Yli 1000 lasta turvakodissa viime vuonna

Ensi- ja turvakotien liiton turvakodeissa oli viime vuonna 953 naista, 52 miestä ja 1153 alle 18-vuotiasta lasta, yhteensä 2158 henkilöä. Edellisvuonna apua saavien määrää oli 2300. Vähenemiseen vaikutti Espoon ja Porin päätökset lopettaa turvakotien käyttö vuoden 2013 alusta alkaen. Toiminnassa olevissa 12 turvakodissa avunsaajien määrä kasvoi 10 prosenttia. Tämä ei kerro väkivallan lisääntymisestä vaan ennen kaikkea siitä, että väkivalta tunnistetaan paremmin ja apua tarvitsevat osataan ohjata turvakotiin.

Apua hakivat eniten 20−35 -vuotiaat äidit

Eniten apua hakivat 20–35-vuotiaat pienten lasten äidit, jotka tulivat turvakotiin useimmiten lastensa kanssa. Heitä uhkasi useimmiten entinen tai nykyinen kumppani. Lähes joka viides oli eronnut tai ero oli vireillä.  
Turvakotiin tulijoista lähes puolet oli kokenut fyysistä väkivaltaa esimerkiksi lyömistä tai potkimista. Seksuaalisen väkivallan ilmoitti turvakotiin tulosyyksi joka kymmenes. Henkisen väkivallan osuus oli merkittävä, sillä kaksi kolmasosaa turvakotiin tulijoista oli kokenut esimerkiksi uhkailua, alistamista tai nimittelyä. Joka viides oli joutunut kotonaan eristetyksi.
Turvakodissa asuttiin keskimäärin alle kaksi viikkoa. Yli 10 prosenttia asui turvakodissa kuukauden tai pidempään. Vain muutama prosentti oli turvakodissa yli 60 vuorokautta. Turvakodissa oloajat ovat pysyneet suhteellisen muuttumattomina edellisestä vuodesta.
Väkivallasta selviämien voi kestää useita vuosia ja turvakotijakson jälkeen tarvitaan pitkäkestoista psykososiaalista tukea.

Turvakotiin tulevista lapsista huomattava osa väkivallan kohteena

Usein huoli lapsen turvallisuudesta saa äidin hakemaan apua. Huoli on aiheellinen, sillä väkivalta perheessä vaikuttaa aina myös lasten elämään, vaikka he eivät itse olisi suoraan väkivallan kohteena. Toistuvasti ja paljon väkivaltaa toisiaan kohtaan käyttävät vanhemmat pahoinpitelevät usein myös lapsiaan. Turvakodissa olevista lapsista valtaosa on alle 6-vuotiaita. Lapsista 15 prosenttia oli ollut itse fyysisen väkivallan kohteena ja lähes 70 prosenttia oli kokenut henkistä väkivaltaa tai uhkaa.

Turvakotien rahoitukseen tulossa muutos

Turvakotien toimintaa haittaa rahoituksen epävakaisuus. Tilanne on korostunut viime vuosina, kun kuntien talous on heikentynyt. Vaikka perheväkivalta ei ole vähentynyt, turvakoti voi tällä hetkellä olla tyhjillään jopa kuukausia. Kunnat maksavat turvakodissa olevan perheen kuntoutuksen, mutta tyhjästä turvakodista koituvan taloudellisen riskin kantaa toiminnasta vastaava, voittoa tavoittelematon yhdistys. Turvakotien rahoitus on siirtymässä reilun vuoden kuluttua valtiolle. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että turvakotien määrä lisääntyy ja olemassa olevien turvakotien toiminta ei ole enää riippuvainen palvelua ostavan kunnan rahatilanteessa. Apua tarvitseville tämä näkyy entistä helpommalla avunsaannilla.

Apua väkivallan kaikille osapuolille

Turvakodeissa ja niiden avopalveluissa tehtävällä työllä autetaan väkivallan kaikkia osapuolia. Väkivaltaa kokeneita tuetaan kriisivaiheessa ja väkivallasta selviytymisessä. Erityistä huomiota kiinnitetään väkivaltaa kokeneiden lasten auttamiseen. Lapsille tarjottu tuki on korjaavaa että ennaltaehkäisevää työtä, jonka tavoitteena on lapsen selviytymisen lisäksi katkaista sukupolvelta toiselle jatkuva väkivaltakierre.
Turvakotien Jussi-työ sekä Lyömätön Linja Espoossa tarjoavat väkivallan tekijöille ammatillista apua väkivallan katkaisemiseksi ja sen ehkäisemiseksi.

Ensi- ja turvakotien liitto on valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, joka tukee haavoittavissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä ehkäisee perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa. Liitto toimii 29 jäsenyhdistyksensä keskusjärjestönä. Turvakotien lisäksi jäsenyhdistykset ylläpitävät 11 ensikotia ja 6 päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ensikotia. Osa yhdistyksistä keskittyy avopalveluihin.