Lyhyt ja pitkä psykoterapia vaikuttavat eri tavoin potilaan persoonallisuuden toimintakykyyn

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella kehittämispäällikkönä työskentelevä Olavi Lindfors selvitti väitöksessään kahden erilaisen lyhyen terapian ja pitkän psykodynaamisen psykoterapian vaikutusta potilaiden minäkuvaan. Lisäksi hän arvioi persoonallisuuden toimintakyvyn merkitystä näiden terapioiden tuloksellisuutta muokkaavana ja ennustavana tekijöinä.

Lindfors osoitti, että minäkuvan kielteisyys väheni ja myönteisyys lisääntyi enemmän pitkän psykodynaamisen psykoterapian kuin lyhyen, erityisesti ratkaisukeskeisen, voimavarasuuntautuneen terapian jälkeen kolmen vuoden seurannassa terapioiden alkamisesta. Lyhyen psykodynaamisen ja ratkaisukeskeisen terapian välillä ei havaittu eroja vaikuttavuudessa.

Potilaan vuorovaikutussuhteiden laatu vaikutti koettuun hyötyyn: Lyhyissä terapioissa suotuisat muutokset minäkuvassa ilmenivät pian terapian alkamisen jälkeen ja ratkaisukeskeisestä terapiasta näyttivät hyötyvän enemmän potilaat, joilla ei ollut vuorovaikutussuhteissa suuria ongelmia. Pitkässä terapiassa muutokset kehittyivät hitaammin ja se tuotti lisähyötyä etenkin pitkäaikaisia persoonallisuuden ongelmia kokeville.

Lisäksi tutkimuksen mukaan persoonallisuuden toimivuus liittyi psykoterapian soveltuvuuteen potilaalle. Itseensä kielteisesti tai korostuneen kontrolloivasti suhtautuvat potilaat hyötyivät pitkällä tähtäimellä enemmän pitkästä kuin lyhyestä terapiasta. Tämä ilmeni sekä suurempana psykiatristen oireiden vähenemisenä että enemmän parantuneena työkykynä. Pitkä terapia myös vähensi enemmän masennusoireita potilailla, joille oli luonteenomaista katkeilevat ihmissuhteet ja muut vuorovaikutussuhteiden ongelmat. Terapian pitkä kesto tuotti osin lisähyötyä myös henkilöille, joilla persoonallisuuden toimintakyky oli kohtalaisen hyvä.

Lindforsin tutkimustulokset pohjautuivat Helsingin Psykoterapiatutkimuksen kolmen vuoden seuranta-aineistoon. Vuonna 1994 alkaneessa ja edelleen jatkuvassa, kansainvälisestikin ainutlaatuisessa hankkeessa 326 masennus- tai ahdistuneisuushäiriöstä kärsivää aikuista satunnaistettiin joko noin puoli vuotta kestäneeseen, lyhyeen ratkaisukeskeiseen tai lyhyeen psykodynaamiseen terapiaan, tai noin kolme vuotta kestävään pitkään psykodynaamiseen terapiaan.

Tulokset korostavat tarvetta arvioida ennen hoitomuodon valintaa monipuolisesti ja luotettavin menetelmin erilaisia potilaaseen liittyviä tekijöitä lyhyeen tai pitkään psykoterapiaan ohjaamiseksi. Tarvitaan edelleen jatkotutkimusta löydösten varmentamiseksi ja täydentämiseksi. Tutkimus mahdollistaa osaltaan jo nyt tutkimusnäyttöön perustuvien psykoterapiakäytäntöjen kehittämisen niin että potilaat voitaisiin ohjata terveydenhuollon resurssien kannalta tehokkaammin sellaiseen terapiaan, joka ilmeisimmin tuottaisi riittävän ja kestävän hyödyn.

Psykologian lisensiaatti Olavi Lindfors väittelee 24.5. käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Personality functioning and psychotherapy outcome. Väitöstilaisuus järjestetään klo 10 Helsingin yliopiston päärakennuksen Pienessä juhlasalissa (Fabianinkatu 33).  

Väittelijän yhteystiedot: Olavi Lindfors, puh. 050 571 5830, s-posti olavi.lindfors@thl.fi