Maitoa tuotettiin Etelä-Suomessa jo 4500 vuotta sitten

Tutkijaryhmän havainnot perustuvat muinaisten keramiikka-astioiden pinnalta tehtyihin rasvanjäänteiden analyysiin. Noin 6000–5000 tuhatta vuotta sitten käytössä olleissa astioissa on jälkiä vain merellistä alkuperää olevien rasvoista ja näin ollen kalan ja hylkeen pyynnistä.
Nyt saadun tutkimustiedon mukaan viimeistään noin 4500 vuotta sitten valmistettuihin keramiikka-astioihin ilmaantuu maitorasvoja. Näitä astioita on löydetty Kirkkonummen löytöpaikoilta, Etelä-Suomesta. Tämä on tutkijaryhmän mukaan selvä merkki lehmän tai lampaan maidon käytöstä ja samalla myös maailmanlaajuisesti ensimmäinen osoitus näin varhaisesta maidontuotannosta 60. leveysasteen pohjoispuolella.
Tutkimus tukee aiemmin esitettyä hypoteesia, jonka mukaan maidontuotannon ja samalla aikuisten laktoosin sietokyvyn toivat Suomeen mukanaan nuorakeraamiseen, maatalouskulttuuriin kuuluvat tulokkaat. Nuorakeraamikot poikkesivat paikallisesta väestöstä paitsi kulttuurinsa osalta myös geneettisesti. He asettuivat asumaan karjanhoidon kannalta parhaiten soveltuville alueille Etelä- ja Lounais-Suomessa.
– Tutkimus osoittaa, että laktoosinsieto on edelleen vahvimmillaan maan lounais- ja länsiosissa, missä väestön nykyinen genetiikka näyttää siten yhä eniten kuvastavan maitoa sietänyttä, karjanhoidon mukanaan tuonutta väestöä, kertoo professori Mika Lavento Helsingin yliopistosta.
Nuorakeraamisen kulttuurin Pohjolaan tuoma karjanhoito vakiintui Suomeen kuitenkin vasta vähitellen. Helsingin ja Bristolin yliopiston tutkimuksessa analysoiduissa, 500 vuottamyöhemmin alkaneen Kiukaisten kulttuurin astioissa näkyy yhä merkkejä sekä kalojen ja hylkeiden rasvoista että maito- ja liharasvoista.
Pienten maitorasvajäämien erottaminen muista eläinrasvoista on ollut mahdollista vasta suhteellisen vähän aikaa. Menetelmällä on aiemmin selvitetty maidon käytön alkua ja laajuutta muualla Euroopassa. Nyt arkeologisia maitorasvajäänteitä tunnistettiin ensi kertaa Suomesta ja ne osoittivat karjanhoidon alkaneen maassamme tiedettyä aikaisemmin.
Tulokset ovat osa monitieteellistä tutkimusprojektia, jossa yhdistetään arkeologian, ympäristötutkimuksen, genetiikan ja geokemiallisen molekyylitutkimuksen menetelmiä. Helsingin yliopistosta tutkimusryhmään kuuluvat Mika Lavento, Petri Halinen, Kristiina Mannermaa, Päivi Onkamo, Markku Oinonen, Johannes Kettunen ja Markus Perola, ja Bristolin yliopistosta Lucy Cramp, Richard Evershed ja Volker Heyd. Tutkimukseen saatiin rahoitusta Suomen kulttuurirahastosta ja Britanniasta NERC:stä (Natural Environment Research Council).
Tulokset julkaistiin 30. heinäkuuta 2014 julkaisussa Proceeding of the Royal Society B.
Artikkelin tiedot: Cramp LJE et al. 2014. Neolithic dairy farming at the extreme of agriculture in northern Europe. Proc. R. Soc. B 20140819. http://rspb.royalsocietypublishing.org/
Kuvatekstit:
Kuva 1: Nuorakeraaminen astia, kulttuurille tyypillinen ns. vasarakirves sekä pieni kirves Lempäälän Aimalankankaalta. Kuva: Esa Suominen/Museovirasto
Kuva 2: Nuorakeraamisia astioita Hyvinkään Ihantolasta (vasen) ja Närpiön Lokåsenista (oikea). Kuva Esa Suominen/Museovirasto
Lisätietoja:
Mika Lavento, puh. 050 448 0658, s-posti mika.lavento@helsinki.fi
Kristiina Mannermaa puh. 050 448 2335, s-posti kristiina.mannermaa@helsinki.fi
Petri Halinen, s-posti petri.halinen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Maria Peltonen
Tiedottaja
Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
PL 33, 00014 Helsingin yliopisto
puh. 050 406 2047, s-posti maria.peltonen@helsinki.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Itämerennorppien määrästä uusi tarkempi arvio – metsästys jarruttaa kannankasvua16.7.2025 09:02:24 EEST | Tiedote
Itämerennorppakanta on kasvanut viisinkertaiseksi 1970-luvulta, jolloin pitkään jatkunut liikametsästys ja ympäristömyrkyt uhkasivat lajin tulevaisuutta. Uusi tilastollinen malli tarkentaa nyt norpan kanta-arviota.
Liito-orava on taigametsien tulevaisuuden avainlaji9.7.2025 11:26:52 EEST | Tiedote
Tuore geneettinen tutkimus paljastaa yllättäviä piirteitä liito-oravan evoluutiosta sekä vakavia huolia lajin suojelun kannalta. Kaukoidässä saattaa asustaa oma alalaji.
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme