JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine SuomiAreenassa: Ammattiliitto neuvottelee, sopii ja opastaa - YTK-kassa ei

Ammattiliittojen perustehtävä on ollut aina samalla alalla toimivien työntekijöiden yhdistäminen ajamaan yhteisiä tavoitteita. Tämä työntekijöiden järjestäytyminen on lähtenyt työpaikkatasolta, kun on havaittu, että näin asioiden hoitaminen on helpompaa.

- Erityisesti työnantaja on hyötynyt järjestäytymisestä, koska vahvan neuvotteluosapuolen kanssa on helpompaa sopia, korostaa Niemi-Laine.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on 230 000 jäsenen, 2500 ammattinimikkeen ja yli sadan oman työehtosopimuksen vaikuttaja. JHL neuvottelee ja sopii – uusia työehtosopimuksia solmitaan ja vanhojen noudattamista valvotaan. Erilaisissa työelämän ristiriitatilanteissa on käytössä luottamusmiesten, pääluottamusmiesten, aluetoimistojen ja liiton edunvalvonnan neuvontapalvelut. Ja mikäli tilanne sitä vaatii, myös oikeuspalvelut ovat jäsenen turvana.

Ammattiliitoissa kyse on siis työntekijöiden järjestäytymisestä yhteen, jotta he voivat paremmin valvoa etujaan.

- Vahvat ammattiliitot ovat samalla yhteiskunnallisia vaikuttajia, jotka pitävät silmällä jäsentensä asemaa kun poliittisia päätöksiä tehdään. Kyse on yhteistyöstä joka hyödyttää kaikkia, sanoo Niemi-Laine.

Yleinen työttömyyskassa YTK on vain kassa, ei muuta

Ainoa palvelu, jonka YTK-kassa jäsenilleen tarjoaa, on ansiosidonnainen työttömyysturva. Sen hinta on 99 euroa vuodessa.

Mikäli YTK-kassan jäsen haluaa oikeusturvavakuutuksen ja oikeudellista neuvontaa, tulee hänen lisäksi maksaa 18 euroa vuodessa erillisen YTK-yhdistyksen jäsenyydestä. Yhteensä 117 euron hinnalla saa pienen siivun siitä mitä ammattiliitot tarjoavat. Maksut eivät ole verovähennyskelpoisia. Edullisuuden vaikutelma karisee.

Yhdistyksen tarjoaman oikeusturvavakuutuksen ehdot ovat asiakkaan kannalta huonot ja oikeudellinen neuvonta kattaa vain sellaiset kysymykset, joihin vastaaminen ei edellytä asiakirjoihin tai muuhun materiaaliin perehtymistä. Työehtosopimusten sisältöön liittyvissä asioissa YTK-yhdistys nostaa kätensä pystyyn – apua kehotetaan hakemaan työsuojeluviranomaiselta.

- Osaavimman ja ripeimmän avun työehtosopimuksen tulkintaan saisi sopimuksen solmineesta ammattiliitosta, mutta tätä ei tietenkään YTK-yhdistys kerro, pahoittelee Niemi-Laine.

Vertailu kannattaa

Ammattiliiton ja YTK-kassan/yhdistyksen tarjoamat palvelut eroavat pohjimmiltaan toisistaan niin, että kassa on poiminut ammattiliittojen palveluvalikoimasta muutaman yksittäisen palvelun joita se markkinoi aggressiivisesti. Kaikki muu jää jäseneltä saamatta.

Suomalainen ammattiyhdistysliike on historiansa aikana saanut paljon aikaan toimimalla rakentavassa yhteistyössä työnantajan ja päättäjien kanssa. Työelämän yleisestä parantumisesta ovat hyötyneet kaikki suomalaiset työntekijät. Tässä rakennustyössä YTK-kassa ei ole ollut mukana eikä voikaan olla, sillä sen vastuulla on vain työttömyysetuuksien maksaminen.

- Vertailu kannattaa. Kumpi tekee pitkässä juoksussa työntekijän asemalle enemmän hyvää, kysyy Niemi-Laine.