Suomalaistutkimus kyseenalaistaa yleisimmän polvikirurgisen operaation hyödyn

Suomalaisessa FIDELITY (Finnish Degenerative Meniscal Lesion Study) -tutkimuksessa polven rappeumaperäisen nivelkierukkarepeämän leikkaushoitoa verrattiin lumekirurgiaan. Vuoden kuluttua toimenpiteestä leikkausryhmään ja lumeryhmään kuuluneet olivat yhtä vähäoireisia ja tyytyväisiä polvensa tilanteeseen.

– Tulosten perusteella on selvää, että leikkaus ei näissä tapauksissa ole tehokas hoitomuoto. Vaikea kuvitella, että näin selkeä tulos ei johtaisi merkittäviin muutoksiin hoitokäytännöissä, toteavat dosentti Teppo Järvinen Helsingin yliopistosta ja yliopistollisesta sairaalasta sekä ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Raine Sihvonen Tampereen Hatanpään sairaalasta.

Polvivaivat – sekä vammoista että ikääntymismuutoksista aiheutuvat – ovat hyvin yleisiä ja kuormittavat paljon terveydenhuoltoa. Yleisin hoitoa vaativa löydös polvessa on nivelkierukan repeämä, jonka hoidoksi on vakiintunut polven tähystyksessä tehtävä kierukan revenneen osan poistoleikkaus.

– Tästä leikkauksesta on tullut yleisin tuki- ja liikuntaelinkirurginen leikkaustoimenpide, ja itse asiassa kaihileikkauksen jälkeen yleisin kirurginen toimenpide lähes kaikissa länsimaissa. Suomessa kierukan osapoistoja tehdään vuosittain lähes 12 000 ja USA:ssa noin miljoona, Sihvonen kertoo.

Yhden nivelkierukkaleikkauksen hinta on Suomessa noin 2 000 euroa, ja sen jälkeen potilas saa noin kolmen viikon sairausloman, jonka hinnaksi lasketaan noin 7 500 euroa. Vuositasolla näihin leikkauksiin liittyvät kustannukset ovat Suomessa pitkälti yli 100 miljoonaa euroa.

Suurin osa hoidetuista kierukkarepeämistä on degeneratiivisia eli rappeumaperäisiä: repeämän syy ei siis ole terveeseen kierukkaan kohdistunut poikkeava tapaturma, vaan polven normaali ikääntyminen.

Jo aiemmissa satunnaistetuissa tutkimuksissa on osoitettu, ettei polven tähystysleikkauksella voida helpottaa potilaan oireita silloin, kun hän kärsii nivelrikosta – olipa kysymyksessä kierukkarepeämä tai ei – ja tämän tutkimustiedon seurauksena nivelrikkopolvien tähystystoimenpiteet ovat vähentyneet. Samaan aikaan kuitenkin kierukan osapoistot ovat lisääntyneet merkittävästi, vaikka näyttö toimenpiteen vaikutuksesta potilaan oireisiin on puuttunut.

 FIDELITY -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää onko tähystyksessä tehty kierukan osapoisto (artroskooppinen resektio) tehokas hoito potilaan oireisiin silloin, kun oireet johtuvat degeneratiivisesta kierukkarepeämästä.

 Tutkimukseen osallistui146 potilasta, iältään 35 - 65-vuotiaita. Heidät satunnaistettiin joko revenneen kierukan osapoistoon tai lumekirurgiaan, jolloin suoritettiin simuloitu toimenpide. Simuloidussa toimenpiteessä potilaan polvea liikuteltiin ja instrumentteja käytettiin polven ulkopuolella, jolloin potilaalle syntyi mielikuva normaalista toimenpiteestä. Potilas, hänen hoitoonsa myöhemmin osallistuneet henkilöt ja tuloksia analysoineet tutkijat eivät tienneet kuuluiko potilas leikkaus- vai lumehoitoryhmään.

 Vuoden kuluttua leikkauksesta potilailta selvitettiin polven paranemista, oireiden esiintymistä ja heidän tyytyväisyyttä hoitoon ja sen tuloksiin. Potilailta kysyttiin myös, kumpaan hoitoryhmään he arvelivat kuuluvansa sekä olisivatko he halukkaita uudelleen valitsemaan saamansa hoidon, jos olisivat vuoden takaisessa tilanteessa.

Molemmissa ryhmissä suurin osa potilaista oli tyytyväinen polvensa tilanteeseen ja koki polvensa paremmaksi kuin ennen toimenpidettä. Kierukan osapoiston jälkeen 93 prosenttia potilaista olisi valinnut saman hoidon uudelleen, lumetoimenpiteen jälkeen 96 prosenttia.

– Näiden tulosten perusteella on syytä kyseenalaistaa nykyinen hoitolinja, jossa rappeumaperäisen polven oireiluun tarjotaan hoidoksi kierukan osapoistoa – näyttää ilmeiseltä, että leikkauksen sijasta näiden potilaiden hoidon pitäisi perustua lihasharjoitteluun ja kuntoutukseen, Järvinen sanoo.

– Tehottomaksi osoittautuneiden toimenpiteiden lopettamisella vältetään Suomessa yli 10 000 turhaa leikkausta vuosittain, Sihvonen huomauttaa.

Lisätietoja:

Dosentti Teppo Järvinen
Puh. 0400 246 426
Sähköposti: teppo.jarvinen@helsinki.fi

Erikoislääkäri Raine Sihvonen
Puh. 040 735 1674
Sähköposti: raine.sihvonen@fimnet.fi 

FIDELITY-tutkimushankkeessa ovat olleet mukana Helsingin, Kuopion ja Turun yliopistolliset sairaalat, Tampereen Hatanpään sairaala, Jyväskylän keskussairaala ja THL.

Tutkimus julkaistaan New England Journal of Medicine -lehdessä 26.12.2013.

Viite: Raine Sihvonen, Mika Paavola, Antti Malmivaara, Ari Itälä, Antti Joukainen, Heikki Nurmi, Juha Kalske ja Teppo LN Järvinen: Arthroscopic Partial Meniscectomy versus Sham Surgery for a Degenerative Meniscal Tear. NEJM 26 Dec, 2013.

*************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto
050 406 20143, paivi.m.lehtinen@helsinki.fi