Fiskaalinen devalvaatio – vaihtoehto palkkojen alentamiselle?
Yhtenä syynä – joskaan ei pääsyynä – Suomen surkeaan taloustilanteeseen pidetään Suomen hintakilpailukyvyn heikkenemistä vuoden 2007 jälkeen. Sipilän hallitus pyrkii parantamaan hintakilpailukykyä leikkaamalla työvoimakustannuksia, pitämällä palkkainflaation matalana ja lisäämällä tuottavuutta. Yksi mahdollinen keino hintakilpailukyvyn parantamiseksi on fiskaalinen devalvaatio, jossa alennetaan välillisiä työvoimakustannuksia (työnantajien sosiaaliturvamaksuja) ja nostetaan arvonlisäveroa.
Fiskaalisella devalvaatiolla Suomi voisi parantaa hintakilpailukykyä ja lisätä merkittävästi tuotantoa. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston tutkijan Juha Tervalan laskelmista.
Fiskaalisella devalvaatiolla on suuri vaikutus tuotantoon
Hintakilpailukyvyn parantaminen nimellistä valuuttakurssia devalvoimalla ei ole mahdollista rahaliiton jäsenelle. Perinteisen devalvaation korvaajaksi on ehdotettu fiskaalista devalvaatiota, jossa alennetaan työnantajien sosiaaliturvamaksuja ja nostetaan arvonlisäveroa, pitäen verotulot ennallaan. Toimi parantaa vientiteollisuuden hintakilpailukykyä, koska se ei maksa kotimaista arvonlisäveroa.
Helsingin yliopiston tutkija Juha Tervala on aiemmin tehnyt, yhdessä kolmen muun tutkijan kanssa, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) julkaiseman tutkimuksen, jossa tarkastellaan fiskaalisen devalvaation vaikutuksia euroalueen ongelmamaissa (Espanja, Irlanti, Italia, Kreikka ja Portugali).
Tutkimuksessa käytettävää numeerista makromallia voidaan käyttää arvioimaan fiskaalisen devalvaation vaikutuksia Suomessa. Fiskaalinen devalvaatio, jonka suuruus on 1 % bruttokansantuotteesta, lisäisi Suomen bruttokansantuotetta jopa 1,3 %. Laskelmien mukaan vaikutus tuotantoon olisi huomattava – suurempi kuin mitä edeltävissä tutkimuksissa on löydetty. Fiskaalisen devalvaation suurin vaikutus tuotantoon tulee vuoden viiveellä, jonka jälkeen vaikutus heikkenee. Toimenpide kuitenkin lisää tuotantoa pysyvästi, verotuksen painopisteen siirtyessä työnteosta kulutuksen verottamiseen.
Vaikutus hintakilpailukykyyn on melko pieni
Fiskaalinen devalvaatio parantaisi Suomen hintakilpailukykyä, jonka mittareina käytetään kuluttajahintaindeksiin perustuvaa reaalista valuuttakurssia ja suomalaisten hyödykkeiden hintaa suhteessa muun euroalueen hyödykkeiden hintaan. Se heikentäisi reaalista valuuttakurssia 0,4 % ja laskisi suomalaisten hyödykkeiden suhteellista hintaa 0,7 %. Toimenpide siis parantaisi hintakilpailukykyä vain 0,4-0,7 %. Vaikutusten suuruus on linjassa muiden tutkimusten kanssa.
– Tulokset viittaavat siihen, että fiskaalisella devalvaatiolla ei ole mahdollista saada merkittävää parannusta hintakilpailukykyyn. Fiskaalinen devalvaatio saattaisi olla hyödyllinen uudistus, mutta sen pitäisi olla vain osa laajempaa ohjelmaa, jolla pyritään hintakilpailukyvyn parantamiseen. On tarpeellista parantaa hintakilpailukykyä myös muilla keinoilla ja harjoittaa palkkainflaation kohtuullistamista, jossa reaalipalkat kasvavat tuottavuuden kasvua hitaammin. Palkkainflaation kohtuullistamista pitäisi harjoittaa kunnes hintakilpailukyky on parantunut riittävästi, tutkija Juha Tervala sanoo.
Alkuperäinen tutkimus Fiscal devaluation in a monetary union on julkaistu Kansainvälisen valuuttarahaston työpaperina.
Yhteyshenkilöt
Lisätietoa:
Tutkija, yliopistonlehtori Juha Tervala, Helsingin yliopisto
Puh. 050 5862968, s-posti juha.tervala@helsinki.fi
---
tiedotteen välitti
Anna Maria Peltonen
tiedottaja
Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme