Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaHelsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

160-vuotias Helsingin kaupunginkirjasto elää ajassa ja tavoittaa kaupunkilaiset monipuolisilla palveluillaan

Jaa

Helsingin kaupunginkirjasto täyttää 160 vuotta keskiviikkona 7. lokakuuta 2020. Pyöreitä vuosia juhlitaan työn merkeissä ja asiakkaat toivotetaan yhtä lämpimästi tervetulleiksi kirjastoon kuin muinakin päivinä. 160 vuodessa Helsingin kaupunginkirjasto on kehittynyt yhden huoneiston ja noin 400 lainattavan kirjan kansankirjastosta Suomen suurimmaksi 37 lähikirjaston, kahden kirjastoauton sekä seniorikeskusten, sairaaloiden ja kotiin vietävien palvelujen kirjastokokonaisuudeksi, joka tarjoaa asiakkailleen lainattavaksi koko pääkaupunkiseudun Helmet-kirjaston kokoelman eli noin 3,2 miljoonaa teosta, e-kirjaston sekä monimuotoiset tilat ja välineet asiakkaiden käyttöön. Nykyaikaisen, kaikille avoimen kirjaston tehtävä on laajentunut käsittämään lainaustoiminnan lisäksi paljon muutakin.

Kuvassa Helsingin kansankirjaston ensimmäinen kirjastotila, joka sijaitsi Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander
Kuvassa Helsingin kansankirjaston ensimmäinen kirjastotila, joka sijaitsi Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander

Helsingin kaupunginkirjasto, alkuperäiseltä nimeltään Helsingin kansankirjasto, perustettiin vuonna 1860 aktiivisten säätyläisnaisten ja heidän seuransa Fruntimmersföreningen i Helsingfors aloitteesta. Kirjaston tehtävänä oli lukuinnostuksen kasvattaminen ja ”varattomien kansanluokkien kohottaminen sivistykseen ja siveelliseen jalostukseen”. Ensimmäinen kirjasto avattiin 7.10.1860 Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Avaaminen herätti suurta huomiota ja väkeä tuli paikalle sankoin joukoin. Ovet olivat avoinna kahtena päivänä viikossa tunnin kerrallaan ja hyllyssä oli hieman yli 400 kirjaa, joista suurin osa oli ruotsinkielisiä. Lainaaminen oli maksutonta, mutta kirjaston toimintaa oli mahdollista tukea lainamaksulla. Aluksi henkilökunta ja kirjaston sijaintikin vaihtuivat tiuhaan, koska kirjastossa piti työskennellä ilman palkkaa eikä ollut varaa vuokriin.

Kansankirjasto alkoi saada avustusta Helsingin kaupungilta. Side lujittui ajan myötä ja 28.3.1876 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kansankirjaston ottamisesta kaupungin haltuun. Vuonna 1877 Helsingin Anniskeluyhtiö myönsi kansankirjastolle 61 405,29 markkaa pohjarahastoksi uutta, omaa taloa varten. Anniskeluyhtiön tarkoituksena oli huolehtia voittovaroilla työläisväestön sivistämisestä ja raitistamisesta. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi arkkitehti Carl Theodor Höijerin piirustukset vuonna 1879 ja senaatti vahvisti ne 1880. Rikhardinkadun kirjasto valmistui vuonna 1881 ja se avattiin 1. syyskuuta 1882.

Rikhardinkadun kirjaston avaamisen jälkeen vuosikymmenten myötä perustettiin ja rakennettiin lisää kaupunginkirjaston lähikirjastoja ja kirjastoautot alkoivat liikennöidä. Keskustakirjasto Oodi avattiin joulukuussa 2018 ja kirjastoja on nyt myös kauppakeskuksissa – uusimpana niistä Hertsiin tänä vuonna avattu Herttoniemen kirjasto. Viime vuonna kaikkien Helsingin kirjastojen yhteenlaskettu käyntimäärä kohosi ennätyksellisesti yli 9 miljoonaan.

Kirjastot ovat kuntien käytetyimpiä vapaa-ajan kulttuuripalveluja. Kirjasto on tärkeä paikka opiskelulle, työskentelylle ja vapaa-ajan harrastuksille. Kirjastojen tehtäviin kuuluu myös digitalisoituvan yhteiskunnan tarpeisiin vastaaminen. Tätä tehdään jatkuvasti kehittyvillä verkkopalveluilla, tarjoamalla digineuvontaa sekä laitteita asiakkaiden käyttöön.

