Toimeentulotuki siirrettävä Kelan tehtäväksi ja rahoitettavaksi
KUNTALIITTO TIEDOTTAA
20.3.2014
Julkaistavissa heti
Toimeentulotuki siirrettävä Kelan tehtäväksi ja rahoitettavaksi
Kuntaliitto katsoo, että valtion on tehtävä sitova periaatepäätös perustoimeentulotuen siirrosta kunnilta Kelan tehtäväksi ja valtion rahoitettavaksi. Siirron valmistelu voidaan aloittaa valtiovarainministeriön koordinoimissa kunta-Kela yhteistyön kuntakokeiluhankkeissa. Kokeilujen yhteydessä voidaan hankkia lisätietoja siirron kustannus- ja muista vaikutuksista sekä lainsäädännön muutostarpeista.
Hallituksen rakennepoliittisessa päätöksessä 29.11.2013 on todettu, että hallitus arvioi toimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirtoa Kelalle kehysriiheen mennessä.
- Nykyjärjestelmä on tehoton, sillä kunta tarvitsee toimeentulotuen käsittelyssä samat perustiedot kuin Kela monien muiden etuuksien käsittelyssä. Käytännössä kumpikin toimija käsittelee päätöksenteossaan samoja tietoja, jolloin käytettävä henkilöstöresurssi on merkittävästi suurempi kuin jos yksi taho vastaisi kaikkien toimeentuloon tarvittavien etuuksien käsittelystä, arvioi Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.
- Jos päätöstä ei pystytä tekemään nyt, kuntien on kehitettävä ja uusittava toimeentulotuen hakujärjestelmiään tukemaan sähköistä tiedonsiirtoa, mikä tulee kalliiksi, sanoo Myllärinen.
Kuntaliiton arvion mukaan ainoastaan täysimääräisestä tehtäväsiirrosta koituu aitoja kustannushyötyjä julkiselle taloudelle ja palvelujärjestelmän rakenteille.
- Hyödyt lyhyellä tähtäimellä syntyvät ensisijaisesti työvoimakustannuksista. Pidemmän aikavälin vaikutukset syntyvät tietojärjestelmärakenteiden ja palvelujärjestelmän tehostumisesta sekä kuntien sosiaalityön resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä vaikuttavaan sosiaalityöhön. Kuntaliiton alustava arvio kunnan henkilöstöresurssien pienenemisestä syntyvälle säästölle on 80-110 miljoonaa euroa vuodessa, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Ellen Vogt.
Toimeentulotuki on alun perin tarkoitettu tilapäiseksi ja viimesijaiseksi tueksi. Nykyisin suuri osa toimeentulotukea hakevista ihmisistä hakee säännöllisesti toimeentulotukea koska esimerkiksi työttömyysturva ja asumistuki eivät kata heidän asumis- ja elinkustannuksiaan. Pelkkä toimeentulotuen hakeminen ei merkitse kokonaisvaltaisten sosiaalityön palvelujen tarvetta.
- Muutos turvaisi lisäksi nykyistä paremmin kansalaisten yhdenvertaisuutta ja toimeentulotuen saavutettavuutta. Tällä hetkellä asiakas joutuu toimittamaan suuren osan samoista tositteistaan kahteen eri paikkaan, kuntaan ja Kelalle, saadakseen tarvitsemansa tuet, perustelee Vogt.
Selvitys kuntien toimeentulotukikäytännöistä tekeillä
Kuntaliitto selvitti loppuvuodesta 2013 toimeentulotuen ja aikuissosiaalityön käytäntöjä kunnissa.
Selvityksen alustavien tulosten mukaan enemmistö suurista kunnista kannattaa perustoimeentulotuen Kela-siirtoa ja vastustaa toimeentulotuen järjestämisvastuun säilymistä kokonaan kunnilla.
Toimeentulotuen siirtoa kannattavissa kunnissa asuu suurin osa toimeentulotukea saaneista kotitalouksista ja ne vastaavat myös suurimmasta osasta toimeentulotuen kustannuksia.
Selvityksen päätulokset julkaistaan Kuntaliiton järjestämässä Sosiaalijohdon neuvottelupäivässä 27.3.2014. Kuntien toimeentulotuki- ja aikuissosiaalityöstä vastaaville viranhaltijoille lähetetyn kyselyn tulokset kattavat 83 % Suomen kunnista ja 96 % väestöstä.
Vuonna 2012 toimeentulotukea myönnettiin noin 238 000 kotitaloudelle, joissa asui noin 370 000 ihmistä. Toimeentulotuen kokonaismenot olivat koko maassa 703,3 miljoonaa euroa. Vuoteen 2005 verrattuna toimeentulotuen kokonaismenot ovat kasvaneet reaalisesti 37 %, vaikka toimeentulotuen asiakasmäärät ovat pienentyneet 2 %. Toimeentulotuen bruttomenoista perustoimeentulotuen osuus oli vuonna 2012 hieman vajaat 90 %.
Lisätietoja:
Sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen, 050 596 9866
Erityisasiantuntija Ellen Vogt, 044 313 0170
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pi Krogell-Magni, tiedotuspäällikkö, p. 050 522 59 53
Tietoja julkaisijasta

Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S
Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.
Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote
Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Vasa är Årets klimatkommun 202522.5.2025 14:40:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet premierade Vasa stad med titeln Årets klimatkommun vid Kommunernas klimatkonferens i Åbo 22.5.2025. Kommunförbundet delar ut priset vartannat år. Urvalskriterierna baserar sig på resultaten av kommunernas arbete för att uppnå koldioxidneutralitet. Den premierade kommunen ska kommunicera på ett effektfullt och ansvarsfullt sätt, vara engagerad i förändringen och få konkreta resultat.
Vuoden ilmastokunta 2025 on Vaasa22.5.2025 14:40:00 EEST | Tiedote
Kuntaliitto palkitsi Vaasan kaupungin vuoden ilmastokuntana Kuntien ilmastokonferenssissa Turussa 22.5.2025. Kuntaliitto myöntää palkinnon joka toinen vuosi. Valintakriteerit perustuvat kuntien hiilineutraaliustyön tuloksiin. Palkitun kunnan tulee tehdä vaikuttavaa ja vastuullista viestintää, olla sitoutunut muutokseen sekä tuottaa konkreettisia tuloksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme