Finnvera-konserni, Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–30.9.2025: Kotimaan ja viennin rahoituksen myöntäminen vertailukautta korkeammalla tasolla – Konsernin tulos 360 miljoonaa euroa

Finnvera-konserni, pörssitiedote 13.11.2025

Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–30.9.2025

Kotimaan ja viennin rahoituksen myöntäminen vertailukautta korkeammalla tasolla – Konsernin tulos 360 miljoonaa euroa

Finnvera-konserni, yhteenveto 1–9/2025 (vs. 1–9/2024 tai 31.12.2024)

• Tulos 360 Me (182) – Katsauskauden tulos oli vahva, ja kaikkien liiketoimintojen tulokset olivat selkeästi voitolliset. Vertailukautta parempaan tulokseen vaikutti erityisesti toteutuneiden luottotappioiden pienempi määrä ja tappiovarausten purkaminen. Luottotappioita toteutui 74 miljoonaa euroa vertailukautta vähemmän. Kotimaan rahoituksen lainojen ja takausten tappiovarauksia purettiin katsauskaudella 18 miljoonaa euroa sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarauksia 187 miljoonaa euroa. Konsernin korkokate oli katsauskaudella 10 % ja nettopalkkiotuotot 16 % vertailukautta alemmalla tasolla.
• Tulokset liiketoiminnoittain: Emoyhtiö Finnvera Oyj:n pk- ja midcap-liiketoiminta 20 Me (18) ja suuryritykset-liiketoiminta 313 Me (135). Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vaikutus konsernitulokseen 28 Me (29).
• Toiminnalle asetettu kumulatiivinen itsekannattavuustavoite on toteutunut.
• Tase 15,0 Mrd. e (14,8) kasvoi 2 %.
• Taseen ulkopuoliset sitoumukset 17,3 Mrd. e (14,9) kasvoivat 16 %.
• Vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat eli konsernin puskurivarat mahdollisten tappiollisten tulosten kattamiseksi, yhteensä 2,5 Mrd. e (2,1) kasvoivat 17 %.
• Taseen odotettavissa olevat luottotappiot 0,9 Mrd. e (1,1) pienenivät 18 %.
• Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-indeksi oli korkealla tasolla 79 pisteessä, mutta vertailukauden NPS-indeksin ennätystasoa (83) 4 pistettä alemmalla tasolla.
• Tulosnäkymät 2025 ennallaan: Risteilyvarustamoiden liiketoimintanäkymät ovat parantuneet ja Venäjä-vastuut pienentyneet edelleen. Elokuussa julkistetun puolivuosikatsauksen H1/2025 mukaisesti viennin rahoituksen vastuiden luottotappioriski on kuitenkin yhä korkealla, mikä aiheuttaa epävarmuutta Finnvera-konsernin vuoden 2025 tuloskehitykseen.

 

Finnvera-konserni, 1–9/2025 (vs. 1–9/2024 tai 31.12.2024)
Tulos  360 Me  (182), muutos 98 %	Taseen loppusumma  15,0 Mrd. e   (14,8), muutos 2 %
Taseen ulkopuoliset sitoumukset   17,3 Mrd. e   (14,9), muutos 16 %	Vapaa oma pääoma   ja Valtiontakuurahaston varat   2,5 Mrd. e   (2,1), muutos 17 %
Kulu-tuotto-suhde  20,8 %   (15,8), muutos 5,0 %-yks.	NPS-indeksi  (Net Promoter Score)  79   (83), muutos -4 pistettä

 Toimitusjohtaja Juuso Heinilän kommentit:

”Finnveran rahoitus pk- ja midcap-yrityksille sekä vientihankkeisiin kasvoi tammi–syyskuussa vuodentakaisesta. Vaikka geopolitiikan ja kauppakiistojen luoma epävarmuus lisääntyi kevään aikana ja hidasti joidenkin hankkeiden etenemistä, myönnettyjen lainojen ja takausten määrä kasvoi kaikissa asiakassegmenteissä. Viennin rahoituksen määrä oli jopa poikkeuksellisen korkealla tasolla.

Finnvera myönsi tammi–syyskuussa kotimaan lainoja ja takauksia 0,7 miljardia euroa (0,7). Rahoitus kohdistui vuodentakaista enemmän investointeihin. Myös omistajanvaihdosten rahoitus kääntyi nousuun, mikä on positiivista yrityskentän uudistumiselle. Finnveran kotimaan lainoista ja takauksista 66 prosenttia oli takauksia pankkien myöntämiin lainoihin. Yhteistyössä Euroopan investointirahaston kanssa kehitettyjä ilmasto- ja digilainoja myönnettiin tammi–syyskuussa 60 miljoonaa euroa (54). Kohdennamme InvestEU-takausta hyödyntävät lainat voimakkaasti kasvuhakuisille yrityksille ja toimimme tiiviissä yhteistyössä pankkien kanssa kasvuyritysten rahoituksen turvaamiseksi.

Taloudellisissa vaikeuksissa olevien Finnveran asiakasyritysten tilanteessa näkyy vakautumisen merkkejä, vaikkakin esimerkiksi maksuviiveiden euromäärässä on tapahtunut lievää kasvua vuodenvaihteeseen verrattuna.

Finnvera myönsi tammi–syyskuussa vientitakuita ja -takauksia sekä erityistakauksia 6,3 miljardia euroa (2,5). Viennin rahoituksen kasvu perustuu erityisesti alus- ja telakkatoimialan suuriin rahoituksiin, mikä kertoo alan parantuneista näkymistä. Finnvera on tehnyt rahoituksen osalta pitkään työtä sen eteen, että aluksia voidaan Suomessa rakentaa taloudellisesti kestävästi. Meillä on elementit rakentaa rahoituksia tasapainoisesti yhdessä muiden rahoittajien kanssa ja pitää kokonaisriski hallinnassa. Finnveran ja Euroopan investointirahaston takausjärjestelyn turvin Finnvera voi myöntää lisää vientitakuita Ukrainaan. Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen myöntäminen kääntyi katsauskaudella yksittäisten suurten rahoitusten myötä kasvuun. Osa rahoituksista kuitenkin raukesi katsauskauden päättymisen jälkeen eli yhä useammin vientikaupan rahoittajana toimii pankki, jolle Finnvera myöntää takuun.

Finnvera-konsernin tammi–syyskuun tulos oli 360 miljoonaa euroa (182), ja kaikkien liiketoimintojen tulokset olivat voitolliset. Vertailukautta parempaan tulokseen vaikuttivat erityisesti toteutuneiden luottotappioiden pienempi määrä ja tappiovarausten purkaminen. Tuloksemme on niin vahva, että varaudumme palauttamaan varoja valtiontakuurahastoon, jos omistaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi. Finnvera sai tappiollisen vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistuloksen kattamiseksi vuonna 2020 valtiontakuurahastolta rahastomaksua 349 miljoonaa euroa, jotta viennin rahoituksen vakaus ja kilpailukyky pystyttiin varmistamaan. Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, johon sisältyvät Finnveran edeltäjäorganisaatioiden toiminnasta kertyneet varat ja jonka tehtävänä on kattaa Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiollista tulosta, jos yhtiön taseen rahaston varat eivät riitä. Olemme viime vuosina pystyneet purkamaan yli 50 prosenttia vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarauksista ja mahdollistamaan vientiä ja kasvua tehokkaalla toiminnallamme, mihin olen erittäin tyytyväinen. Palautuksen jälkeenkin varat säilyvät Finnveran viennin rahoituksen puskurivaroissa mahdollisia tappioita varten, mutta mahdollinen palautus tulee näkymään tuloksessamme erityisesti ensi vuonna.

Finnveran Venäjä-vastuut pienenivät katsauskaudella 19 miljoonaan euroon ja jäljellä olevat vastuut olivat ainoastaan 2 prosenttia alkuperäisestä vuoden 2022 vastuumäärästä. Takaisinmaksut jatkuvat edelleen pakotesäännösten puitteissa. Maksujen kotiutuminen on hyvä uutinen Finnveralle, mutta eniten ovat hyötyneet suomalaiset yritykset, jotka olivat vakuuttaneet vientiään luottoriskien varalta.

Asiakastyytyväisyys on meille erittäin tärkeä mittari, ja asiakkaidemme suositteluhalukkuus oli katsauskaudella korkealla tasolla 79 pisteessä. Jatkamme strategiamme toteuttamista suunnitellusti. Yritysten ja innovaatioiden kasvua, kansainvälistymistä ja vientiä sekä Finnveran alueellista läsnäoloa vahvistava organisaatiouudistuksemme tuli onnistuneesti voimaan syyskuun alussa. Finnveran toiminnan kehittämisen ja viennin rahoituksen kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeä Finnvera-lainsäädännön kokonaisuudistus on eduskunnan käsittelyssä.

Globaalin toimintaympäristön turbulenssista huolimatta arvioimme kuluvan vuoden olevan Finnveralle edellisvuotta vilkkaampi sekä pk- ja midcap- että suuryritykset-liiketoiminnassa. Analysoimme tarkasti rahoitusmarkkinaa ja varaudumme täydentämään rahoituksen saatavuutta myös uusilla lainatuotteilla siellä, missä markkinapuutteita on.”

Finnvera-konserni, myönnetty rahoitus ja vastuukannat 

Myönnetty rahoitus, Mrd. e	1–9/2025	1–9/2024	Muutos, %
Kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset	0,7	0,7	10 %
Vientitakuut ja -takaukset sekä erityistakaukset	6,3	2,5	152 %
Vientiluotot	5,5	0,5	-
Myönnetyn rahoituksen määrän vaihteluun vaikuttaa yksittäisten suurten rahoitusten ajoittuminen. Vientiluottojen myöntämisestä on rauennut katsauskauden jälkeen 3,1 miljardia euroa.

 

Vastuukanta, Mrd. e	30.9.2025	31.12.2024	Muutos, %
Kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset	2,4	2,9	-18 %
Vientitakuut ja -takaukset sekä erityistakaukset	23,9	21,1	13 %
- Nostettu vastuu	14,9	14,3	4 %
- Nostamaton vastuu	3,7	4,4	-16 %
- Sitovat tarjoukset	5,3	2,4	119 %
Emoyhtiön kokonaisvastuut yhteensä	26,3	24,0	9 %
Tästä alus- ja telakkasektorin osuus	14,4	11,1	29 %
- Nostettu vastuu	7,8	7,6	2 %
- Nostamaton vastuu	1,6	2,5	-37 %
- Sitovat tarjoukset	5,0	1,0	397 %
Vientiluottojen sopimuskanta ja tarjoukset yhteensä	13,8	10,7	30 %
- Nostettu vastuu	6,7	6,5	2 %
- Nostamaton vastuu	2,5	3,7	-32 %
- Sitovat tarjoukset	4,7	0,5	872 %
Vastuut sisältävät sitovat rahoituslupaukset sekä takaus-, vientitakaus- ja vientitakuusaamiset.  Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu.

Taloudellinen kehitys 

Finnvera-konsernin tammi–syyskuun 2025 tulos oli vahva 360 miljoonaa euroa (182). Tuloksesta 150 miljoonaa euroa kertyi vuoden kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ja 211 miljoonaa euroa kolmannella vuosineljänneksellä. Konsernin katsauskauden tulos oli vertailukautta 98 prosenttia parempi, mihin vaikutti erityisesti toteutuneiden luottotappioiden pienempi määrä ja tappiovarausten purkaminen. Luottotappioita toteutui katsauskaudella 74 miljoonaa euroa vertailukautta vähemmän, ja kotimaan rahoituksen lainojen ja takausten tappiovarauksia purettiin 18 miljoonaa euroa sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarauksia 187 miljoonaa euroa erityisesti risteilytoimialan liiketoimintanäkymien parannuttua. Korkokate, nettopalkkiotuotot ja arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä olivat vertailukautta alemmalla tasolla.

