Pääkaupunkiseudun asemakaavoissa on 6,2 miljoonaa k-m2 liike- ja toimistotilavarantoa
24.6.2015 08:54:17 EEST | HSY | Tiedote
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n tuottama Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 esittelee asemakaavavarantoa ja maankäyttöön liittyviä tunnuslukuja. Katsauksen mukaan pääkaupunkiseudun eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan voimassa olevissa asemakaavoissa oli tammikuussa 6,2 miljoonaa kerrosneliömetriä liike- ja toimistotilalle asemakaavoitettua kerrosalaa käyttämättä. Varanto jakautuu melko tasaisesti Espoon, Helsingin ja Vantaan kesken. Luvussa ovat mukana sekä tyhjien että vajaasti rakennettujen tonttien varanto.
Liike- ja toimistotilan kaavoitus oli ripeää vuonna 2014, jolloin liike- ja toimistotilalle tarkoitetun lainvoimaistuneen kerrosalan määrä oli yli 800 000 kerrosneliömetriä. Liike- ja toimistotilavarannon määrä on kasvanut yli puolella miljoonalla kerrosneliömetrillä syksyn 2013 tilanteeseen verrattuna.
Asumisen kerrostalovaranto on kasvanut erityisesti Helsingissä
Pääkaupunkiseudulla asumisen varantoa oli tammikuussa kaikkiaan hieman yli 7 miljoonaa kerrosneliömetriä. Täysin tyhjillä tai melkein tyhjillä tonteilla asumisen varannon määrä oli hieman alle 4 miljoonaa kerrosneliömetriä. Koko asumisen varannosta kerrostalovarannon osuus oli noin 2,7 miljoonaa kerrosneliömetriä. Täysin tai melkein tyhjillä tonteilla varanto jakautui lähes tasan pientalo- ja kerrostalovarannon kesken.
Syksyn 2013 tilanteeseen verrattuna kerrostalovarannon määrä on kasvanut erityisesti Helsingissä. Huomattavia kerrostalovarantokeskittymiä on esimerkiksi Laajasalossa, Kalasatamassa ja Länsisatamassa. Pientalovaranto jakautuu alueellisesti huomattavasti tasaisemmin ympäri pääkaupunkiseutua.
Asumiseen kaavoitettuja tontteja riittää noin neljäksi vuodeksi
Tyhjien ja melkein tyhjien asumiseen kaavoitettujen tonttien varannon arvioitu ajallinen riittävyys on noin neljä vuotta, mikäli asuntotuotanto noudattelisi Helsingin seudulla voimassa olevan MAL-aiesopimuksen asuntotuotantotavoitteita.
Asumisen varantoa on absoluuttisin luvuin mitattuna eniten Helsingissä ja vähiten Kauniaisissa. Kun varannon määrä suhteutetaan MAL-aiesopimuksen asuntotuotantotavoitteisiin, on Helsingissä varannon ajallinen riittävyys kuitenkin seudun vähäisin. Helsingissä varannon ajallinen riittävyys on alle neljä vuotta tyhjillä tai melkein tyhjillä tonteilla, vaikka laskennallinen varanto otettaisiin kokonaisuudessaan käyttöön.
Varannon käyttöönotettavuus riippuu monista tekijöistä, kuten maanomistajien halukkuudesta käyttää asumiselle kaavoitettuja tontteja rakentamiseen. Kaupunkien omilla toimenpiteillä käyttöönotettavissa oleva varannon määrä vaihtelee sen mukaan, kuinka suuri osa varannosta on kaupungin omistamalla maalla. Pääkaupunkiseudun kunnat omistavat suurimman osan tyhjien ja melkein tyhjien asuintonttien varannosta. Toiseksi suurin omistajaryhmä on yksityishenkilöt ja perikunnat. Pientalovarannosta suurin osa on yksityishenkilöiden tai perikuntien omistuksessa, kun taas kerrostalovaranto on pääasiallisesti kuntien omistuksessa.
Tonttivarantokatsauksen lähdeaineistona käytetään HSY:n tuottamaa SeutuRAMAVA-aineistoa, jonka viimeisin poikkileikkaus kuvaa tilannetta tammikuussa 2015. Kahdesti vuodessa tuotettava SeutuRAMAVA-aineisto sisältää kaavayksikkötasoista paikkatietoa pääkaupunkiseudulla voimassa olevista asemakaavoista. Tonttivarantokatsaus tuotetaan vuosittain. SeutuRAMAVA-aineisto on saatavilla HSY:n kotisivuilta kaupunginosatasolle yleistettynä avoimena datana.
Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015
Lisätietoja: erityisasiantuntija Heikki Levola, puh. 050 368 8881, heikki.levola@hsy.fi
Tietoja julkaisijasta
HSYIlmalantori 1
00240 Helsinki
09 1561 2110 (palvelemme ma, ke ja pe klo 8.30–15.30, ti klo 8.30–11.00 sekä to klo 13.00–15.30)http://www.hsy.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HSY
Taloyhtiöt on rakennettu ilmastoon, jota ei enää ole12.5.2026 09:10:00 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutos on muuttanut merkittävästi niitä olosuhteita, joihin valtaosa suomalaisista taloyhtiöistä on aikanaan rakennettu. Pitkittyneet hellejaksot sekä lisääntyneet sade- ja sulamisvedet haastavat kiinteistöjen kuntoa ja arvoa sekä asumismukavuutta. HSY:n koordinoimassa Taloyhtiöt muuttuvassa ilmastossa (TALVI) -hankkeessa on kehitetty maksuttomia työkaluja, jotka auttavat taloyhtiöitä varautumaan ilmastonmuutokseen käytännönläheisesti.
Harmittomilta tuntuvat vaaralliset jätteet voivat aiheuttaa vaaratilanteita Sortti-asemilla11.5.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Väärin lajitellut vaaralliset jätteet, kuten akut, paristot ja aerosolipullot, voivat aiheuttaa tulipaloja ja vaaratilanteita Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n Sortti-asemilla sekä jätteen kuljetuksen ja käsittelyn aikana. Siksi vaaralliset jätteet ja akulliset sähkölaitteet tulee aina toimittaa asianmukaisiin keräyspisteisiin. Kodin vaaralliset jätteet voi tuoda Sortti-asemille maksutta.
Vettä voi käyttää taas normaalisti Pohjois-Espoon alueella30.4.2026 07:51:06 EEST | Tiedote
Terveydensuojeluviranomainen on purkanut keittokehotuksen Pohjois-Espoon alueella 30.4.2026 klo 7.30. Vesinäytteet ovat puhtaat, joten vettä voi jälleen käyttää normaalisti.
Juomaveden keittokehotus jatkuu Pohjois-Espoon alueella29.4.2026 14:24:57 EEST | Tiedote
Juomavesi täytyy edelleen keittää Pohjois-Espoossa. Keittokehotus koskee seuraavia alueita: Juvanmalmi, Kalajärvi, Lahnus, Luukki, Korpilampi, Niittymäki, Odilampi, Perusmäki, Pirttimäki ja Punametsä.
Juomavesi on keitettävä Pohjois-Espoon alueella28.4.2026 22:24:53 EEST | Tiedote
Terveydensuojeluviranomainen on antanut vedenkeittokehotuksen 28.4.2026 klo 22 alkaen seuraaville alueille: Juvanmalmi, Kalajärvi, Lahnus, Luukki, Korpilampi, Niittymäki, Odilampi, Perusmäki, Pirttimäki, Punametsä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme