160-vuotias Helsingin kaupunginkirjasto elää ajassa ja tavoittaa kaupunkilaiset monipuolisilla palveluillaan

Helsingin kaupunginkirjasto, alkuperäiseltä nimeltään Helsingin kansankirjasto, perustettiin vuonna 1860 aktiivisten säätyläisnaisten ja heidän seuransa Fruntimmersföreningen i Helsingfors aloitteesta. Kirjaston tehtävänä oli lukuinnostuksen kasvattaminen ja ”varattomien kansanluokkien kohottaminen sivistykseen ja siveelliseen jalostukseen”. Ensimmäinen kirjasto avattiin 7.10.1860 Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Avaaminen herätti suurta huomiota ja väkeä tuli paikalle sankoin joukoin. Ovet olivat avoinna kahtena päivänä viikossa tunnin kerrallaan ja hyllyssä oli hieman yli 400 kirjaa, joista suurin osa oli ruotsinkielisiä. Lainaaminen oli maksutonta, mutta kirjaston toimintaa oli mahdollista tukea lainamaksulla. Aluksi henkilökunta ja kirjaston sijaintikin vaihtuivat tiuhaan, koska kirjastossa piti työskennellä ilman palkkaa eikä ollut varaa vuokriin.

Kansankirjasto alkoi saada avustusta Helsingin kaupungilta. Side lujittui ajan myötä ja 28.3.1876 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kansankirjaston ottamisesta kaupungin haltuun. Vuonna 1877 Helsingin Anniskeluyhtiö myönsi kansankirjastolle 61 405,29 markkaa pohjarahastoksi uutta, omaa taloa varten. Anniskeluyhtiön tarkoituksena oli huolehtia voittovaroilla työläisväestön sivistämisestä ja raitistamisesta. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi arkkitehti Carl Theodor Höijerin piirustukset vuonna 1879 ja senaatti vahvisti ne 1880. Rikhardinkadun kirjasto valmistui vuonna 1881 ja se avattiin 1. syyskuuta 1882.

Rikhardinkadun kirjaston avaamisen jälkeen vuosikymmenten myötä perustettiin ja rakennettiin lisää kaupunginkirjaston lähikirjastoja ja kirjastoautot alkoivat liikennöidä. Keskustakirjasto Oodi avattiin joulukuussa 2018 ja kirjastoja on nyt myös kauppakeskuksissa – uusimpana niistä Hertsiin tänä vuonna avattu Herttoniemen kirjasto. Viime vuonna kaikkien Helsingin kirjastojen yhteenlaskettu käyntimäärä kohosi ennätyksellisesti yli 9 miljoonaan.

Kirjastot ovat kuntien käytetyimpiä vapaa-ajan kulttuuripalveluja. Kirjasto on tärkeä paikka opiskelulle, työskentelylle ja vapaa-ajan harrastuksille. Kirjastojen tehtäviin kuuluu myös digitalisoituvan yhteiskunnan tarpeisiin vastaaminen. Tätä tehdään jatkuvasti kehittyvillä verkkopalveluilla, tarjoamalla digineuvontaa sekä laitteita asiakkaiden käyttöön.

”Helsingin kaupunginkirjaston 160-vuotismerkkipäivän kynnyksellä tuntuu juhlavalta miettiä, miten suuri merkitys kaikille avoimella ”kansankirjastolla” on ollut yhdenvertaisuudelle ja lukutaidolle koko Suomessa. Lokakuussa 1860 oli edistyksellistä avata kirjasto ilman varmuutta sen tulevaisuudesta. Sittemmin kirjasto on vakiintunut lakisääteiseksi kunnalliseksi peruspalveluksi, ja Helsingissä on sitouduttu vahvaan lähikirjastojen verkkoon. Näinä aikoina on erityisen tärkeää, että kirjasto on ihmisille läheinen, turvallinen ja avoin paikka, johon jokainen kokee olevansa tervetullut viihtymään ja oppimaan uutta niin fyysisesti kuin myös verkossa”, sanoo Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen.

Asiakkaiden on mahdollista onnitella 160-vuotiasta Helsingin kaupunginkirjastoa ja levittää samalla omaa kirjastorakkauttaan. Onnitteluviestin voi jakaa joko omassa lähikirjastossa kirjoittamalla sen lapulle ja kiinnittämällä lapun onnitteluseinälle tai sosiaalisessa mediassa käyttämällä hashtagia #onneakirjasto.