Kaikkien liiketoimintojen eli pk- ja midcap-liiketoiminnan, suuryrityksetliiketoiminnan sekä tytäryhtiö Suomen Vientiluoton tulokset olivat katsauskaudella selkeästi voitolliset.

Konsernin korkokate laski vertailukaudesta 10 prosenttia 91 miljoonaan euroon (102). Merkittävimmin korkotuotoista pienentyivät viennin rahoituksen korkotuotot luotonannosta asiakkaille sekä korkotuotot saamisista luottolaitoksilta ja johdannaisten vakuuksista. Nettopalkkiotuotot laskivat 16 prosenttia 125 miljoonaan euroon (148). Nettopalkkiotuottojen pienentymiseen vaikutti katsauskaudella merkittävimmin vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan ennenaikaisesta takaisinmaksusta johtuva yksittäinen takuumaksupalautus, joka pienensi palkkiotuottoja. Palkkiokulut muodostuivat suurimmaksi osaksi emoyhtiön ottamien jälleenvakuutusten kuluista. Jälleenvakuutusten enimmäiskorvausmäärä oli syyskuun lopussa 1 981 miljoonaa euroa (1 505).

Konsernin arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot olivat 4 miljoonaa euroa (11).

Konsernin toteutuneet luottotappiot ja odotettavissa olevien tappioiden muutos oli katsauskaudella yhteensä 192 miljoonaa euroa positiivinen, kun vertailukaudella vastaava erä oli 30 miljoonaa euroa negatiivinen.

Toteutuneet luottotappiot 29 miljoonaa euroa (102) olivat 72 prosenttia vertailukautta pienemmät. Tähän vaikuttivat erityisesti vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan luottotappiot, jotka olivat katsauskaudella 4 miljoonaa euroa positiiviset. Vertailukaudella tappioita vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta toteutui 70 miljoonaa euroa. Katsauskauden positiiviset nettoluottotappiot johtuivat takaisinperintäsaamisten arvostusmuutoksista ja saaduista takaisinperintätuotoista. Vertailukaudella toteutui viennin rahoituksessa kaksi isompaa yksittäistä luottotappiota. Luottotappiot kotimaan lainoista ja takauksista olivat 33 miljoonaa euroa (32). Kotimaan rahoituksen tappioita kattavat valtion luottotappiokorvaukset olivat 16 miljoonaa euroa (15).

Odotettavissa olevat tappiot eli tappiovaraukset pienenivät katsauskaudella 204 miljoonaa euroa (57), mihin vaikutti sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan että kotimaan rahoituksen lainojen ja takausten tappiovarausten purkaminen. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarauksia pystyttiin katsauskauden aikana purkamaan 187 miljoonaa euroa (64) risteilytoimialan liiketoimintanäkymien parannuttua ja Venäjä-vastuiden pienennyttyä edelleen. Kotimaan rahoituksen lainojen ja takausten tappiovarauksia purettiin katsauskaudella 18 miljoonaa euroa yksittäisten suurten vastuiden pienentymisen seurauksena, kun vertailukaudella tappiovaraukset kasvoivat 7 miljoonaa euroa.

