Aivojen synnyttämä sisäinen ääni muokkaa puhehavaintoamme

Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että kuullun puheen synnyttämää aivotoimintaa säätelee kuullun puheen tapaan myös sisäinen puhe eli puheen ajattelu. Yhdessä tarkkaavuuden tilannekohtaisen suuntautumisen kanssa tämä voi selittää esimerkiksi sellaisen ilmiön, että omia ajatuksiaan ”kuunteleva” kumppanimme ei kuule puhettamme. Toisaalta tulokset osoittavat, että ihmisen kuuloaivokuori pystyy ennakoimaan puheeseen liittyvää kuulotietoa hyvin tarkasti - jopa yksittäisten äänteiden tasolla: kun kuultu sanamainen äännejono vastasi sisäisen puheen avulla ennakoitua, kuuloaivokuoren aivovasteet vaimenivat, mutta jos kuultu äännejono erosi ennakoidusta vain yhdellä äänteellä, aivovasteet voimistuivat.

 Tämän tarkkuuden ansiosta kuuloaivokuoren ja aivojen puhealueiden yhteyksiä voidaan käyttää hyödyksi oman puheen monitoroinnissa. Kun kuuloaivokuori pystyy ennakoimaan tuotettavaa puhetta, ihminen voi nopeasti huomata ja korjata väärin sanottuja äänteitä.

 – Tutkimus tukee oletusta, että tällainen puheen monitorointi tapahtuu kahdella aikatasolla: vasen aivopuolisko valvoo lyhyiden yksiköiden kuten äänteiden tai tavujen tuottamista ja oikea aivopuolisko valvoo pitempiä puheen yksiköitä kuten sanoja kokonaisuutena, toteaa tutkijatohtori Sari Ylinen.

 Puheen monitorointiin liittyvät virhesignaalit ovat hyödyllisiä omien virheiden korjaamisessa, ja niillä voi myös olla tärkeä rooli vieraan kielen sanojen ja ääntämisen oppimisessa. Vääränlaiset tai turhat virhesignaalit sen sijaan aiheuttavat puheen häiriöitä, kuten änkytystä. Puheen ennakointi- ja monitorointijärjestelmän ymmärtäminen voi auttaa kehittämään puheen häiriöiden kuntoutusta ja kielenopetuksen menetelmiä.

Lisätietoja tutkimuksesta:

 tutkijatohtori Sari Ylinen, puh. +358 50 4484 170 ja +358 40 7465 669, s-posti sari.ylinen@helsinki.fi