Sosiaalietuudet kartuttavat eläkettä
9.8.2012 10:00:00 EEST | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Eläkettä kartuttavia sosiaalietuuksia ovat esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, työttömän ansiopäiväraha, kuntoutusraha, sairauspäiväraha sekä tapaturma- ja liikennevakuutuslakien ansionmenetyskorvaus. Myös opiskelusta karttuu eläkettä, jos tutkinnon suorittaa valmiiksi.
- Nämä työuran aikana esiintyvät "palkattomat jaksot" kartuttavat työeläkettä keskimäärin vähän verrattuna työssä käyntiin. Joidenkin kohdalla vaikutus eläkkeeseen on kuitenkin merkittävä. Lisäksi sosiaalietuuksien saajien määrä on erittäin suuri, Kannisto painottaa.
Sosiaalietuuksista eläkettä jo 2,3 miljoonalle
Eläketurvakeskuksen tuoreiden tilastolukujen mukaan vuosina 2005-2011 noin 2,3 miljoonaa 18-68 vuotiasta on saanut työeläketurvaa kartuttavaa sosiaalietuutta. Näistä henkilöistä noin 1,24 miljoonaa on saanut useampaa kuin yhtä etuutta.
Vuonna 2011 työeläkettä kartuttavia sosiaalietuuksia sai hieman alle 900 000 henkilöä. Yleisin syy työeläkettä kartuttavan sosiaalietuuden saamiseen oli työttömyys, joka kosketti noin puolta miljoonaa suomalaista. Työttömyyspäiviä henkilöä kohti oli keskimäärin 135. Toiseksi yleisin oli lapsen hoitaminen, josta eläkettä kartuttavaa sosiaalietuutta sai 220 000 henkilöä. Kolmanneksi yleisin oli sairastaminen, 166 000 henkilöä.
- Muutamaa tervaskantoa lukuun ottamatta jokainen meistä on työuransa aikana useampia jaksoja työelämän ulkopuolella. Moni huomaa näistä jaksoista kertyneen eläkettä vasta kun tutustuu työeläkeotteeseensa, kehityspäällikkö Jari Kannisto sanoo.
Työeläkeotteella on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana kaikki työeläkkeeseen vaikuttavat tiedot. Eläkearviossa on sekä yksityisen että julkisen työnantajan palveluksessa ja yrittäjätoiminnasta kertynyt eläke.
Otteella on mukana myös sosiaalietuuksien ja opiskelun perusteella kertynyt eläke vuodesta 2005 eteenpäin. Työeläkeotteen tiedot perustuvat edellisen vuoden loppuun mennessä ilmoitettuihin tietoihin.
FAKTA - Työeläkettä kartuttaneet sosiaalietuudet vuonna 2011
| Sosiaalietuuden syy | Etuudensaajien lukumäärä | Kaikki yhteensä | |
| Miehet | Naiset | ||
| Lapsenhoito | 66 391 | 156 130 | 222 521 |
| Sairaus | 77 548 | 89 138 | 166 686 |
| Työttömyys | 269 876 | 243 165 | 513 041 |
| LITA * | 21 552 | 12 448 | 34 000 |
| Kuntoutus | 12 066 | 20 214 | 32 280 |
| Aikuiskoulutus | 2 388 | 8 820 | 11 208 |
| Vuorotteluvapaa | 5 185 | 11 545 | 16 730 |
| Myönnetyt etuudet yhteensä | 455 006 | 541 460 | 996 466 |
| Kaikki henkilöt yhteensä ** | 415 738 | 477 969 | 893 707 |
| * Liikenne- ja tapaturmavakuutuksen tapahtumat | |||
| ** Osalle henkilöistä myönnetty enemmän kuin yksi sosiaalietuus | |||
Lähde: ETK
FAKTA - Työeläke osana sosiaaliturvaa, sosiaalietuudet osana työeläkettä
Suomen sosiaaliturvan tavoitteena on turvata yksilölle perusturva kaikissa elämäntilanteissa. Perusturva rakentuu sosiaalivakuutuksen varaan. Sosiaalivakuutusta ovat esimerkiksi lakisääteinen työeläkevakuutus, sairausvakuutus, tapaturmavakuutus ja työttömyysvakuutus.
Sosiaalivakuutuksen etuuksista toiset perustuvat ansiotyöhön ja toiset Suomessa asumiseen. Työn tekeminen oikeuttaa etuuksiin, joiden taso määräytyy työansioiden mukaan. Näitä etuuksia Suomessa ovat työeläkkeet ja ansiosidonnaiset päivärahat.
Työeläkkeen tasoon vaikuttavat työansiot, jotka voivat vaihdella yksilön elämänkaaren aikana paljonkin. Tyypillisiä syitä ansioiden muutokseen ovat työttömäksi joutuminen, vakava sairastuminen, opiskeleminen ja vanhempainvapaiden pitäminen.
Työuran perusteella pieneksi jäävää eläkettä kompensoidaan kansaneläkkeellä ja sosiaalietuuksista karttuvilla eläkkeenosilla.
FAKTA - Etuuksista karttuu eläkettä 1,5 prosenttia
Vuoden 2005 alusta alkaen tietyistä työelämän ulkopuolista jaksoista sekä sosiaalietuuksista on karttunut työeläkettä 1,5 prosenttia. Sosiaalietuuksista kertyvän työeläkkeen perusteena on etuutta edeltävän ajan verotettu palkka tai yrittäjälle vahvistettu työtulo. Eläkekarttuma lasketaan seuraavasti:
• äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausilta 117 % siitä ansiosta, josta päiväraha on laskettu
• työttömyyspäivärahan ajalta 75 % ja vuorotteluvapaan ajalta 55 % siitä ansiosta, josta päiväraha tai korvaus on laskettu
• kuntoutusrahan, sairauspäivärahan, tapaturma- ja liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvauksen ajalta 65 % siitä ansiosta, josta korvaus on laskettu
• opiskeluajalta, jos opiskelija suorittaa korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon tai ammatillisen perustutkinnon ja alle 3-vuotiaan lapsen hoitoajalta ansioksi katsotaan 675,98 euroa/kk (vuoden 2012 tasossa). Eläkkeen karttuminen lapsen hoidosta edellyttää, että vanhemmalle on maksettu kotihoidontukea.
Mitä enemmän henkilö on pois työelämästä, sitä pienemmäksi jää hänen työeläkkeensä. Sosiaalietuuksista kertyy kuitenkin työeläkettä, kunhan työuransa aikana on saanut työeläkevakuutettua ansiotuloa yhteensä 16 223,61 euroa (vuoden 2012 tasolla).
Eläkettä ei kerry sosiaalietuuksista sen jälkeen, kun henkilö on siirtynyt eläkkeelle. Esimerkiksi eläkevuosina suoritettu tutkinto ei kasvata eläkepottia lisää.
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Jari Kannisto
, puh. 029 411 2232, jari.kannisto(at)etk.fi
Eläkeasiantuntija Terhi Piitulainen
, puh. 029 411 2391, terhi.piitulainen(at)etk.fi
Tietoja julkaisijasta
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionsförvaltningen i Finland pålitligast i världen än en gång – i helhetsjämförelsen är Finland på nionde plats20.10.2026 07:01:00 EEST | Pressmeddelande
Finland fick igen de bästa poängen för pensionsförvaltningens tillförlitlighet i den internationella jämförelsen Marsh CFA Institute Global Pension Index. Finlands sammanlagda poäng ökade lite, men placeringen sjönk med ett pinnhål till nionde plats. De andra nordiska länderna klarade sig också bra i jämförelsen.
Suomen eläkehallinto jälleen maailman luotettavin – kokonaisvertailussa Suomi yhdeksäs20.10.2026 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sai jälleen parhaat pisteet eläkejärjestelmän hallinnon luotettavuudesta kansainvälisessä Marsh CFA Institute Global Pension Index -vertailussa. Suomen kokonaispisteet nousivat hieman, mutta sijoitus laski yhdellä sijalla yhdeksänneksi. Myös muut Pohjoismaat pärjäsivät vertailussa hyvin.
Pensionen växer snabbast under toppåren i arbetslivet – följ din pensionstillväxt på arbetspensionsutdraget1.9.2026 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetspensionen tillväxer i olika takt i olika åldrar, eftersom inkomsterna i allmänhet ökar med åldern. Femtioåringar tjänar i genomsnitt in dubbelt så mycket arbetspension på ett år som 25-åringar. Arbetspensionsutdraget visar hur mycket du har tjänat in och hjälper dig att få en uppfattning om hur stor din pension kommer att bli. Pensionens storlek beror på arbetsinkomsterna och tiden i arbetslivet.
Eläke kasvaa nopeimmin työuran huippuvuosina – seuraa omaa kertymääsi työeläkeotteelta1.9.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Työeläke kertyy eri tahtiin eri ikäisillä, koska ansiot yleensä kasvavat iän myötä. Viisikymppiselle kertyy vuodessa työeläkettä keskimäärin kaksinkertainen määrä 25-vuotiaaseen verrattuna. Työeläkeote näyttää oman kertymäsi ja auttaa hahmottamaan tulevaa eläkettä. Eläkkeen suuruuteen vaikuttavat työansiot ja työuran pituus.
Största delen av dem som tagit ut partiell ålderspension är nöjda med sitt val – ekonomin och hälsan är de vanligaste orsakerna till att söka27.8.2026 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Kring 90 procent av dem som tagit ut partiell ålderspension är nöjda med sitt val. De vanligaste orsakerna till att ta ut pensionen är att det är ekonomiskt lönsamt och att man är osäker på sin hälsa och sin återstående livstid. Pensionsskyddscentralen (PSC) har nu för första gången utrett erfarenheterna bland dem som tagit ut partiell ålderspension i en omfattande enkätundersökning.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme