Helsingin yliopisto

Fiskaalinen devalvaatio – vaihtoehto palkkojen alentamiselle?

Jaa
Fiskaalinen devalvaatio lisäisi tuotantoa ja parantaisi hintakilpailukykyä, kertoo juuri tehty taloustieteellinen laskelma.

Yhtenä syynä – joskaan ei pääsyynä – Suomen surkeaan taloustilanteeseen pidetään Suomen hintakilpailukyvyn heikkenemistä vuoden 2007 jälkeen. Sipilän hallitus pyrkii parantamaan hintakilpailukykyä leikkaamalla työvoimakustannuksia, pitämällä palkkainflaation matalana ja lisäämällä tuottavuutta. Yksi mahdollinen keino hintakilpailukyvyn parantamiseksi on fiskaalinen devalvaatio, jossa alennetaan välillisiä työvoimakustannuksia (työnantajien sosiaaliturvamaksuja) ja nostetaan arvonlisäveroa.

Fiskaalisella devalvaatiolla Suomi voisi parantaa hintakilpailukykyä ja lisätä merkittävästi tuotantoa. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston tutkijan Juha Tervalan laskelmista.

Fiskaalisella devalvaatiolla on suuri vaikutus tuotantoon

Hintakilpailukyvyn parantaminen nimellistä valuuttakurssia devalvoimalla ei ole mahdollista rahaliiton jäsenelle. Perinteisen devalvaation korvaajaksi on ehdotettu fiskaalista devalvaatiota, jossa alennetaan työnantajien sosiaaliturvamaksuja ja nostetaan arvonlisäveroa, pitäen verotulot ennallaan. Toimi parantaa vientiteollisuuden hintakilpailukykyä, koska se ei maksa kotimaista arvonlisäveroa.

Helsingin yliopiston tutkija Juha Tervala on aiemmin tehnyt, yhdessä kolmen muun tutkijan kanssa, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) julkaiseman tutkimuksen, jossa tarkastellaan fiskaalisen devalvaation vaikutuksia euroalueen ongelmamaissa (Espanja, Irlanti, Italia, Kreikka ja Portugali).

Tutkimuksessa käytettävää numeerista makromallia voidaan käyttää arvioimaan fiskaalisen devalvaation vaikutuksia Suomessa. Fiskaalinen devalvaatio, jonka suuruus on 1 % bruttokansantuotteesta, lisäisi Suomen bruttokansantuotetta jopa 1,3 %. Laskelmien mukaan vaikutus tuotantoon olisi huomattava – suurempi kuin mitä edeltävissä tutkimuksissa on löydetty. Fiskaalisen devalvaation suurin vaikutus tuotantoon tulee vuoden viiveellä, jonka jälkeen vaikutus heikkenee. Toimenpide kuitenkin lisää tuotantoa pysyvästi, verotuksen painopisteen siirtyessä työnteosta kulutuksen verottamiseen.

Vaikutus hintakilpailukykyyn on melko pieni

Fiskaalinen devalvaatio parantaisi Suomen hintakilpailukykyä, jonka mittareina käytetään kuluttajahintaindeksiin perustuvaa reaalista valuuttakurssia ja suomalaisten hyödykkeiden hintaa suhteessa muun euroalueen hyödykkeiden hintaan. Se heikentäisi reaalista valuuttakurssia 0,4 % ja laskisi suomalaisten hyödykkeiden suhteellista hintaa 0,7 %. Toimenpide siis parantaisi hintakilpailukykyä vain 0,4-0,7 %. Vaikutusten suuruus on linjassa muiden tutkimusten kanssa.

– Tulokset viittaavat siihen, että fiskaalisella devalvaatiolla ei ole mahdollista saada merkittävää parannusta hintakilpailukykyyn. Fiskaalinen devalvaatio saattaisi olla hyödyllinen uudistus, mutta sen pitäisi olla vain osa laajempaa ohjelmaa, jolla pyritään hintakilpailukyvyn parantamiseen. On tarpeellista parantaa hintakilpailukykyä myös muilla keinoilla ja harjoittaa palkkainflaation kohtuullistamista, jossa reaalipalkat kasvavat tuottavuuden kasvua hitaammin. Palkkainflaation kohtuullistamista pitäisi harjoittaa kunnes hintakilpailukyky on parantunut riittävästi, tutkija Juha Tervala sanoo.

Alkuperäinen tutkimus Fiscal devaluation in a monetary union on julkaistu Kansainvälisen valuuttarahaston työpaperina.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa:


Tutkija, yliopistonlehtori Juha Tervala, Helsingin yliopisto


Puh. 050 5862968, s-posti juha.tervala@helsinki.fi


---


tiedotteen välitti


Anna Maria Peltonen
tiedottaja
Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye