Arvottomuuden tunne ja yksinäisyys huono-osaisten nuorten taustalla. Kunnioittava kohtaaminen johtaa nopeasti parempaan.

Helsingin Diakonissalaitoksen nuorten Vamos-palveluissa julkistettiin tänään kaksi huono-osaisten nuorten hyvinvointiin pureutuvaa julkaisua: Tutkimus huono-osaisten nuorten koetusta hyvinvoinnista sekä tutkimuksen ja käytännön kokemusten oppeja kokoava Etsivän nuorisotyön käsikirja. Ensimmäinen julkaisuista kertoo keitä huono-osaiset nuoret ovat, toinen miten heitä voidaan etsivän nuorisotyön keinoin tehokkaasti ja kestävästi tukea.

Tutkimustulokset osoittavat, että suurelle osalle syrjällä olevista nuorista on kehittynyt huono-osaisen nuoren identiteetti jo lapsuuden tai peruskoulun aikana. Nuoret kokevat itsensä epäonnistuneiksi, yksinäisiksi ja masentuneiksi. Monella yksinäisyys alkoi jo lapsuudessa eikä peruskoulu sitä helpottanut. Enemmistö huono-osaisista nuorista kärsi koulukiusaamisesta ja oppimisvaikeuksista muttei kokenut saaneensa apua ongelmiinsa.

Vuosien 2013-2014 aikana Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palvelut haastatteli yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saaren kanssa 120 Vamoksen palveluja käyttävää nuorta, jotka edustavat opiskelu- ja työelämän ulkopuolelle jääneitä, huono-osaisia nuoria. Monet heistä ovat saaneet paljon erilaisia hyvinvointiyhteiskunnan palveluja mutta eivät koe saaneensa apua ongelmiin. Raportin kirjoittajana toimi myös Diakonia-ammattikorkeakoulun dosentti Sakari Kainulainen.

Ulkonäkö vaikuttaa erityisesti miesten hyvinvointiin

Psyykkisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn välillä näkyi tutkimuksessa selvä yhteys. Esimerkiksi masennus ja yksinäisyys vähensivät vastaajien kykyä huolehtia terveydestään. Tutkimuksessa havaittiin myös vahva korrelaatio psyykkisen ja fyysisen terveyden välillä. Suun terveyden todettiin olevan vahvasti yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin. Lisäksi huomattiin, että ulkonäön ja painon merkitys huono-osaisten nuorten hyvinvoinnille on suuri. Omaa kehoa ja ulkonäköä koskevat arviot korreloivat voimakkaasti hyvinvoinnin eri ulottuvuuksien kanssa

Miehillä ulkonäön ja painon merkitys koetulle hyvinvoinnille oli huomattavasti suurempi kuin naisilla. Tutkimuksen mukaan miehillä kuva itsestä on rikkinäisempi sekä psyykkisellä että fyysisellä tasolla.

Vastaajista vain 41 % koki voivansa luottaa muihin ihmisiin tai saavansa muilta arvostusta Silti 90 % ilmoitti luottavansa Vamoksen työntekijöihin. Kyselyä edeltäneen puolen vuoden aikana, nuorten ollessa Vamos palvelujen piirissä, heidän hyvinvoinnissaan tapahtui merkittävää positiivista muutosta. Yli 70 % vastaajista uskoi parempaan tulevaisuuteen ja piti ainakin mahdollisena, että on puolen vuoden kuluttua opiskelemassa tai töissä. 90 prosenttia vastaajista piti mahdollisena, että on kuuden kuukauden päästä ystävien parissa ja samansuuruinen joukko olevansa nykyistä paremmassa psyykkisessä kunnossa.

Radikaalia muttei rakettitiedettä

Samassa yhteydessä julkistettiin tutkimuksen ja käytännön kokemusten oppeja kokoava etsivän nuorisotyön käsikirja. Kirjassa Välittämisen ammattilaiset - Vamoksen käsikirja etsivään nuorisotyöhön avataan, miten Vamos pystyy auttamaan vaikeassa elämäntilanteessa olevia nuoria, vaikka monet muut avuntarjoajat eivät olisi työssä onnistuneet. Vamoksen malli nojaa yksinkertaiseen, mutta radikaaliin palvelufilosofiaan. Pirstoutuneen palvelujärjestelmän ja yliprofessionaalisen, toimistokeskeisen kohtaamisen sijaan tarvitaan välittämistä, kanssakulkemista ja kunnioittavaa kohtaamista. Kaksi kolmesta Vamoksen yli tuhannesta nuoresta pääsee vuodessa kiinni opintoihin, työhön tai niihin valmentavaan toimintaan. Malli ei kilpaile julkisen palvelujärjestelmän kanssa vaan tehostaa sitä.

”Vaikuttavuus on todistettu nyt myös akateemisesti. Vamoksessa onnistutaan rakentamaan luottamusta sekä lisäämään nuorten omanarvontunnetta ja tulevaisuususkoa. Vaikuttavuutta selittää myös se, että työntekijät uskovat sekä mallin toimivuuteen että jokaisessa nuoressa oleviin mahdollisuuksiin. Muutosoptimismi - tai sen puute - näkyy läpi”, Olli Alanen Vamoksesta toteaa.

Etsivästä nuorisotyöntekijästä nuori saa parhaimmillaan kumppanikseen ihmisen, joka kulkee hänen rinnallaan tarjoten kokonaisvaltaista ja nuoren tarpeiden mukaan joustavaa tukea. Ammattilaisen on välitettävä nuoresta ja luotava yhteys myös tunnetasolla, jotta vaikeassa elämäntilanteessa oleva nuori pystyy sitoutumaan hyvinvointiaan edistäviin, itse määrittelemiinsä tavoitteisiin.

Sekä tutkimuksen että Vamoksen käsikirjan etsivään nuorisotyöhön voi ladata kokonaisuudessaan
www.hdl.fi à Julkaisut à Tutkimuksia ja raportteja

Kuvatekstiehdotus Olli Alasen kuvaan:
”Vamoksen malli nojaa yksinkertaiseen, mutta radikaaliin palvelufilosofiaan. Pirstoutuneen palvelujärjestelmän sijaan tarvitaan välittämistä ja kunnioittavaa kohtaamista”, toteaa Olli Alanen Helsingin Diakonissalaitokselta.
Kuvaaja Joanna Moorehouse

Lisätietoja tutkimuksesta antavat:

Olli Alanen
Helsingin Diakonissalaitoksen nuorten palvelujen koordinaattori
olli.alanen@hdl.fi
puh. 050 405 8618

Juho Saari
Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professori
juho.saari@uef.fi
puh. 040 828 1027

Lisätietoja Välittämisen ammattilaiset -kirjasta:

Olli Alanen
Helsingin Diakonissalaitoksen nuorten palvelujen koordinaattori
olli.alanen@hdl.fi
puh. 050 405 8618