Joka kymmenes terveyskeskuksen masennuspotilas päätyy työkyvyttömyyseläkkeelle

Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Kirsi Riihimäki selvitti viiden vuoden seurantatutkimuksessa terveyskeskuspotilaiden masennuksen kulkua ja ennustetta sekä ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuspotilaat seulottiin mistä tahansa syystä terveyskeskuslääkärin tai äitiysneuvolan vastaanotolle hakeutuvista potilaista riippumatta siitä, hakivatko tai saivatko he hoitoa masennukseensa.

– Vaikka valtaosa masennuspotilaista – myös monihäiriöisistä – hoidetaan perusterveydenhuollossa, masennusta koskevat tutkimukset on tehty pääosin erikoissairaanhoidossa tai työterveyshuollossa. Tarvitsemme tietoa myös perusterveydenhuollon potilaista, jotta pystymme rakentamaan heille toimivat palvelut ja tarjoamaan oikeanlaista hoitoa, Riihimäki sanoo.

Riihimäki havaitsi, että perusterveydenhuollon masennuspotilaat toipuivat hitaasti ja epätäydellisesti, ja masennusjaksot toistuivat usein.  Työelämässä mukana olevat potilaat olivat kolmanneksen seuranta-ajasta poissa työstä masennuksen takia. Kahdelle kolmasosalle masennuspotilaista oli määrätty sairauslomaa, ja joka kymmenes päätyi työkyvyttömyyseläkkeelle.

Joka kymmenes seurantatutkimuksessa mukana ollut potilas oli yrittänyt itsemurhaa viiden vuoden seurantajakson aikana. Mitä pidempiä masennusjaksoja potilaalla oli ollut, sitä suurempi oli itsemurhan riski ja sitä enemmän toiminta- ja työkyky heikkenivät.

Masennuksen syvyys ennusti vahvasti sekä huonoa toipumista että alentunutta toiminta- ja työkykyä. Riihimäki suositteleekin oiremittareiden systemaattista käyttöä masennuksen vaikeusasteen kartoittamisessa. Masennuksen kulkuun vaikuttavat myös muut samanaikaiset psykiatriset häiriöt ja erityisesti päihdeongelmat. – Nämä kaikki tulisi huomioida, kun hoitoa suunnitellaan, Riihimäki muistuttaa.

LL Kirsi Riihimäki väittelee 4.4.2014 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Long-term Outcome of Depressive Disorders in Primary Health Care" (Pitkäaikaistutkimus perusterveydenhuollon masennuspotilaiden ennusteesta, itsemurhayrityksistä, toiminta- ja työkyvystä sekä samanaikaisesta epävakaasta persoonallisuushäiriöstä). Väitöstilaisuus järjestetään HYKS:n Psykiatriakeskuksessa, Christian Sibelius -sali, Välskärinkatu 12 A, Helsinki. Vastaväittäjänä on professori Matti Joukamaa, Tampereen yliopisto, ja kustoksena on professori Erkki Isometsä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Helsingin yliopiston E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/43006

 

Väittelijän yhteystiedot:

Sähköposti: kirsi.riihimaki@fimnet.fi
Puh 040 0645 883

Kirsi Riihimäki on järvenpääläinen psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti. Hän on työskennellyt Järvenpään terveyskeskuksessa, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) ja Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeessa. Hän toimii nykyään vs. apulaisylilääkärinä HUS:n psykiatrian tulosyksikössä Hyvinkään sairaanhoitoalueella Järvenpään päiväosastolla ja suunnittelee jatkoa perusterveydenhuollon masennuspotilaiden tutkimiseen.

**************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043