Kauppa ja teollisuus vastaavat ympäristöhaasteeseen

Valtakunnan kattavat ja kahdessa vuodessa rakennettavat uudet kuluttajapakkauksien vastaanottopaikat sijoitetaan liikenteellisesti viisaasti.  Pakkaukset voi jättää kaupassakäynnin yhteydessä vastaanottopisteisiin kuitu-, metalli-  ja lasipakkauksille ja sopivissa paikoissa myös muoville. Suomalaiset asioivat päivittäistavarakaupoissa kahdeksan miljoonaa kertaa viikossa. Rinnalla jatkaa kuntien ja yksityisten ympäristöyritysten järjestämä pakkausjätteen keräys.

Uusi keräyspalvelu kuluttajille pohjaa ympäristöministeriön parhaillaan laatimaan pakkausasetukseen, jonka hallitus vahvistaa lähiaikoina. Verkoston pitää olla toiminnassa vuodesta 2016 lähtien.

Pakkauskeräyksessä 1 500 pistettä kattaisi maan

Tuottajat ovat kirjelmöineet asetusluonnoksesta ympäristöministeri Ville Niinistölle. Kuitupakkausten, metallin ja lasin erilliskeräys toimisi tehokkaimmin 1 500 pisteen verkostolla, mutta ministeriö vaatii 2 200 vastaanottopistettä. Lisäksi tuottajat rakentavat muovipakkauksille täysin uuden vastaanottopisteiden verkoston.

Tuottajien selvitysten mukaan puolentoista tuhannen pisteen verkosto varmistaisi kattavan keräyksen valtakunnallisesti myös haja-asutusalueilla. Ramboll Oy:n selvityksen mukaan jo noin puolella tuhannella pisteellä saavutettaisiin neljä viidesosaa suomalaisista ilman lisää liikennettä.

Kauppojen yhteydessä olevia jo valmiita pisteitä kehitetään uuden valtakunnallisen verkoston mukaisiksi  palvelemaan kuluttajia entistä paremmin. Noin 930 kuluttajapakkausten vastaanottopistettä sijaitsee jo valmiiksi päivittäistavarakauppojen yhteydessä.  Täysin uusia pisteitä kannattaisi rakentaa  570 kappaletta.

Asetusluonnokseen kirjattu ja saannon kannalta perusteettoman laaja verkosto merkitsisi 30 – 40 miljoonan euron lisälaskua elinkeinoelämälle. Lisäksi vielä viime keväänä hallitus oli ilmoittanut pidättäytyvänsä elinkeinoelämälle langetetuista lisärasitteista.

Syksyllä eduskunnan ympäristövaliokunnan mietinnössä syksyllä kansanedustajat kannattivat seurantaa  keräystavoitteiden saavuttamisesta, mutta eivät velvoittaneet tiettyä keräyspisteiden määrää. Asetusta valmisteleva ympäristöministeriö on sitovien velvoitteiden kannalla. Teollisuuden ja kaupan mielestä kuluttajakeräyksen tavoitteista kannattaisi tehdä sitovia vasta kun tiedetään, miten EU:ssa parhaillaan päivitettävänä olevat tavoitteet muuttuvat. Pantillisia ja pantittomia ei myöskään pitäisi erottaa keräystavoitteista, kuten pakkausasetuksessa ehdotetaan.

Kierrätyshyöty karkaisi ulkomaille

Tuottajien mukaan myöskään EU:n läheisyysperiaate ei toteutuisi.  Kierrätysasteen nousu lisää ulkomaille kierrätettäväksi vietävää jätteen määrää ja kierrätyksen taloudellinen aktiivisuus hyödyttäisi ulkomaisia toimijoita, ei Suomea.  Suomesta ei löydy hyötökäyttömahdollisuuksia kaikille kerätyille pakkausmateriaaleille.

Tuottajien arvion mukaan keräyskartongista menisi muihin maihin yli puolet, jätemuovissa on vientiä, ja keräyslasi menee jo nyt valtaosin vientiin.  Lisäkeräyksestä hyötyisivät eniten ulkomaiset toimijat, vaikka mahdollisimman lähellä pitäisi pystyä kierrättämään.  Lisäksi verkkokaupan tuonnissa Suomeen virtaavien pakkauksien määrää ei pystytä edes tilastoimaan, ja alle miljoonan euron yritykset eivät joudu osallistumaan lisäkeräyksen kustannuksiin.

Lisätietoa: Roger Bagge, Suomen Pakkausyhdistys ry:n toimitusjohtaja, puh. 050 917 2056, roger.bagge@pakkaus.com, www.pakkaus.com

Taustaa: Jätelain muutos hyväksytty tammikuussa

Eduskunta hyväksyi jätelain muutoksen  (Laki jätelain 127 ja 152 §:n muuttamisesta (HE 201/2013 vp) tammikuussa. Muutoksien mukaan pakkausten tuottajavastuuta koskevien säännösten siirtymäaikaa pidennetään 1.5.2015 saakka. Käytöstä poistettujen pakkausten kuluttajakeräystä koskevia jätelain säännöksiä sovelletaan pakkausten tuottajiin kuitenkin vasta 1.1.2016 alkaen. Tuotteen ja tuotemerkintöjen valvontaa koskevaan jätelain säännökseen tehtiin täsmennys, joka on tarpeen pakkausten markkinavalvontatehtävän hoitamiseksi. Lait tulivat voimaan 27.1.2014.

Tuottajien oman keräyspisteverkoston suunnittelu jo hyvässä vauhdissa

Keräyspisteverkoston rakentamisessa tärkeimmät lähtökohdat ovat lajittelun helppous kuluttajalle sekä kerätyn materiaalin aito kierrätyskelpoisuus. Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy ja pakkausten  tuottajayhteisöt toteuttavat kuluttajakeräyksen yhdessä. Verkko toteutetaan osin uusilla pisteillä palvelukeskittymissä ja riittävällä määrällä nykyisiä pisteitä, joiden käytöstä sovitaan jätelaitosten kanssa. Suomi jaetaan logistisiin alueisiin, joissa kuljetukset kilpailutetaan.