Syöpätutkimus on myös matematiikkaa
Syövät ovat heterogeeninen joukko sairauksia, jotka aiheuttavat vuosittain 7,6 miljoonaa kuolemaa maailmanlaajuisesti. Solutasolla syövälle on ominaista lisääntynyt solukasvu sekä leviäminen ympäröivään kudokseen. Nämä solutason ilmiöt johtuvat ympäristö- ja perinnöllisistä tekijöistä, jotka lisäävät genomin mutaatioalttiutta ja häiritsevät solun biokemiallisia prosesseja. Syövän hoidolle sekä diagnoosille on tärkeää tunnistaa geneettiset muutokset syöpäsoluissa sekä niiden vaikutukset fenotyyppiin.
Syövän solumuutoksia voi tutkia genominlaajuisilla mittaustekniikoilla. Nämä uuden sukupolven tekniikat tuottavat mittaustietoa, jolla on kaksi ominaispiirrettä: sitä on määrällisesti paljon ja se on rakenteeltaan monimutkaista. Tällainen mittaustieto on kyettävä analysoimaan täsmällisesti ja laskennallisesti skaalautuvasti, jotta tutkimuksesta saadaan lääketieteellistä lisäarvoa.
FM Kristian Ovaska kehitti väitöstyössään kolme laskennallista menetelmää genominlaajuisten aineistojen analyysiin ja hyödynsi näitä menetelmiä kokeellisesti kolmen syövän tutkimuksessa. Hänen kehittämistään menetelmistä ensimmäinen on ohjelmistokehys Anduril, joka tarjoaa laajennettavan, työnkulkuihin perustuvan alustan suurten ja monimutkaisten aineistojen analysointiin. Toinen menetelmä on SPINLONG-algoritmi, jolla analysoidaan proteiinien sitoutumista DNA:han genominlaajuisesti. Kolmas menetelmä, GROK, on ohjelmisto laajojen DNA-sekvensointiaineistojen tehokkaaseen esikäsittelyyn.
Väitöstyönsä kokeellisessa osuudessa Ovaska tutki geenien ilmentymistä ja säätelyä glioblastooma-aivokasvaimessa sekä rinta- ja eturauhassyövässä. Tulokset osoittivat, että kehitetyt laskennalliset menetelmät soveltuivat kokeelliseen tutkimukseen, ja tutkimus tuotti uutta tietoa syöpien genomitason muutoksista. Soluviljelmiä ja potilasnäytteitä hyödyntämällä tutkimuksessa osoitettiin molekyylitason muutosten yhteys kliiniseen sairauteen.
– Kokeista saatuja tuloksia voi tarkastella sekä holistisella että spesifisellä tasolla. Holistisella tasolla tarkastellaan listoja muuntuneista geeneistä ja kromosomialueista, jolloin saadaan kokonaiskuva genominlaajuisista muutoksista syövissä. Spesifisellä tasolla keskitytään sairauden kannalta tärkeimmiksi osoitettuihin geeneihin, mikä tarjoaa luontevan lähtökohdan tuloksien tulkintaan, Ovaska sanoo.
FM Kristian Ovaska väittelee 25.4.2014 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Computational methods for analyzing complex high-throughput data from cancers". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Biomedicum Helsinki 1, Luentosali 2, Haartmaninkatu 8. Vastaväittäjänä on professori Robert Clarke, Georgetown University, ja kustoksena on professori Sampsa Hautaniemi. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa yliopiston E-thesis -palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/43217
Väittelijän yhteystiedot:
Puh. 09 191 25407
Sähköposti: kristian.ovaska@helsinki.fi
********************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme