Jyty: Suuruuden ekonomia ei ole aina kustannustehokkainta

Kunnat hakevat Pihlajamäen mukaan säästöjä valitettavasti ”mutu-tuntuman” pohjalta liian usein tehtävien ulkoistamisten kautta. Kun muutama vuosi on kulunut, ulkoistettuja palveluja on palautettu takaisin kunnan omaksi työksi. Syynä on perin usein ollut laatu suhteessa hintaan. Hinnankorotukset ovat olleet useissa kunnissa odottamattoman suuria. Viimeisimpien tietojen mukaan jopa lähes sadassa kunnassa tehtäviä on palautettu takaisin kuntien itsensä hoidettavaksi.

Ulkoistukset ovat kohdistuneet viime vuosina Jytyn edustamilla aloilla ennen muuta kuntien talous- hallintohenkilöstöön. Tapahtunut murros on tarkoittanut palvelujen keskittämistä isompiin kokonaisuuksiin. Keskittäminen on tuonut synergiaetuja ja vähentänyt organisaation haavoittuvuutta, kun useampi ihminen tekee saman sisältöisiä tehtäviä. Se on merkinnyt myös mm. työntekijöiden työtehtävien suoritemäärien kasvua.

Keskittämisen kääntöpuoli on ollut kuitenkin Pihlajamäen mukaan se, että työt ovat muuttuneet aiempaa pakkotahtisemmiksi ja yhteys oman kunnan moniin työyksikköihin on heikentynyt ja pahimmassa tapauksessa jopa katkennut. Ja mikä pahinta, työuupumus ja sitä kautta sairauslomat ovat lisääntyneet.

”Keskittämällä on siis saavutettu ehkä lyhyellä tähtäimellä tuloksellisuuden kasvua, mutta kielteiset vaikutukset mm. organisaation saumattoman yhteistyön näkökulmasta ovat jopa kasvaneet. ”

Kuntapäättäjien oletus on ollut, että esimerkiksi taloushallinnon keskittämisellä palvelukeskuksiin saavutettaisiin jopa 20 %:n kustannussäästöt. Lisäksi suuremmissa yksiköissä on oletettu palvelujen olevan laadukkaampaa. Oletusarvona on ollut myös, että suuremmissa yksiköissä voitaisiin paremmin turvata ammattitaitoisen henkilökunnan saanti tulevaisuudessa.

”Rohkenen hieman epäillä tätä ajattelutapaa. Kuntapalveluissa suuruuden ekonomia ei mielestäni välttämättä toimi niin, että se olisi myös tehokkainta ja työ sitä kautta tuloksellisinta. Monet tutkimukset tukevat pikemminkin sitä, että pienissä yksiköissä työ on tehokkaampaa, koska organisaatio toimii saumattomammin mm. siksi, että työyhteisössä kontaktit työtovereihin ovat kiinteämmät”, Pihlajamäki huomauttaa.

Ulkoistusten ohella ns. yhtiöittämiset ovat olleet viime vuosina kuntasektorilla kasvamaan päin. Uhkana on tällöin ollut, että palvelujen laadun ja hinnan ohella palvelussuhteen ehdot ovat heikentyneet. Tämä on johtunut ns. työehtoshoppailun lisääntymisestä. Se tarkoittaa suomeksi sanottuna sitä, että keinottelu halvemmilla työehtosopimuksilla on yhä yleisempää.

Kuntatalouden ongelmien syventyessä leimakirves on heilunut Pihlajamäen mukaan käsittämättömän usein kuntatyöntekijöiden suuntaan. Työntekijöitä on moitittu tehottomiksi ja kuntia syyllistetty hallinnon paisuttamisesta. Vanha klisee kunta-alan tehottomuudesta saa kuitenkin vain harvoin näyttöä.

”Tässä tilanteessa on hyvä muistaa, että ns. kuntien hallinnossa työskentelee vain alle 5 % koko kuntahenkilöstöstä.

Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöstä terveysalalla työskentelee noin 34 %, sosiaalisektorilla noin 20 % ja sivistyspuolella (mm. opetus) 14 %. Näillä kolmella sektorilla on siis lähes 80 % henkilöstöstä.

Lisätietoja: Maija Pihlajamäki, puh. 0400 537 756, maija.pihlajamaki(at)jytyliitto.fi

* Jyty edustaa noin 65 000 kuntien, kuntayhtymien, seurakuntien ja yksityisten palveluksessa olevaa viran- ja toimenhaltijaa. Jäsenistöstä naisia on noin 87 prosenttia. Jyty on STTK:n jäsenliitto.