Emoyhtiön kotimaan toiminnan sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan puskurivarat mahdollisten tulevien tappiollisten tulosten kattamiseksi olivat syyskuun lopussa katsauskauden tuloksen jälkeen yhteensä 2 212 miljoonaa euroa (1 878). Puskurivarat kattavat myös tytäryhtiön myöntämien vientiluottojen luottoriskin ja ne muodostuivat seuraavasti: kotimaan toiminnan rahasto 470 miljoonaa euroa (432) sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto ja tappiollista tulosta kattavan valtiontakuurahaston varat yhteensä 1 742 miljoonaa euroa (1 446). Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varoihin sisältyvät Finnveran edeltäjäorganisaatioiden toiminnasta kertyneet varat ja joka kattaa valtiontakuurahastolain mukaisesti vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiollista tulosta, jos yhtiön taseen rahaston varat eivät riitä. Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vapaa oma pääoma oli syyskuun lopussa 258 miljoonaa euroa (230).

Kotimaan rahoituksen ongelmasaamiset olivat syyskuun lopussa 181 miljoonaa euroa (168) ja viennin rahoituksen 113 miljoonaa euroa (110). Kotimaan rahoituksen ongelmasaamiset kasvoivat katsauskaudella 8 prosenttia ja viennin rahoituksen 3 prosenttia. Kotimaan rahoituksen ongelmasaamiset suhteessa vastuukantaan olivat syyskuun lopussa 7,5 prosenttia (6,1) ja viennin rahoituksen 0,5 prosenttia (0,5).

Kotimaan rahoituksen Tier 1 -vakavaraisuussuhde oli syyskuun lopussa 30,0 prosenttia (25,5) ja viennin rahoituksen 6,2 prosenttia (6,4) yhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto ja valtiontakuurahastonvarat huomioiden. Viennin rahoituksen vakavaraisuuslaskentaa on tarkistettu katsauskaudella. Pankkitoiminnassa käytetty vakavaraisuuslaskenta sopii viennin rahoitukseen huonosti ottaen huomioon Finnveran erityinen elinkeinopoliittinen tehtävä viennin edistäjänä ja se, että valtio vastaa viennin rahoituksen tappiollisesta tuloksesta, jos yhtiön taseessa olevan rahaston ja valtiontakuurahaston varat eivät riittäisi tappiollisen tuloksen kattamiseen.

Valtiontakuurahaston rahastomaksu

Finnvera joutui tekemään vuonna 2020 erityisesti risteilytoimialasta erittäin mittavat 1,2 miljardin euron luottotappiovaraukset. Vuoden 2020 tappiollisen vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistuloksen kattamiseksi Finnvera sai valtiontakuurahastolta rahastomaksusitoumuksen 349 miljoonaa euroa. Finnvera on vapautettu sitoumuksen mukaisen rahastomaksun palautusvelvollisuudesta, kunnes yhtiön taseessa olevat vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan kertyneet voittovarat ovat koronapandemiaa edeltävällä 829 miljoonan euron tasolla. Rahastomaksu voidaan määrätä maksettavaksi rahastopalautuksena valtiontakuurahastolle koronapandemiaa ylittävän tason osalta.

Tilikauden 2025 alussa yhtiön taseen vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastossa oli varoja 679 miljoonaa euroa. Katsauskauden lopussa tammi–syyskuun 2025 tulos huomioon ottaen kertyneitä voittovaroja oli 974 miljoonaa euroa. Rahastomaksun palautusvelvoite on esitetty Finnvera-konsernin taloudellisissa katsauksissa IAS 37 -standardin mukaisena ehdollisena velkana. Rahastomaksu on kirjattu valtiontakuurahastolain mukaisesti tulosvaikutteisesti vuonna 2020. Vastaavasti rahastomaksun mahdollinen palauttaminen valtiontakuurahastolle olisi Finnveralle tulosvaikutteinen erä eli se aiheuttaisi palautettavan euromäärän suuruisen kulun Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnalle rahastomaksun palautusvuonna.

