Rehn: Jätämme aikamoisen velan tulevien sukupolvien maksettavaksi

EU:n julkinen velka on vuonna 2008 alkaneen talouskriisin aikana noussut 60 prosentista 90 prosenttiin alueen bruttokansantuotteesta, ja euroalueella julkinen velkataakka on jo 95 prosenttia kansantuotteesta. Rehnin mukaan tilanne alkaa nyt kuitenkin rauhoittua.

”Julkinen velka on tasapainottumassa ja kääntynyt Eurostatin tuoreiden tilastojen mukaan laskuun. Tärkeintä on, että unionin sääntöuudistuksen jälkeen talouspolitiikka ei toimi vain teoriassa vaan myös käytännössä”, sanoi Hyvinvointi haastaa talouspolitiikan -seminaarissa Euroopan ajankohtaisista talousaiheista alustanut Rehn.

Rehn muistutti, että ennusteiden mukaan Euroopan unionin talouskasvu on tälle vuodelle noin puolentoista prosentin talouskasvu, ensi vuodelle vajaat pari prosenttia.

”Huolestuttavaa kuitenkin on, että Suomi on Euroopan hitaimmin kasvavia maita. Meillä on vaikeuksia pysyä Euroopan talouden kasvutahdissa”, Rehn sanoi.

Rehnin mukaan Suomen on etsittävä uusia kasvualoja ja kasvun moottoreita erityisesti energia- ja ympäristöalalta.

”Ei riitä, että luomme kestävälle kasvulle mahdollisuuksia vain Euroopassa, vaan meidän pitää vaikuttaa maailmanlaajuisesti. Se onnistuu vain, jos toimimme EU:ssa yhtenäisenä toimijana: siten voimme muokata globaaleja rakenteita maailmantaloudessa ja politiikassa – ja turvata eurooppalaisen hyvinvoinnin.”

Sitran seminaarin aiheina olivat kestävä talouspolitiikka Euroopassa sekä keskustelu siitä, voisiko perustulon kaltainen osallisuustulo ratkaista työn kysyntään, toimeentuloon ja hyvinvointiin liittyviä ongelmia Suomessa.

”Haluamme nostaa osallisuustulon syvällisempään keskusteluun, koska se on hyvä esimerkki käytännön toimintamallista monien haasteiden ratkaisemiseksi. Osallisuustulo liittää perinteiseen perustulokeskusteluun yhden uuden ulottuvuuden: se rakentaa hyvinvointia osallisuuden, omatoimisuuden ja merkityksellisyyden perustalta”, sanoi tilaisuudessa puhunut Sitran yliasiamies Mikko Kosonen.

Sitran Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssien osallistujat ovat määritelleet osallisuustulon yhdeksi talouspolitiikan tärkeimmistä kehityskohteista. Osallisuustulon käsite pohjautuu ajatukseen perustulosta, mutta lisää siihen osallistumisesta ja merkityksellisestä tekemisestä syntyvän hyvinvoinnin. Osallisuustulo takaisi kansalaisille tietyn perustulon, mutta edellyttäisi vastineeksi merkityksellistä ja yleishyödyllistä tekemistä, kuten omaishoitoa, lastenhoitoa, naapuriapua tai järjestötyötä.

Seminaariin osallistuneiden kesken osallisuustulo herätti paljon keskustelua – niin puolesta kuin vastaankin.

”Osallisuustulo on uusi käsite ja rohkea keskustelunavaus, joka voisi auttaa ratkomaan monia ongemia, kuten kestävyysvajetta, alhaista työllisyysastetta ja kannustinloukkuja. Nyt meillä esimerkiksi käytettävissä olevat tulot eivät monessa tapauksessa juuri kasva, kun työtön siirtyy työelämään”, sanoi Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Ohto Kanninen.

Myös ajatushautomo Liberan tutkimusjohtaja Elina Lepomäki kannatti järjestelmän muuttamista kannustavampaan suuntaan.

”Me olemme esittäneet ratkaisuksi yksinkertaisempaa perustiliä, joka kannustaa ottamaan vastaan mitä tahansa työtä. Se olisi yksinkertaisempi ottaa käyttöön, koska sen ympäriltä ei tarvitse romuttaa paljonkaan muita järjestelmiä, kuten eläkejärjestelmää tai verotusta, vaan se on puhtaasti sosiaaliturvaan liittyvä uudistus”, Lepomäki arvioi.

Seminaarin paneelikeskusteluun osallistunut kansanedustaja, perustulon tunnettu puolestapuhuja Osmo Soininvaara sanoi ymmärtävänsä, mistä osallisuustuen vastikkeellisuuden ajatus kumpuaa, mutta piti sitä käytännössä mahdottomana toteuttaa tai valvoa. Sen sijaan vastikkeetonta perustuloa pitäisi Soininvaaran mukaan ehdottomasti kokeilla.

”Perustulon pitäisi olla pienipalkkaisten ihmisten subventiomuoto. Jos joku pystyy ansaitsemaan vain 80 prosenttia tarvittavasta toimeentulosta itse, yhteiskunnan kannattaa maksaa jäljelle jäävät 20 prosenttia eikä 100 prosenttia, kuten nykyjärjestelmä tekee. Meidän vanha sosiaaliturvamallimme sopii paperitehtaaseen, ei nykyiseen silpputyön maailmaan”, Soininvaara sanoi.

Sitran kurssin alumni, Tevan toimitusjohtaja, Suvi-Anne Siimes puolestaan kannatti osallisuustulon kaltaista mallia, sillä hän uskoo työn olevan ihmiselle tärkein yhteiskunnallisen osallistumisen muoto.

”Osallisuustulo voisi toimia siltana toimettomuudesta osallisuuden maailmaan”, Siimes kiteytti.

Rohkeiden yhteiskunnallisten kokeilujen puolesta puhuivat sen sijaan kaikki paneeliin osallistuneet keskustelijat. Ohto Kannisen mukaan politiikassa pitäisi ottaa mallia lääketieteestä, jossa hoidon onnistumista arvioidaan plasebohoitoa saavan verrokkiryhmän avulla.

”Sosiaaliturvan uudistusta pohtineessa Sata-komiteassa ehdotettiin tällaisia politiikkakokeiluja, mutta niiden todettiin olevan ristiriidassa perustuslain kanssa – mikä on aivan tolkuton tilanne. Lääketieteelliset kokeilut, joissa ihminen ei saakaan parantavaa lääkettä, loukkaa ihmisen perusoikeuksia minusta kyllä enemmän”, Soininvaara totesi ja sai yleisön remahtamaan nauruun.

Sitra on järjestänyt talouspolitiikan johtamiskoulutusta vuodesta 1977–2005 ja aloittanut viime keväänä koulutuksen uudelleen painottaen ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden kriteerit täyttävää uudenlaista talouspolitiikkaa. Kursseille on osallistunut asiantuntijoita, poliitikkoja, virkamiehiä, yritysjohtajia, kulttuurin, median ja järjestöjen edustajia ympäri Suomea.

Lisätietoja:

Eeva Hellström
johtava asiantuntija, yhteiskunnallinen koulutus
puh. +358 294 618 276
eeva.hellstrom@sitra.fi