025 tulos oli vahva 150 miljoonaa euroa (85). Tuloksesta 50 miljoonaa euroa kertyi vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä ja 99 miljoonaa euroa toisen vuosineljänneksen aikana. Konsernin tammi–kesäkuun tulos kasvoi vertailukaudesta 76 prosenttia, mihin vaikutti erityisesti vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarausten pienentyminen. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarauksia pystyttiin katsauskaudella purkamaan 60 miljoonaa euroa risteilytoimialan liiketoimintanäkymien parannuttua ja Venäjä-vastuiden pienennyttyä edelleen. Korkokate, nettopalkkiotuotot ja arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä olivat vertailukautta alemmalla tasolla.

Kaikkien liiketoimintojen eli pk- ja midcap-liiketoiminnan, suuryritykset-liiketoiminnan sekä tytäryhtiö Suomen Vientiluoton tulokset olivat katsauskaudella voitolliset.

Konsernin korkokate laski vertailukaudesta 10 prosenttia 62 miljoonaan euroon (69), mihin vaikutti erityisesti alempi markkinakorkotaso. Nettopalkkiotuotot laskivat 18 prosenttia 83 miljoonaan euroon (101). Netto palkkiotuottojen pienentymiseen vaikuttivat katsauskaudella merkittävimmin vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan ennenaikaisista takaisinmaksuista johtuva yksittäinen takuumaksupalautus ja jälleenvakuutusmaksun jaksotuksen korjaus.

Konsernin arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot olivat 3 miljoonaa euroa (10).

Konsernin toteutuneet luottotappiot ja odotettavissa olevien tappioiden muutos oli katsauskaudella yhteensä 39 miljoonaa euroa positiivinen, kun vertailukaudella vastaava erä oli 60 miljoonaa euroa negatiivinen. Odotettavissa olevat tappiot eli tappiovaraukset pienenivät 50 miljoonaa euroa, kun vertailukaudella ne kasvoivat 16 miljoonaa euroa. Tähän vaikutti erityisesti vientitakuu- ja erityistakuutoiminnan tappiovarausten purkaminen sekä positiivisemmat näkymät yritysten maksukyvyttömyyden todennäköisyydestä. Toteutuneet luottotappiot 24 miljoonaa euroa (54) olivat 55 prosenttia vertailukautta pienemmät. Luottotappiot kotimaan lainoista ja takauksista kasvoivat 23 prosenttia 28 miljoonaan euroon (23), mihin vaikuttivat yksittäiset katsauskaudella toteutuneet vertailukautta suuremmat tappiot. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan luottotappiot olivat 3 miljoonaa euroa positiiviset, kun vertailukaudella toteutuneita tappioita oli 31 miljoonaa euroa. Katsauskauden positiiviset nettoluottotappiot johtuivat takaisinperintäsaamisten arvostusmuutoksista. Vertailukaudella toteutui viennin rahoituksessa yksi isompi yksittäinen luottotappio. Kotimaan rahoituksen tappioita kattavat valtion luottotappiokorvaukset olivat 14 miljoonaa euroa (10).

Emoyhtiön kotimaan toiminnan sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan puskurivarat mahdollisten tulevien tappiollisten tulosten kattamiseksi olivat kesäkuun lopussa katsauskauden tuloksen jälkeen yhteensä 2 010 miljoonaa euroa (1 878). Puskurivarat kattavat myös tytäryhtiön myöntämien vientiluottojen luottoriskin ja ne muodostuivat seuraavasti: kotimaan toiminnan rahasto 441 miljoonaa euroa (432) sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto ja tappiollista tulosta kattavan valtiontakuurahaston varat yhteensä 1 569 miljoonaa euroa (1 446). Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varoihin sisältyvät Finnveran edeltäjäorganisaatioiden toiminnasta kertyneet varat ja joka kattaa valtiontakuurahastolain mukaisesti vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiollista tulosta, jos yhtiön taseen rahaston varat eivät riitä. Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vapaa oma pääoma oli kesäkuun lopussa 248 miljoonaa euroa (230).

Kotimaan rahoituksen ongelmasaamiset olivat kesäkuun lopussa 258 miljoonaa euroa (168) ja viennin rahoituksen 97 miljoonaa euroa (110). Kotimaan rahoituksen ongelmasaamisten osuus suhteessa vastuukantaan oli 8,8 prosenttia (6,1) ja viennin rahoituksen 0,4 prosenttia (0,5).

Kotimaan rahoituksen Tier 1 -vakavaraisuussuhde oli kesäkuun lopussa 24,1 prosenttia (25,5) ja viennin rahoituksen 6,2 prosenttia (6,4) yhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto ja valtiontakuurahaston varat huomioiden. Viennin rahoituksen vakavaraisuuslaskentaa on tarkistettu katsauskaudella. Pankkitoiminnassa käytetty vakavaraisuuslaskenta sopii viennin rahoitukseen huonosti ottaen huomioon Finnveran erityinen elinkeinopoliittinen tehtävä viennin edistäjänä ja se, että valtio vastaa viennin rahoituksen tappiollisesta tuloksesta, jos yhtiön taseessa olevan rahaston ja valtiontakuurahaston varat eivät riittäisi tappiollisen tuloksen kattamiseen.

 

Finnvera-konserni  Tuloskehitys	H1/2025 Me	H1/2024 Me	Muutos %	Q2/2025 Me	Q1/2025 Me	Muutos %	2024 Me
Korkokate	61	69	-10 %	32	30	6 %	139
Palkkiotuotot ja -kulut, netto	83	101	-18 %	45	38	19 %	198
Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot	3	10	-67 %	-2	5	-	8
Sijoitustoiminnan nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot	0	0	8 %	0	0	-	0
Toimintakulut	-30	-27	11 %	-15	-15	-1 %	-53
Liiketoiminnan muut kulut sekä poistot ja arvonalentumiset	-4	-3	33 %	-2	-2	54 %	-7
Toteutuneet luottotappiot ja odotettavissa olevien luottotappioiden muutos, netto	39	-60	-	44	-4	-	-49
Liiketulos	154	91	70 %	102	53	93 %	236
Tuloverot	-4	-6	-25 %	-2	-2	-6 %	-8
Tulos	150	85	76 %	99	50	98 %	228

Rahoituksen näkymät

Rahoituksen kysynnän näkymät vuodelle 2025 ovat tällä hetkellä myönteiset Finnveran kotimaan ja etenkin viennin rahoituksessa. Kansainvälisestä toimintaympäristöstä johtuva epävarmuus on kuitenkin kasvanut, mikä vaikuttaa suuriin investointeihin ja heijastuu koko yrityskentän toimintaan. Tämä voi näkyä myös rahoituskysynnässä.

Rohkaisemme yrityksiä epävarmuudesta huolimatta viemään kasvuinvestointeja eteenpäin ja pyrkimään uusille markkinoille. Täydennämme rahoitusmarkkinaa pankeille ja muille rahoituskumppaneille myönnettävillä takauksilla sekä tarvittaessa lainoillamme. Maaliskuun lopussa päättyneestä lainapilotista mikroyritysten kasvuun tehdään arvio, jossa selvitetään rahoituksen saatavuutta ja vaikutuksia liiketoiminnan kehitykseen. Selvityksen toteuttaa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, VATT.

Kannustamme yrityksiä hyödyntämään puhtaan siirtymän ja digitalisaation tuomia kasvumahdollisuuksia ilmasto- ja digilainojemme sekä muiden kestävän rahoituksen kannustimiemme avulla. Euroopan investointirahaston kanssa uudistetun ja laajennetun sopimuksen mukaisesti Finnveralla on mahdollisuus rahoittaa yritysten investointeja InvestEU-takauksen piirissä olevilla ilmasto- ja digilainoilla kaikkiaan arviolta 400 miljoonan euron arvosta. Tavoitteena on myös kasvattaa keskikokoisten midcap-yritysten määrää Suomessa yhteistyössä Tesi-konsernin kanssa.

Odotamme viennin rahoituskysynnän nousevan ja kohdistuvan useille eri toimialoille. Käynnissä olevien vientikauppojen rahoitusneuvottelujen perusteella kauppoja tulee sekä vuonna 2025 että 2026 olemaan edellisvuotta enemmän. Jatkamme aiempaa laajemmin valtuuksin viennin mahdollistamista Ukrainaan osana kansallista jälleenrakennussuunnitelmaa. Finnveran vientikauppojen mahdollistajat, trade facilitatorit, pyrkivät aktiivisesti yhdistämään ulkomaisia ostajia ja suomalaisia viejiä sekä edistämään kauppoja vienninrahoituksen keinoin tiiviissä yhteistyössä Business Finlandin kanssa.

Tulosnäkymät vuodelle 2025 ennallaan

Risteilyvarustamoiden liiketoimintanäkymät ovat parantuneet ja Venäjä-vastuut pienentyneet edelleen. Toukokuussa julkistetun johdon osavuotisen selvityksen Q1/2025 mukaisesti viennin rahoituksen vastuiden luottotappioriski on kuitenkin yhä korkealla, mikä aiheuttaa epävarmuutta Finnvera-konsernin vuoden 2025 tuloskehitykseen.

Lisätiedot:

Juuso Heinilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2576 

Ulla Hagman, talousjohtaja, puh. 029 460 2458

Tämä pörssitiedote on tiivistelmä Finnvera-konsernin tammi–kesäkuun 2025 puolivuosikatsauksesta ja sisältää sen olennaiset tiedot. Puolivuosikatsaus on kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä pdf-tiedostona sekä saatavilla yhtiön internetsivuilta suomeksi ja englanniksi osoitteessa: www.finnvera.fi/tulosraportit.

Puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2025 (PDF)

Jakelu:

NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi