Imusuonikasvutekijöistä mahdollinen uusi hoitomuoto silmänpainetautiin

Silmänpainetauti on maailman toiseksi yleisin sokeutumisen syy. Silmänpainetaudissa silmän kammionesteen ulosvirtaus Schlemmin kanavaan on estynyt, minkä vuoksi silmänpaine kasvaa. Liian korkea silmäpaine on haitallista näköaistimusta aivoihin kuljettaville hermosoluille, ja se voi johtaa lopulta jopa sokeutumiseen. Silmänpainetaudin hoidossa pyritään alentamaan silmänpainetta, mikä puolestaan hidastaa sokeutumista.

Schlemmin kanava on värikalvon tyvessä sijaitseva sormuksenmuotoinen kanava, jota pitkin kammioneste virtaa ulos. Schlemmin kanavaa on yleisen käsityksen mukaan pidetty verisuonena.

Akatemiaprofessori Kari Alitalon johtamassa tutkimusryhmässä Wihurin tutkimuslaitoksella ja Helsingin yliopistossa Aleksanteri Aspelund ja hänen kollegansa havaitsivat The Journal of Clinical Investigation -lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan, että Schlemmin kanava muistuttaa enemmän imusuonta kuin verisuonta. Tutkijat lisäksi havaitsivat, että hiiren Schlemmin kanavaa voidaan kasvattaa imusuonikasvutekijöillä, mikä johtaa silmänpaineen laskuun.

 Onnistuessaan silmänpainetta alentava vaikutus oli hyvin pitkäaikainen, jopa kuukausia kestävä. Tällä hetkellä silmänpainetta alentavia silmätippoja pitää annostella useita kertoja päivässä, minkä vuoksi hoitomyöntyvyys on heikkoa ja osaltaan saattaa selittää huonoja hoitotuloksia. Joskus Schlemmin kanavaa koetetaan väljentää myös leikkaushoidolla.

– Perushavainto, että Schlemmin kanavalla on samoja ominaisuuksia kuin imusuonilla, oli hyvin lupaava. Menimme tutkimuksessa kuitenkin asteen pidemmälle ja koetimme kasvattaa Schlemmin kanavan kokoa, mielessä mahdollinen silmänpaineen hoito, kertoo Aleksanteri Aspelund.

– Tämä voisi olla uusi menetelmä silmänpainetaudin hoitoon. Tulokset ovat kuitenkin vasta ensiaskel hoitomuodon kehityksessä. Tulokset pitää toistaa ihmistä läheisimmissä lajeissa ja mikäli hoito näissä on tehokasta ja turvallista, sitä voitaisiin kokeilla potilaissa.

Lisätietoja:

Kari Alitalo, puh. 050 500 3572, s-posti kari.alitalo@helsinki.fi

Aleksanteri Aspelund, puh. 040 825 5788, s-posti aleksanteri.aspelund@helsinki.fi

Kuvassa akatemiaprofessori Kari Alitalon tutkimusryhmän jäsenet vasemmalta oikealle Ilkka Immonen, Aleksanteri Aspelund ja Salli Antila