 

Finnvera-konserni    Tuloskehitys	1–9/2025  Me	1–9/2024  Me	Muutos  %	Q3/2025  Me	Q3/2024  Me	Muutos %	2024  Me
Korkokate	91	102	-10 %	29	33	-10 %	139
Palkkiotuotot ja -kulut, netto	125	148	-16 %	42	47	-11 %	198
Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot	4	11	-63 %	1	1	-27 %	8
Sijoitustoiminnan nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot	1	0	-	1	0	-	0
Toimintakulut	-41	-37	10 %	-11	-10	8 %	-53
Liiketoiminnan muut kulut sekä poistot ja arvonalentumiset	-5	-4	26 %	-2	-1	10 %	-7
Toteutuneet luottotappiot ja odotettavissa olevien luottotappioiden muutos, netto	192	-30	-	153	29	424 %	-49
Liiketulos	367	189	95 %	213	98	117 %	236
Tuloverot	-7	-7	-3 %	-3	-1	88 %	-8
Tulos	360	182	98 %	211	97	118 %	228

Rahoituksen riskiasema

Kotimaan rahoituksen nostettujen lainojen ja takausten vastuukanta oli syyskuun lopussa 2 186 miljoonaa euroa (2 501), ja se laski vuodenvaihteesta 315 miljoonaa euroa. Aleneminen johtui yksittäisten suurten vastuiden muutoksista.

Kotimaan rahoituksen vastuukannan laatuun on vaikuttanut heikkona pysynyt suhdannetilanne, mutta merkittäviltä luottotappioilta on vältytty. Vastuukannan riskit ovat pysyneet kohtuullisella tasolla, vaikkakin esimerkiksi maksuviiveiden euromäärässä on tapahtunut lievää kasvua vuodenvaihteeseen verrattuna. Vastuista noin 75 prosenttia sijoittuu luottoriskiltään keskimääräisiin riskiluokkiin B- – BB+.

Vientitakuu- ja erityistakausvastuut olivat syyskuun lopussa 23 873 miljoonaa euroa (21 084). Voimassa olevien vientitakuiden ja erityistakausten 18 605 miljoonan euron (18 683) ja sitovien tarjousten 5 267 miljoonan euron (2 401) määrästä noin 80 prosenttia oli EU- ja OECD-maista.  Vastuista 49 (32) prosenttia oli investointitasoa olevassa BBB- tai sitä paremmissa riskiluokissa. Investointitasolla olevien vastuiden osuuden kasvu johtuu yksittäisten alus- ja telakkasektorin vastapuolten riskiluokitusten parantumisesta.

Vientitakuusalkun riskijakaumassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2024 loppuun nähden. Suurimmat riskit liittyvät edelleen alus- ja telakkasektoriin.

Muut katsauskauden tapahtumat

Henkilövaihdos Finnveran hallintoneuvostossa

Finnveran hallintoneuvoston kokoonpanoa muutettiin 27.8.2025. Päätöksen teki Suomen valtio Finnvera Oyj:n ainoana osakkaana. Hallintoneuvostoon valittiin uudeksi jäseneksi vuoden 2026 varsinaisen yhtiökokoukseen kestäväksi toimikaudeksi Joona Räsänen. Hallintoneuvoston jäsenenä ei jatka Aki Lindén.

Tulosnäkymät vuodelle 2025 ennallaan

Risteilyvarustamoiden liiketoimintanäkymät ovat parantuneet ja Venäjä-vastuut pienentyneet edelleen. Elokuussa julkistetun puolivuosikatsauksen H1/2025 mukaisesti viennin rahoituksen vastuiden luottotappioriski on kuitenkin yhä korkealla, mikä aiheuttaa epävarmuutta Finnvera-konsernin vuoden 2025 tuloskehitykseen.

Lisätiedot: 

Juuso Heinilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2576  

Ulla Hagman, talousjohtaja, puh. 029 460 2458

Johdon osavuotinen selvitys Q3/2025 on saatavilla yhtiön internetsivuilta suomeksi ja englanniksi pdf-tiedostona osoitteessa: www.finnvera.fi/tulosraportit.

Johdon osavuotinen selvitys on tilintarkastamaton.

Jakelu: 

NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi