Mediainfo Oulussa 11.2. Vainon kokija ja auttajat kertovat miten uusi vainolaki toimii

Vainon kokija ja auttajat kertovat miten uusi vainolaki toimii

Eron jälkeinen vainoaminen muuttui vuoden alussa kriminalisoitavaksi mikä tarkoittaa sitä, että toistuva uhkailu, seuraaminen, tarkkailu tai muu vainoaminen on nyt rangaistavaa.
Tiedotustilaisuudessa kuullaan, mitä vainon kohteeksi joutunut toivoo lakimuutokselta sekä vainottuja auttavien järjestöjen (Oulun ensi- ja turvakoti ry sekä Viola – väkivallasta vapaaksi ry) ajatuksia siitä, miten vainottujen oikeusturva muuttui sekä Rikosoikeuden professori Matti Tolvasen ajatuksia vainon rikosoikeudellisesta näkökulmasta.
Tiedotustilaisuudessa julkaistaan myös Suomen ensimmäinen digitaalisen vainon torjuntaa käsittelevä opaskirja, jonka on Jennifer Perryn kirjasta Suomen oloihin kääntänyt ja soveltanut hanketyöntekijä Ulla Valtonen.
- Monenlaiset digitaaliset sovellukset kuuluvat arkipäiväämme automaattisesti. Hyödymme teknologiasta monin tavoin, mutta samalla teknologian käyttö altistaa vainon kohteena olevan henkilön monille riskeille. On tärkeää, että vainon uhrit ja heidän tukenaan olevat ammattihenkilöt ymmärtävät, teknologia toimii, kuinka se altistaa riskeille ja kuinka noita riskejä voidaan vähentää, sanoo Valtonen.
Tiedotustilaisuuden avaa kansanedustaja Pauliina Viitamies, joka teki eduskunta-aloitteen vainon kriminalisoimisesta.

Oulussa autetaan väkivaltaisen vainon kohteeksi joutuneita

Tähän asti jokainen lähestymiskieltorike tai uhkaus on käsitelty omana rikkomuksena ja rangaistukset ovat olleet korkeintaan sakkoja.  Lakiuudistuksen myötä vainoamisesta tuli virallisen syytteen alainen rikos, jossa yksittäisiä tekoja arvioidaan kokonaisuutena. Tämä parantaa vainottujen oikeusturvaa merkittävästi.

Oulun ensi- ja turvakotiyhdistys on valtakunnallisesti vainon uhreja auttava järjestö. Yhteydenottoja tulee vuosittain kymmeniä. Uutena toimintamuotona on käynnistynyt Varjo-hanke, joka keskittyy eron jälkeisen, väkivaltaisen vainon kohteena olevien turvallisuuden lisääntymiseen ja vainoamisen ehkäisemiseen.  Viisivuotinen hanke toteutetaan yhteistyössä mikkeliläisen Viola-väkivallasta vapaaksi ry:n kanssa ja sen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (Ray).
– Tällä hetkellä tärkeintä on lisätä vainoamisen tunnistamiseen liittyvää tietoa. Eron jälkeinen vainon vaarallisuus tulee usein mitätöidyksi, kun se nimetäänkin huoltajuusriidaksi tai ylipäätään vaikeaksi avioeroksi. Vainoaminen traumatisoi aina uhrin ja usein siihen sisältyy myös vakavan fyysisen väkivallan uhka. Vainon monimuotoisuus sekä sen kohdistuminen myös uhrin läheisiin, tekee siltä suojautumisen erityisen vaikeaksi. Väkivaltainen vaino jatkuu usein vuosia ja voi myös vakavoitua jatkuessaan, joten tilanteeseen pitää havahtua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Uhrit kertovat lykänneensä jo pelkän eropäätöksen tekemistä ehkä vuosia väkivallan uhan vuoksi, sanoo hanketyöntekijä Riitta Hannus Oulun ensi- ja turvakotiyhdistyksestä.

”Perinteisen vainoamisen rinnalla käytetään vainoamisen välineenä matkapuhelimia, tietokoneita, sosiaalista mediaa ja paikannusteknologia”

Nykyään useimmissa vainotapauksissa on mukana joitain digitaalisia piirteitä. Perinteisen vainokäyttäytymisen rinnalla käytetään vainoamisen välineenä matkapuhelimia, tietokoneita, sosiaalista mediaa ja paikannusteknologiaa.
Digitaaliset vainomenetelmät jo yksinkin aiheuttavat merkittävää psykologista stressiä, pelkoa ja ahdistusta. Parisuhdevainossa on kysymys perinteisen ja digitaalisen vainon yhdistelmästä, jossa vainon vakavuutta lisäävät tekijän ja kohteen tuttuus sekä mahdollisesti myös pitkä yhteinen elämänhistoria. Suojautumisessa digitaalisia riskejä vastaan kannattaa pitää lähtöoletuksena sitä, että mikäli sinua on kontrolloitu parisuhteen aikana jollain tavoin, sinua vainotaan teknisten sovellusten avulla suhteen päättymisen jälkeen.
– Paras tapa suojautua digitaaliselta vainolta ja häirinnältä on tulla tietoiseksi sekä teknologisista riskeistä että suojautumiskeinoista ja opetella turvalliset digitaaliset viestintätottumukset, Hannus sanoo.

Oulussa järjestetään 11.2. Vainoon liittyvää lainsäädäntöä ja viranomaistoimintaa käsittelevä koulutustilaisuus, johon osallistuu 160 vainon kanssa työskentelevää ammattilaista eri aloilta.