Suomi tarvitsee 200 000 hehtaaria peltoa ulkomailla

Suomen 2,3 miljoonalta peltohehtaarilta saadaan ruokaa suomalaisille ja ulkomaisille asiakkaille. Maataloustuotteiden ulkomaankauppa ei kuitenkaan ole tasapainossa, vaan Suomi tarvitsee noin 0,2 miljoonaa hehtaaria viljelysalaa ulkomailla. Ala on hieman enemmän kuin pääkaupunkiseudun, Keravan, Mäntsälän, Sipoon ja Tuusulan maapinta-alat yhteensä.

– Suomi tarvitsi yllättävän paljon ulkomaista viljelysalaa jo 1960-luvulla. Huonoina satovuosina tuotiin paljon viljaa, samoin esimerkiksi kahvinjuontikulttuuri näkyi tilastoissa vahvasti. Suomalaisten kulutusta varten on ollut koko ajan käytössä 70 000–90 000 hehtaaria kahviviljelyksiä, sanoo Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksella Suomen ruokatasetta selvittänyt Vilma Sandström.

Maapallon viljelyala laajenee edelleen väestönkasvun ja elintason nousun takia. Uusi peltoala otetaan yleensä metsästä ja usein alueilta, missä on arvokasta metsäluontoa.

– Jossakin vaiheessa on päästävä tasapainoon ja tultava toimeen niillä pelloilla, jotka kerran on raivattu, sanoo dosentti Laura Saikku Suomen ympäristökeskuksesta.

Kun uutta peltoa raivataan varsinkin Etelä-Amerikassa, samaan aikaan esimerkiksi Ukrainassa maanviljely on päässyt rappeutumaan ja laajoja peltoja on hylätty joutomaaksi.

– Olisi hienoa, jos kansainvälistä kauppaa voitaisiin käyttää ympäristönsuojelun apuna. Kunpa esimerkiksi EU auttaisi Ukrainaa ja sen maataloustuotantoa nousemaan jaloilleen. Ukraina sijaitsee viljelyllisesti erittäin suotuisalla alueella, jossa ei tarvitse kaataa metsiä viljelyn tieltä. Nythän meille tuodaan esimerkiksi sikojen rehuksi soijaa, joka on viljelty Brasiliassa. Siellä sademetsää edelleen raivataan viljelykäyttöön, toteaa Vilma Sandströmin työn ohjaaja, professori Pekka Kauppi.

 

Artikkeli Changing impact of import and export on agricultural land use: The case of Finland 1961–2007 on ilmestynyt sarjassa Agriculture, Ecosystems and Environment.

Työn ohjaajana ja kirjoittajana toimi professori Pekka Kauppi ja siihen osallistuivat tutkijat Laura Saikku ja Riina Antikainen Suomen ympäristökeskuksesta ja Laura Sokka VTT:ltä.

Lisätiedot:

Vilma Sandström, Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, puh. 040 744 8183
Laura Saikku, Suomen Ympäristökeskus puh. 040 834 4992
Pekka Kauppi, Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, puh. 040 760 5072