”Helsingin kaupunginkirjaston 160-vuotismerkkipäivän kynnyksellä tuntuu juhlavalta miettiä, miten suuri merkitys kaikille avoimella ”kansankirjastolla” on ollut yhdenvertaisuudelle ja lukutaidolle koko Suomessa. Lokakuussa 1860 oli edistyksellistä avata kirjasto ilman varmuutta sen tulevaisuudesta. Sittemmin kirjasto on vakiintunut lakisääteiseksi kunnalliseksi peruspalveluksi, ja Helsingissä on sitouduttu vahvaan lähikirjastojen verkkoon. Näinä aikoina on erityisen tärkeää, että kirjasto on ihmisille läheinen, turvallinen ja avoin paikka, johon jokainen kokee olevansa tervetullut viihtymään ja oppimaan uutta niin fyysisesti kuin myös verkossa”, sanoo Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen.

Asiakkaiden on mahdollista onnitella 160-vuotiasta Helsingin kaupunginkirjastoa ja levittää samalla omaa kirjastorakkauttaan. Onnitteluviestin voi jakaa joko omassa lähikirjastossa kirjoittamalla sen lapulle ja kiinnittämällä lapun onnitteluseinälle tai sosiaalisessa mediassa käyttämällä hashtagia #onneakirjasto.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Katri Vänttinen
Kirjastopalvelujen johtaja
katri.vanttinen@hel.fi, 040 554 8861

Marjo Haatainen
Viestintäasiantuntija
marjo.haatainen@hel.fi, 050 382 8150

Kuvat

Kuvassa Helsingin kansankirjaston ensimmäinen kirjastotila, joka sijaitsi Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander
Kuvassa Helsingin kansankirjaston ensimmäinen kirjastotila, joka sijaitsi Hallituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Signe Brander
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala



https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/

* * *
Helsingin kaupunginkirjasto on Suomen suurin yleinen kirjasto ja hoitaa myös yleisten kirjastojen valtakunnallista kehittämistehtävää ja Kirjastot.fi-verkkopalveluja.

Helmet on pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kirjastoverkko - Helsinki Metropolitan Area Libraries. Siihen kuuluvat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastot.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hanke on luonut töitä ja opiskeluedellytyksiä yli kymmenelle tuhannelle nuorelle - menestyksekkäät toimintamallit saavat jatkoa ja laajentuvat20.10.2020 09:32:21 EESTTiedote

Vuonna 2016 startannut Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hanke on luonut neljän uuden toimintamallin myötä ratkaisuja maahanmuuttajataustaisten nuorten kohtaamiin rakenteellisiin ja konkreettisiin ongelmiin. Kaikki hankkeen toiminnot saavat jatkoa, vaikka itse hanke päättyykin vuoden 2020 lopussa. Hankkeen loppuseminaari järjestetään 29.10.

Ecology Stone, a new piece of public art by Akseli Leinonen completed in Keski-Pasila19.10.2020 11:04:21 EESTPress release

Ecology Stone by Akseli Leinonen, a new work of public art, has been completed on Fredikanterassi in front of Tripla in Keski-Pasila. The work will be unveiled in the presence of the artist on Tuesday 20 October at 11 am. Ecology Stone won the general artwork competition in 2016–2017. The competition was organised by the City of Helsinki and YIT Rakennus Oy. It was organised to find a permanent and positional piece that would highlight the nature of Fredikanterassi as a space for meetings and feeling good. The organisers wanted the work to lend a unique identity to the area and offer new perspectives for both local residents and anyone visiting the Pasila area.

Det nya offentliga verket Ecology Stone av Akseli Leinonen är färdigt i Mellersta Böle19.10.2020 10:58:51 EESTTiedote

Ett nytt offentligt konstverk, Ecology Stone av Akseli Leinonen, är nu färdigt utanför Tripla i mellersta Böle. Verket offentliggörs i konstnärens närvaro tisdagen den 20 oktober kl. 11. Ecology Stone vann en allmän konsttävling som arrangerades åren 2016–2017. Tävlingen arrangerades av Helsingfors stad och YIT Rakennus Oy. Med tävlingen ville man finna ett beständigt verk med lokal förankring för att stärka Fredriksbergsterrassens karaktär av mötes- och trivselplats. Verket förväntades ge området en unik identitet och nya perspektiv åt såväl områdets invånare som andra som rör sig i Böle.

Akseli Leinosen uusi julkinen teos Ecology Stone on valmistunut Keski-Pasilaan19.10.2020 10:56:03 EESTTiedote

Triplan edustalle Keski-Pasilan Fredikanterassille on valmistunut uusi julkinen taideteos, Akseli Leinosen Ecology Stone. Teos julkistetaan taiteilijan läsnä ollessa tiistaina 20.10. klo 11. Ecology Stone voitti vuosina 2016-2017 järjestetyn yleisen taidekilpailun. Kilpailun järjestivät Helsingin kaupunki ja YIT Rakennus Oy. Siinä haettiin pysyväluonteista ja paikkasidonnaista teosta, joka vahvistaisi Fredikanterassin luonnetta kohtaamis- ja viihtymispaikkana. Teoksen toivottiin antavan alueelle ainutlaatuista identiteettiä ja tarjoavan uusia näkökulmia niin alueen asukkaille kuin muillekin Pasilassa liikkuville.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme